Arwen Undomiel Iltatähti
Kontulainen
Pitkällisen harkinnan jälkeen päätin rohkaistua ja laittaa puolen vuoden projektini tänne. Kirjoitin tämän osittain koulutyönä, mutta henkilökohtainen merkitys on isompi. En tiedä, onko tämä järkevää, mutta olkaa armollisia
P.S kirjoitan tämän monessa osassa.
Elämääkö?
Prologi
- Missä viivyit? isän vihaiset kasvot ilmaantuvat keittön nuhruiselle ovelle.
- Ei kuulu sulle, Belladonna tietää saman tien tehneensä pahan virheen.
- Kerro ääliö! Missä? isä karjuu.
- En mä sitä sulle kerro! mitään tekosyytä ei tähän hätään keksi, eikä Belladonna todellakaan aio kertoa, miksi oikeasti myöhästyi raivokohtauksen uhallakin. Isän lyönti osuu mustaan pääkallokorvakoruun, jonka tylppä nuppi irtoaa ja piikki painuu ihon sisään.
- Ai! parahtaa Belladonna.
- Älä kilju sika! huutaa isä ja lyö uudestaan. Hänen kyntensä repäisevät tytön nenänpäähän puhjenneen finnin, eikä Belladonna pysty pysymään hiljaa, vaikka tietää, että huutaminen vain lietsoo isän vimmaa. Ainoa päähän pälkähtävä asia on puollustautuminen ja ajttelemattomuuksissaan Belladonna kohottaa nyrkkinsä ja lyö isän toisen silmän luultavasti mustaksi. Isä karjaisee kuin haavoittunut karhu ja läimäisee tytärtään lujasti ohimoon.
- Bells! kuuluu säikähtänyt huuto. 15-vuotias Katie syöksyy ovelta tajuttoman pikkusisarensa ylle ja katsoo pelokkaana isäänsä.
- Paul! Katie kiljuu: - Paul, tule tänne!
- Mitä? Paulin hätäiset askeleet kaikuvat yläkerran portaista. Hän näkee heti mistä on kyse. Paulin ilme muuttuu päättäväiseksi ja aikuismaiseksi.
- Lopeta! hän sanoo kovalla ja vahvalla äänelläastuen samalla sisartensa ja isänsä väliin.
- Mua ei tollaset pikkupojat komentele! isän naama on millin päässä Paulin kasvoista. Hän sylkäisee ja Paul pyyhkäisee tottuneesti kasvonsa paidan hihaan.
- Mitä te teette? seitsenvuotiaan Poppyn ääni kuuluu alakerran portaiden yläpäästä. Tytöllä on käsivarsillaan viiden kuukauden ikäinen Ina.
- Mene pois! huutaa Paul ja koettaa epätoivoisesti pidätellä vimmaista isäänsä.
- Sä et lyö meijän siskoja! kaksoset Oliver ja Olivio ilmaantuvat Poppyn viereen. Heidän identtiset, pisamaiset kasvonsa ovat selvästi Poppyn ruskeanpunaista tukkapehkoa ylempänä.
- Et niin! yhdeksänvuotias Rory saapuu yläkerran porrastasanteelle käsi kädessä kahden pikkusiskonsa neljävuotiaan Alician ja kaksivuotiaan Minin kanssa. Lasten säikähtäneet kasvot kuvaavat monia tunteita. Tämä on tapahtunut aikaisemminkin, tilanne ei ole heille vieras, mutta sitäkin kammottavampi. Pelko, hämmennys, katkeruus, viha. Kuusivuotias Ricky astuu keittiön ovesta sisään perässään kolmevuotias Jespe. Kaikki 11 lasta katsovat nyt silmät suurina isää ja Bellsia. He ovat yhdessä vahvempia kuin kukaan yksin. Isän raivopäinen katse kiertää lapsissa. Jotkut kääntävät katseensa pois, muutamat tuijottavat vihaisesti takaisin. Yhtäkkiä kova, läpitunkeva ääni täyttää vallinneen hiljaisuuden. Ikkunasta heijastuu punaista ja sinistä valoa nukkavierulle matolle. Kohta ovelta kuuluu luja koputus:
- Täällä on poliisi. Tulkaa avaamaan tai murramme oven.
Isällä ei ole pakotietä. Hänen kauhea irveensä on hirveää katseltavaa, kun hän viittaa Rickyn avaamaan oven.
Siinä nyt eka pätkä. Toivottavasti tykkäsitte. Kommenttia ja parannusehdotuksia saa laittaa. Laitan ekan luvun varmaan lähiaikoina
P.S kirjoitan tämän monessa osassa.
Elämääkö?
Prologi
- Missä viivyit? isän vihaiset kasvot ilmaantuvat keittön nuhruiselle ovelle.
- Ei kuulu sulle, Belladonna tietää saman tien tehneensä pahan virheen.
- Kerro ääliö! Missä? isä karjuu.
- En mä sitä sulle kerro! mitään tekosyytä ei tähän hätään keksi, eikä Belladonna todellakaan aio kertoa, miksi oikeasti myöhästyi raivokohtauksen uhallakin. Isän lyönti osuu mustaan pääkallokorvakoruun, jonka tylppä nuppi irtoaa ja piikki painuu ihon sisään.
- Ai! parahtaa Belladonna.
- Älä kilju sika! huutaa isä ja lyö uudestaan. Hänen kyntensä repäisevät tytön nenänpäähän puhjenneen finnin, eikä Belladonna pysty pysymään hiljaa, vaikka tietää, että huutaminen vain lietsoo isän vimmaa. Ainoa päähän pälkähtävä asia on puollustautuminen ja ajttelemattomuuksissaan Belladonna kohottaa nyrkkinsä ja lyö isän toisen silmän luultavasti mustaksi. Isä karjaisee kuin haavoittunut karhu ja läimäisee tytärtään lujasti ohimoon.
- Bells! kuuluu säikähtänyt huuto. 15-vuotias Katie syöksyy ovelta tajuttoman pikkusisarensa ylle ja katsoo pelokkaana isäänsä.
- Paul! Katie kiljuu: - Paul, tule tänne!
- Mitä? Paulin hätäiset askeleet kaikuvat yläkerran portaista. Hän näkee heti mistä on kyse. Paulin ilme muuttuu päättäväiseksi ja aikuismaiseksi.
- Lopeta! hän sanoo kovalla ja vahvalla äänelläastuen samalla sisartensa ja isänsä väliin.
- Mua ei tollaset pikkupojat komentele! isän naama on millin päässä Paulin kasvoista. Hän sylkäisee ja Paul pyyhkäisee tottuneesti kasvonsa paidan hihaan.
- Mitä te teette? seitsenvuotiaan Poppyn ääni kuuluu alakerran portaiden yläpäästä. Tytöllä on käsivarsillaan viiden kuukauden ikäinen Ina.
- Mene pois! huutaa Paul ja koettaa epätoivoisesti pidätellä vimmaista isäänsä.
- Sä et lyö meijän siskoja! kaksoset Oliver ja Olivio ilmaantuvat Poppyn viereen. Heidän identtiset, pisamaiset kasvonsa ovat selvästi Poppyn ruskeanpunaista tukkapehkoa ylempänä.
- Et niin! yhdeksänvuotias Rory saapuu yläkerran porrastasanteelle käsi kädessä kahden pikkusiskonsa neljävuotiaan Alician ja kaksivuotiaan Minin kanssa. Lasten säikähtäneet kasvot kuvaavat monia tunteita. Tämä on tapahtunut aikaisemminkin, tilanne ei ole heille vieras, mutta sitäkin kammottavampi. Pelko, hämmennys, katkeruus, viha. Kuusivuotias Ricky astuu keittiön ovesta sisään perässään kolmevuotias Jespe. Kaikki 11 lasta katsovat nyt silmät suurina isää ja Bellsia. He ovat yhdessä vahvempia kuin kukaan yksin. Isän raivopäinen katse kiertää lapsissa. Jotkut kääntävät katseensa pois, muutamat tuijottavat vihaisesti takaisin. Yhtäkkiä kova, läpitunkeva ääni täyttää vallinneen hiljaisuuden. Ikkunasta heijastuu punaista ja sinistä valoa nukkavierulle matolle. Kohta ovelta kuuluu luja koputus:
- Täällä on poliisi. Tulkaa avaamaan tai murramme oven.
Isällä ei ole pakotietä. Hänen kauhea irveensä on hirveää katseltavaa, kun hän viittaa Rickyn avaamaan oven.
Siinä nyt eka pätkä. Toivottavasti tykkäsitte. Kommenttia ja parannusehdotuksia saa laittaa. Laitan ekan luvun varmaan lähiaikoina