Eläin-/kasvikysymykset

Huoh. Yhtään ei anneta armoa. Mutta itsepähän olen itseni tähän tilanteeseen saattanut. Kysyä silti saa, kivaa tuntea itsensä hyödylliseksi.

Kierteishäntäapinat, Cebidae:
11 sukua, 55 lajia

Marakattiapinat, Cercopithecidae:
8 sukua, 52 lajia

Gibbonit, Hylobatidae:
1 suku, 11 lajia

Orangit, Pongidae:
1 suku, 2 lajia

Tarvitsetko lajiluetteloa?

No, jos millään jaksat, niin voisithan toki kirjoittaa ^^

Ja jos on vielä heimo nimeltä Colobidae (Colobus?), niin senkin lajit, kiitos :wink:

Tässä siis lajiluetteloa pukkaa.

Kierteishäntäapinat:
Titejä 10 lajia
Yöapinoita 10 lajia
Kapusiiniapinoita 4 lajia
Saimireita 5 lajia
Sakeja 5 lajia
Partasakeja 2 lajia
Uakareja 2 lajia
Mölyapinoita 8 lajia
Hämähäkkiapinoita 6 lajia
Villa-apinoita 2 lajia

Oravasaimiri: Saimiri sciureus
Muriki: Brachyteles arachnoides
Tummatiti: Callicebus moloch
Valkopääsaki: Pithecia pithecia
Mustanaamauakari: Cacajao melanocephalus
Mustahämähäkkiapina: Ateles paniscus
Punakaulayöapina: Aotus nigriceps
Harmaavilla-apina: Lagothrix lagotricha
Töyhtökapusiiniapina: Cebus apella

Marakattiapinat:
Aasian makakeja 15 lajia
Afrikan makakeja 1 laji
Paviaaneja 8 lajia
Mangabeja 8 lajia
Marakatteja 20 lajia

Japaninmakaki: Macaca fuscata
Celebesinmakaki: M. nigra
Partamakaki: M. silenus
Reesusmakaki eli -apina: M. mulatta
Jaavanmakaki: M. fascicularis
Magotti: M. sylvanus
Drilli: Mandrillus leucophaeus
Mandrilli: Mandrillus sphinx
Harmaatäplämangabi: Cercocebus galeritus
Kaulusmangabi: C. torquatus
Dianamarakatti: Cercopithecus diana
Punavatsamarakatti: C. erythrogaster
Punakorvamarakatti: C. erythrotis
Valkokurkkumarakatti: C. l'hoesti
Guineanmarakatti: C. preussi
Ascanius- eli punahäntämarakatti: C. ascanius
Vihermarakatti: C. aethiops
Monamarakatti: C. mona
Viiksimarakatti: C. cephus
Töyhtömarakatti: C. mona pogonias
Täplänenämarakatti: C. nicticans
Lyhytnenämarakatti: C. petaurista
Hamlyninmarakatti: C. hamlyni
Gaboninmarakatti eli talapoin: Miopithecus ogouensis
Suomarakatti: Allenopithecus nigroviridis
Husaariapina: Erythrocebus patas
Oliivipaviaani: Papio anubis
Keltapaviaani: P. cynocephalus
Vaippapaviaani: P. hamadryas
Sfinksipaviaani: P. papio
Karhupaviaani eli tsakmoja (s:n päällä se ylösalaisin oleva v): P. ursinus
Etiopianpaviaani eli tselada (--"--): Theropithecus gelada

Lisäksi tekstissä sanotaan, että marakatteja on noin 20 lajia, jotka lisäksi jaetaan yli 70 alalajiin. Joten älä ihmettele, jos näiden lajimäärä vaihtelee.
Mangabeilla ja marakateilla on eri sukunimi. Älä mene sekaisin.

Gibbonit

Indokiinangibboni: Hylobates concolor
Siamanki: H. syndactylus
Hulokki: H. hoolock
Mentawaingibboni: H. klossii
Kalottigibboni: H. pileatus
Borneongibboni: H. muelleri
Hopeagibboni: H. moloch
Notkeagibboni: H. agilis
Lari: H. lar
Kultaposkigibboni: H. gabrillae
Valkoposkigibboni: H. leucogenys

Kaikki gibbonit löytyivät! :beer:

Orangit:

Borneonoranki: Pongo pygmaeus
Sumatranoranki: P. abelii

Lehtiapinat, Colobidae:
7 sukua, 39 lajia
Afrikan gueretsoja 5 lajia
Ruostegueretsoja 7 lajia
Aasian sureleja 8 lajia
Langureita 11 lajia
Herttua-apinoita 6 lajia
Nenäapinoita 2 lajia

Paholaisgueretsa: Colobus satanas
Guineangueretsa: C. vellerosus
Kongonruostegueretsa: Procolobus pennanti
Kameruninruostegueretsa: P. preussi
Tananruostegueretsa: P. ruforitmatus
Sansibarinruostegueretsa: P. ruforitmatus kirkii
Oliiviruostegueretsa: P. verus
Harmaalanguri: Presbytis comata
Mentawainlanguri: P. potenziani
Hanumaani eli hulmaani: Semnopithecus entellus
Tonkininlanguri: Trachypithecus delacouri
Kiinanlanguri: T. francoisi
Nilgirinlanguri: T. johnii
Lakkilanguri: T. pileatus
Silmälasilanguri: T. obscurus
Töyhtölanguri: T. cristatus
Herttua-apina: Pygathrix nemaeus
Mustajalkaherttua-apina: P. nigripes
Tonkininpystynenäapina: P. avunculus
Mustapystynenäapina: P. bieti
Kiinanpystynenäapina: P. brelichi
Lumiapina: P. roxellana
Nenäapina: Nasalis larvatus
Nykerönenäapina: N. concolor

Sekä gueretsojen ja ruostegueretsojen elinalueet ovat pirstoutuneet ja Äiti Evoluutio on pistänyt peukaloaan peliin. Tämän vuoksi lajilaskennassa voi olla heittoja.

Muahhaahaa. Kumartakaa minua.
Huh, mikä urakka. Mutta toivottavasti pidät listoistani. Tämä on varmasti pisin viesti, minkä olen koskaan kirjoittanut Kontuun.

Yleensä yritän välttää turhien viestien kirjoittamista, mutta nyt ei auta muuta kuin mykistyä Ilun edessä.

muoks. Tämä oli muuten Aku Ankka-viestini (nro 313)

Ruostegueretsojen suku Colobus (vaihtoehtoisesti Piliocolobus) on ilmeisesti vaihtunut Procolobusiksi. Surelit on muutettu langureiksi, ja muutama uusi laji on tullut kokonaan lisää. Sen enempää minua sekkaannuttavia asioita en lehtiapinoista löytänyt. No, kunhan nyt ehdin nämäkin kunnolla käsitellä

Nyt vasta huomasin tun lisäyksesi kummituseläimiin. Eli Tarsier joku. No kuitenkin, itselläni nuo kaikki ovat Tarsius-sukunimisiä. Tässä tuskin on kyseessä kaksi eri sukua. Ehkä tuo mainitsemasi kirjoitusasu on korvannut omani, jo kaksikymmentä vuotta vanhan. (muoks. 4: siis kirjani ikä on 20 vuotta ^^)

Ei mutta, tuohan on Tarsier bancanus! Tässä minun kirjassani, sekä usealla nettisivustolla Tarsius bancanus on tuo laitettu sumatrankummituseläimeksi. Mielenkiintoista.

Kummituseläimiä on tutkittu vasta niin vähän, että voi hyvin olla mahdollista, että nimet vaihtuvat tiheään tahtiin. Ilmeisesti tuo bancanus on kuitenkin se sumatrankummituseläin. Epäilen näin.

Tässä on minun listani lehtiapinoista (Colobidae). Siinä onkin yksi enemmän kuin mitä Ilu puhui, siis 40. Ehkä tätä ei kukaan kysynyt, mutta voihan jotakuta kiinnostaa

Pygathrix nemaeus (herttua-apina)
P. roxellana (lumiapina)
P. bieti (bietinpystynenäapina)
P. brelichi (kiinanpystynenäapina)
P. avunculus (tonkininpystynenäapina)
P. nigripes

Nasalis larvatus (nenäapina)
N. concolor (nykerönenäapina/pystynenäapina)

Colobus satanas (paholaisgueretsa)
C. angolensis (angolangueretsa)
C. vellerosus (guineangueretsa)
C. guereza (gueretsa)
C. polykomos (valkohäntägueretsa, mbega)

Procolobus badius [Piliocolobus] (guineanruostegueretsa)
P. pennantii [Piliocolobus] (pennantinruostegueretsa)
P. rufomitratus [Piliocolobus] (tananruostegueretsa)
P. ruforitmatus kirkii [Piliocolobus] (Sansibarinruostegueretsa)
P. gordonorum [Piliocolobus] (tansaniangueretsa)
P. verus [Procolobus] (oliiviruostegueretsa )
P. tephrosceles [Piliocolobus] (ugandangueretsa)
P. preussi [Piliocolobus] (kameruninruostegueretsa

Presbytis femoralis (raitasureli/-languri)
P. melalophos (juovasureli/-languri)
P. comata (harmaasureli/-languri)
P. thomasi (thomas's Leafmonkey)
P. hosei (hose's Langer)
P. potenziani (mentawainsureli/-languri [ent. mentawaisaartensureli])
P. rubicunda (sininaamasureli/-languri)
P. frontata (valkootsasureli/-languri)

Semnopithecus entellus (hanumaani, hulmaani)

Trachypithecus vetulus (purppuranaamalanguri)
T. delacouri (Tonkininlanguri)
T. johnii (nilgirinlanguri)
T. geei (kultalanguri)
T. pileatus (lakkilanguri)
T. phayrei (phayre's Langur)
T. barbei
T. francoisi (kiinanlanguri, valkopäälanguri)
T. cristatus (töyhtölanguri, barbenlanguri)
T. auratus (mustalanguri)
T. obscurus (silmälasilanguri)

muoks. korjailin asia- ja kirjoitusvirheitä

Jeps. Yleensä listanihan ovat puutteellisia, koska kirjoihin ei voida änkeä kaikkia tuhansia nisäkäs-/lintu-/matelija-/hyönteislajeja.
S. concolorhan kuuluu herttua-apinoihin. Luulisi, ettei sitä olisi sen takia luokiteltu samaan sukuun nenäapinoiden kanssa. Mutta toisaalta kirjani väittää 7 sukua. Tosin kirjaahan on hieman vaikeaa päivittää, joten jos tuo concolor on uusi laji, se olisi voitu luokitella uuteen sukuun.
Miksi tämän nimeämisen pitää olla niin vaikeaa?!

Siis huomasin, että kyseessä oli yksi ja sama laji. Tämän tiedon löysin muualta

Huoh, "häritsen" taas tätä fiksua keskustelua...

Ilouutinen siis: Uusi eläinkirja sarja on tulossa ja kaikki lajinimet pitäisi olla suomeksi mukana. Tosin tämä sarja käsittää ilm. vain nisäkkäät, mutta tietojen luulisi olevan sitten aika täydellisiä.
(Ikävä puoli: Ilmestyy joskus v. 2010..? )

...ja kumarran Ilun ennätyspitkän listan edessä...

Koska foorumi ei anna minun quotata kyrillisiä kirjaimia vaan laittaa tilalle sekasotkua, lainaan vaan ne latinankieliset nimet, joka Elemmakil laittoi. Käänsin siis toki itse venäjänkielisen tekstin.

Elemmakil sanoi:

Tässä onkin venäjänkielinen tekstipätkä berthaesta

Click to expand...

"Hiirellinen lemur bertov (mitä se lemur bertov sitten meinaakaan) - Microcebus berthae - tavataan Madagaskarin läntisissä osi Kirindin metsässä. Asuu puissa, viettää yöelämää. Turkki lyhyt, kaksivärinen - ruskean ja keltaisen sävyinen. Selän keskiosassa on väriltään punaruskea raita, samaa vivahdetta on myös häntä. Rintakehä, vatsa ja kyljet ovat vaaleanharmaita."

sambiranensis

Click to expand...

"Hiirellinen Sambiranovin lemur - Microcebus sambiranensis - tavataan ainoastaan Madagaskarin luoteisosissa Ankaranan rauhoitusalueella. Asuu puissa, viettää yöelämää. Turkki pitkä, väriltään punaruskeahko, rintakehä, kyljet ja vatsa vaaleanharmaita. Häntä meripihkanvärinen, sisältä kellertävä. Päälaki ja korvat meripihkanvärisiä, silmien välissä punaruskea täplä. Kädet ja jalanpohjat punertavia beigevalkoisella sävyllä. Viikset tummahkoja."

ja tavaratra

Click to expand...

"Pohjoinen punainen hiirellinen lemur - Microcebus tavaratra - tavataan ainoastaan Madagaskarin luoteisosissa Ankaran rauhoitusalueella. Asuu puissa, viettää yöelämää. Turkki pitkä, sisältää kolmea eriväristä sävyä - tummanruskeaa, keskiruskeaa ja kellertävää (selän väri) ja beigenvalkoista (rintakehän, kylkien ja vatsan väri). Selässä on väriltään tummanruskea juova. Päänlaki ja korvat punertavaa väriä, alue silmien välissä harmaanvalkoista. Silmien ympärillä tummanruskea täplä. Häntä tumman- ja keskiruskeaa. Käsien ja jalkojen väri harmaanvalkoista. Viikset tummahkoja."

Minulle nuo eivät kerro mitään, mutta jos löytyisi joku joka osaa nuo kääntää

Click to expand...

En joudu venäjää kovin usein kääntämään, mutta siinä. Toivottavasti oli apua.

Erään illalla käydydn keskustelun tuloksena syntyi tämä kysymys:
Miksi töyhtöhyypällä on töyhtö?

Kukaan muu ei ole uskaltanut tähän vastata, niin täytyy minun yrittää...

Töyhtöhyypän töyhtö johtuu luultavasti samasta asiasta kuin riikinkukon pyrstö. Eli aikojen alussa hyypien esi-isät, tai paremminkin esinaaraat, ovat pitäneet niitä koiraita viehättävinä, joille on mutaation kautta muodostunut töyhtö. Tosin hyypillä tämä erikoisuus on tullut sittemmin molemmille sukupuolille eli koiraat ja naaraat ovat saman näköiset.

Koittakaa saada selvää...

Vaivaa oikeasti:

Miksi kissoilla (muillakin eläimillä varmasti, mutta vain kissat kiinnostavat minua) on yleensä valkoinen vatsapuoli etenkin jos ne ovat raidallisia? Ikään kuin eläin olisi saanut värinsä niin, että joku on kaatanut raidallista turkkiväriä valkoisen otuksen päälle.

Ja mustalla kissallakin on yleensä valkoista ainakin leuassa.

Pienellä kuuklailulla sain selville, että delfiinien vatsapuoli on vaalea, jotteivat hait tai muut pedot näkisivät niitä alhaaltapäin niin selkeästi veden pintaa vasten (ja selkä tumma, jotteivat erottuisi meren pohjaa vasten). Tämä ei taida sopia kissoihin, mutta kerroinpahan muuten vain. Sitä vastoin gerbiilien (ja tämä ehkä sopii kissoihinkin) vatsa on vaalea siitä syystä, että vaalea vatsa heijastaa tummaa masua paremmin pois maasta tulevaa kuumaa lämpösäteilyä.

Tuo on varsin järkeenkäypää, varsinkin kun ottaa huomioon, että kissa on kotoisin Pohjois-Afrikasta. Kiitos vastauksesta!

Mitäköhän hyönteinen tässä kuvassa oikein mahtaa olla, hyönteiskirjan mukaan se ei ole torakka, vaikka hieman siltä näyttääkin. Olisi ihan kiva tietää, kun noita pyörii kesäisin ihan kivasti kotona. Niin ja sen tulitikun pituus on n. 4,5 cm.

En tiedä itsekkään mutta kotipihassa niitä pörrää. Uskokaa tai älkää, se on kiva näky kun kissa saalistaa kyseisiä lentäviä otuksia.

Nazg sanoi:

Mitäköhän hyönteinen tässä kuvassa oikein mahtaa olla, hyönteiskirjan mukaan se ei ole torakka, vaikka hieman siltä näyttääkin.

Click to expand...

Jaa, kyllä minä melkein väittäisin että se on torakka, nimittäin naaraspuolinen metsätorakka (Ectobius sylvestris). En oikein keksi mikä muukaan se voisi olla: pään peittävä panssari, piikikkäät jalat, paljas takaruumis ja tuo väritys. Lisäksi peräpäässä näkyy yksi ns. cercus eli takapäässä oleva lisäke joka toimii aistielimenä (tavallisesti niitä on tosin kaksi).
Voit verrata otusta esimerkiksi tähän tai tähän, molemmat ko. lajin naaraita. Koiraan siivet ovat pitkät, mutta naaraalla ne jäävät ruumiin keski-osaan kuten kuvasi yksilöllä. Metsätorakan ohella Suomessa asuu luontaisesti toinenkin laji, nimittäin lapintorakka (Ectobius lapponicus), mutta sillä molemmilla sukupuolilla on pitkät siivet. Tietysti Suomeen on myös tullut muita lajeja mutta ne viihtyvät ja lisääntyvät vain sisätiloissa.

Kiitosta kovin paljon! Eipä kirjassa ilmeisesti ollut kuin uroksen kuva. Nyt tosin täytyy saada niitä häädettyä pois kotoa, kun niitä on aika paljon kesäisin.

Aiya sanoi:

Eli aikojen alussa hyypien esi-isät, tai paremminkin esinaaraat, ovat pitäneet niitä koiraita viehättävinä, joille on mutaation kautta muodostunut töyhtö.

Click to expand...

Tarkennusta: koska töyhdöt ja muut tarpeettomat hörhelöt - ainakin silloin kun ne ovat isoja ja hyväkuntoisia - kertovat siitä, että eläinyksilö on niin terve, hyvin ravittu ja hyvinvoiva, että sillä on varaa pitää yllä turhia koristeitakin muun elimistön ylläpidon ohella. Ts. mitä hienompi töyhtö töyhtöhyypällä on, sitä paremmat perintötekijät se antaa jälkeläisilleen --> muut töyhtöhyypät haluavat kilvan lisääntyä hienotöyhtöisen lajikumppaninsa kanssa --> töyhdöt yleistyvät. Töyhtö saapi varmaan myös linnun näyttämään vähän isomalta, mikä viestii samalla lailla hyvinvoinnista ja hyvistä perintötekijöistä.