Tuostapa nousee mieleen että on oikeastaan vähän (joskus tilanteesta riippuen myös paljon) epäkohtelias tapa tuo että ei keskity keskustelukumppaniin vaan puhelimeen. Se on minusta aika vakiintunut nykysuomalaisille tiukasti ja siihen törmää jatkuvasti niin itse aiheutettuna kuin muidenkin harrastamana. Pitäisi oppia täyttämään tyhjät hetket vaikka aistimalla maailmaa kuunnellen, tuntien ja katsellen ympäristöä jossa on. Vaan kun puhelin tarjoaa tyydytystä eri tavalla. Se antaa virikkeitä ja palautetta tekemisestä niin kyllähän se vetää puoleensa. Tämän takia minulla mm ei ole älypuhelinta ja nettiä puhelimessa.
Muista elämäntapamuutoksista en tässä kohtaa nyt sano mitään... Ehkä palaan omiin keskeneräisiin projekteihini joskus toiste.
Muista elämäntapamuutoksista en tässä kohtaa nyt sano mitään... Ehkä palaan omiin keskeneräisiin projekteihini joskus toiste.