Elämäntapamuutokset, ruokavaliot ja liikunta

Mehtis sanoi:

Voisikohan tähän vaikuttaa sitten myös ihan vain epämieluisa elämä..? No ehkä ainakin siinä mielessä, että kun viettää aikaansa mieluummin kirjoittaen, piirtäen ja PC:llä pelaten.. niin ai mikä liikunta?

Ja sitten sitä vettä pitäisi juoda, mutta kun hanavesi maistuu *piip*:lle, pullovesi maistuu *piip*:lle, kaikki vesi maistuu *piip*:lle, niin yritä sitten juoda sitä. Mutta pakkohan se on.. Luin jostain, että sitruunalla voisi vettä hieman maustaa, jos ei muuten sitä tykkää juoda. Täytyy varmaan kokeilla.

Click to expand...

Voi veljet, veit sanat suustani. Juuri noin ja niinku just.
Söin vuosikaudet ihan mitä vain ja kyllä vasta oli ihan karmeessa kunnossa. Tynnyri on sanana toisinaan hyvin kuvaava ilmiö. Siksi kokeilinkin pari vuotta sitten tuota kuuria, että vaaleat jauhot pois (jauhojutut, hiivaleivät, pasta, riisi ja potut) eiväthän ne loppujen lopuksi tuo lautaselle mitään lisäarvoa ja täytin lautasta enemmän salaateilla. Ja kyllä oli yön yli nukuttua normaalimman näköinen littanampi vatsa mitä aikoihin. Mutta nyt kyllä tunnistan sen, että tuo "epämieluisa" tai jokin stressitekijä pitää pömppömahan valloillaan. Ja sitten tosiaan tuo kuravesi, jota pitäisi juoda, mutta kun en juo. Ei maistu, ei huvita. Vähintään tarviin siihen "kura"veteen vähän mehun makua. Kotona on novellekierre valmis. Vähemmän olen yrittänyt aspartaamilimsoja vetää ja ostaa tilalle novellea, jota löytyy vähäkalorista makuveriota ja kaloritontakin. Sanovat, ettei hiilihappojuomat ole hyväksi, mutta tätyyhän ihmisellä jokin juttu olla, mikä ei ole niin hyväksi, joten limua vedän ja tulen vetämään. Jauho- ja nuo muut jätän aina viikonlopulle, täytyyhän ranskanpottuja välillä saada. Ja maistuu muuten paremmalta kun syö vain silloin tällöin.

Lauantaina olin koko päivän koneella, oikeasti siis KOKO päivän. Oli niin karmee keli että sinne jumitin.
Sunnuntaina toki pääsin ulos, kun oli päivä sovittu porukalla jo viikkoja aikaisemmin ja siihen osuikin kiva keli. Retkieväät oli kyllä runsaat hobittityylillä, olihan sentään yhden kaverin syntymäpäivä.

Olisi kiva löytää joku "juttu" mikä auttaisi oikeasti stressaantuneeseen vatsaan. Se on höhlää, kun tekee sen mikä on aikaisemmin auttanut, mutta nyt ei autakaan.

Näiköhän sattuisi löyhästi tämän topikin piiriin, kun kyseessä on "urheiluvamma"? Eli lenkillä kompastuin rinteessä ja nilkka vääntyi. Nyt nilkan molempien puolien koholla olevien luiden (kehräsluut?) alla on mustelmat ja nilkka ei siedä varata eikä ojentaa. Eikä oikeastaan koukistaakaan. Onko kellään ollut vastaavaa? Nivelsideongelma?

Minulla on pari kertaa ollut. Vaikuttaisi tosiaan nilkan nivelsiteiden repeämältä, jos kerran vertakin on vuotanut. Lepäilemään joutuu varmaankin kuukauden päivät. Vähempikin saattaa riittää. Mihin suuntaan väänsit nilkkasi?

Ja luonnollisesti jos vähänkään tuntuu siltä niin lääkäriin.

Tulin sen verran vauhdikkaasti alas, etten ole varma mihin suuntaan nilkka vääntyi. Pipokin jäi rinteeseen Onneksi oli kaveri matkassa, joka haki heti jäitä nilkkaan ja vei kotiin autolla. Tai onneksi ja onneksi. Kun vedin itseäni ulos autosta, niin otin vasemmalla kädellä kiinni pelkääjän puolen kahvasta ja oikealla keskipalkista. Kaverini oli ottamassa tavaroitani takapenkiltä ja läimäisi oven kiinni. Arvatkaa mitä jäi väliin ?

Vaikka lääkärikäynnit ovat mielestä yli 90 prosenttisesti täysin hyödyttömiä, niin harkitsen vakavasti soittoa työterveyteen.

Aika raskaasti ottaa pattiin se tosiasia, että pururata on juuri sulanut ja houkuttelee kuin viina alkoholistia.

^ Minulla kävi pari vuotta sitten vastaavasti polvelle.. Myös nilkka nuljahti, mutta polvi pahemmin ja polven sivuille tuli mustelmat. Se vihoitteli aika pitkään, useamman viikon.. En käynyt lääkärissä ja polvi parani itsestään kyllä ihan normaaliksi. (Olen nykyisin niin lääkärikammoinen, että menen lääkäriin vasta pää kainalossa.)

---

Täällä tehdään yhä vatsalihasliikkeitä ja juodaan vettä.. Jaksan tehdä vatsalihasliikkeitä jo paremmin, mitä mieheni, jolla on sentään jumalaiset vatsalihakset! B))) Siinäpä siis hyvä kannustin minulle jatkamaan! *jaksaa jaksaa* <- Tuossahan on selkeästi sitruunalla maustettua vettä..

May, kuulostaa minunkin mielestäni nivelsiderepeämältä. Meidän Marion nilkkaan tuli vastaavanlainen mustelmakuvio, kun nivelside repesi korismatsissa. Kannattaa käydä lääkärillä, koska jos nivelside on pahasti revennyt, se ei välttis parane itsekseen.

Kuntoutusvaiheessa tasapainolauta on tosi pop, vahvistaa nilkkaa ja auttaa samalla pitämään liikeradan normaalin laajuisena.

Tammikuussa aloitettu pyrkimys elämäntapojen tervehdyttämiseksi tuotti jonkin aikaa tulosta, ja jokunen kilokin saattoi tippua pois, mutta olen päässyt vajoamaan vanhohin tapoihini. Ruoka-annokset ovat kasvaneet ja syöntikerrat lisääntyneet, kahvin kanssa olen välillä nauttinut makeaa ja liikuntakin on ollut satunnaista. Ei auta kuin muistuttaa mieltä uudenvuodenlupauksesta eli alle 80 kiloon pääsemisestä, ja aloittaa taas puhtaalta pöydältä.

Pienemmät annokset, välillä tulevan nälän vastustaminen, uinti ja ulkoilu. Siitä eteenpäin.

Facebookissa on tosi kiva ryhmä elämänmuutoksiin liittyen. Vaikka minulla ei varsinaisesti ole painon ja syömisen kanssa ongelmia niin sieltä on saanut tosi kivoja vinkkejä.
Siellä keskitytään siis saavuttamaan ihan pysyviä tuloksia. Unohdetaan vaaka ja lähdetään laittamaan itselleen pieniä tavoitteita joilla parannetaan elämänlaatua. Ensin pitää saada nukkumiset, stressaamiset yms kuntoon ja vasta sen jälkeen voi todella keskittyä painonpudotukseen.
Tärkeimpänä sieltä ehkä tuli se että jos lipsuu liikunnasta tai syömisistä niin ei ala ruoskia itseään ja luovuta vaan todetaan vaan että nyt kävi näin, mutta mitään ei ole menetetty. Hypätään takaisin kelkkaan ja jatketaan siitä missä ollaan. Ja se että on turha kieltää itseltään herkkuja kokonaan, koska se johtaa vaan lipsumisiin. Parempi antaa itselleen lupa nauttia herkuista, mutta opetella tiedostamaan se miksi haluaa hyvää. Se auttaa paremmin hallitsemaan mielitekoa kuin väkisin kieltäytyminen.
Siellä pyörii ihmisiä ihan syömishäiriöisistä terveisiin ja liikunnallisiin ihmisiin.

Nyt saattoi kyllä kuulostaa tosi ärsyttävältä löpinältä tuo mitä kirjoitin kun pyörittelin mielessä kaikkea mitä ryhmässä on juteltu ja ohjeistettu, mutta mikään nopean taktiikan juttu tuo ei todellakaan ole. Kuitenkin minulle käy juuri tuo helposti että jos kerran lipsun liikunnasta niin peli oli siinä eikä kannata enää jatkaa. Sen olen nyt yrittänyt opetella että jatkaa voi ihan milloin vaan.

Olen nyt juonut tarpeeksi muutaman kuukauden ajan, ja olen huomannut pari asiaa. Yksi: päänsärkyjen määrä on vähentynyt. Kaksi: olen paljon pirteämpi eikä väsytä illalla niin paljoa. Lisäksi olen ollut vähemmän kipeä, vaikka en tietenkään voi vetää mitään suoria johtopäätöksiä. Ehkä olen vain sairastanut nämä nyt pyörivät flunssat joskus aikaisemmin ja en siksi ole kipeä.
Taisi siis olla ihan todenmukaisia ne vesiylistyspuheet, mitä tuli (ja yhä tulee) joka puolelta vastaan.

Jaamar sanoi:

Ensin pitää saada nukkumiset, stressaamiset yms kuntoon ja vasta sen jälkeen voi todella keskittyä painonpudotukseen.

Click to expand...

Elämässä toisinaan on vaiheita, jolloin jostain syystä uni on sekaisin, vaikka kuinka pitäisi järkevää rytmiä yllä. Viime yön nukuin oikein hyvin ja vatsakin sai levätä, mutta tätä vatsastressiä en käsitä. Kun en kertakaikkiaan keksi mitä stressaan, tai sitten on sellainen yleistressi valloillaan. Tähän kun keksisi poppakonstin niin hyyyvä. Sitten en myöskään voi käsittää mistä tulee mahdoton iltapäiväväsymys. Vaikka elämäntavat ovat samat, ja vaikka nukkuisi yönsä hyvin ja syö järkevästi tavallista kotiruokaa, silti tulee kausia jolloin iltapäivällä siinä 13-15 välillä väsyttää ihan tolkuttomasti. Muistan vieläkin yhden kesän, kun olin ihan koko ajan väsynyt ja keskellä päivää piti mennä nukkumaan, jos vain pystyi (jopa kylässä toisinaan). Se ei ollut kivaa.

Tietysti kausia tulee ja menee. Aina on jonkin lainen kausi päällä Se vaan että olen ymmärtänyt stressin ja liian vähäisen unen vaikeuttavan merkittävästi painonpudotusta. Eikä silloin ehkä ole oikeasti energiaakaan pysyvien muutosten aikaansaamiselle.

Minä kans yritän nyt pitää ykkössijalla sitä, että nukkuisin tarpeeksi. Jaamar on käsittääkseni ihan oikeassa, liian vähäinen uni vaikuttaa vahvasti aineenvaihduntaan ja lisäksi se monilla ihmisillä lisää ruuantarvetta, varsinkin makeanhimon muodossa (kuulun itse tähän joukkoon). Kevät on jo useamman vuoden ollut hankalaa aikaa, kun lisääntyvä valo saa aivot kuvittelemaan aamulla, että kello on paljon enemmän kuin onkaan. Siihen päälle vielä kellojen siirto, niin minun systeemini on täysin sekaisin. En edelleenkään, yli viisi viikkoa kesäajan alkamisen jälkeen, ole päässyt takaisin rytmiin, jossa nukuttaisi silloin kun aika mennä nukkumaan, ja aamupuolella taas uni pätkii, kun verhoista huolimatta aivot luulevat aamun valkenemisen tarkoittavan sitä, että olen nukkunut liian pitkään ja myöhästyn töistä. Seuraksena olen niin väsy, että hyvä kun selviän välttämättömimmistä asioista ja jaksan välillä tehdä vähän jotain kivaa mielialan pitämiseksi jokseenkin valoisana. Mutta eiköhän tämä tästä, aiempinakin vuosina olen onnistunut lopulta järkevöittämään unirytmin kesäksi.

Olen nyt ähertänyt reilun kuukauden verran vatsalihasliikkeitä – muuten säännöllisesti kuutena päivänä viikossa, mutta kerran tuli kolmen päivän paussi (syynä migreeni). Vettä olen myös juonut tämän samaisen ajan vähintään litran päivässä, enintään 1½ litraa, kun enempää ei vain uppoa. Mutta ihan hyvin siihen nähden, etten ennen juonut vettä kuin pienen lasillisen muutaman kerran kuukaudessa.. Ennen lipitin aina mehua, mutta veden juomisen myötä mehun juonti on jäänyt. Saunan jälkeen otan välillä jääkylmää light limua yhden lasin. Ennen join sitäkin lähes joka päivä.. *hups*

No mitäs olen nyt tästä hyötynyt.. Noh, selkä on ollut paremmassa kunnossa mitä vuosikausiin. Luulin saavani selkäni entistä kipeämmäksi moisesta rehkimisestä, mutta nähtävästi olen onnistunut tekemään vatsalihasliikkeet suht oikein ja kokenut samalla ihmeparantumisen.
Yritin tähän samaan syssyyn vähentää herkkujen syömistä, että hieman hoikistuisin.. Mutta enhän minä mitään alkanut laihtua, vaan paino nousi ekan viikon aikana yli kilon! Ja siitä on alettu tulla alaspäin vasta ihan tässä viime päivien aikana.. kun olen taas sortunut herkuttelemaan! Nyt painan suht saman verran kuin kuukausi sitten. En tajua.. Muuten olen syönyt ruokaa tämän koko ajan ihan normisti, kuten aina ennenkin. Ja en siis ole suursyömäri, ruokaa syön ennemmin liian vähän, kuin liikaa. Ne herkut on olleet sitä, mikä on "liikaa".
Pallomaha ei ole pienentynyt yhtään, joten hieman lannistaa kasvattaa vatsalihaksia.. kun ne ei kuitenkaan näy! Jos tuo ärsyttävä pötsi olisi alkanut edes vähän pienentyä, niin malttaisin olla herkuttelematta, kun siitä olisi näkyvää hyötyä. Ymmärrän ettei tulosta synny hetkessä, mutta jos kuukaudessa ei tapahdu oikeastaan mitään näkyvää.. niin haistakoon kukkanen! Noh, yritän taas ryhdistäytyä..

Oletin jo, että veden juominen sentään paransi ihoni laatua.. Mutta se taisi olla ne herkut, eli niiden vähentäminen. Joten kuitenkin jotain näkyvää iloa oli herkkulakosta. Nyt kun erehdyin napostelemaan hieman suklaata, niin johan tuli heti finni naamaan!

Mutta aion yhä jatkaa vatsalihastreeniä ja veden juomista, jos kerta tällä pysyy selkä näin hyvänä! Josko vielä juoksemisen jaksaisi myös aloittaa, niin ehkä sitten tuo pallo katoaisi tuosta vatsan edestä ja ne sinne piiloon nyt syntyvät vatsalihakset sieltä vielä pääsisivät esille. *haaveilee* Suunnittelin jo juoksumaton hankkimista, kun ei oikeasti kiinnosta lähteä tuonne kylätielle kaikkien ihmeteltäväksi.. -"Siellä se örkki nyt juoksee.. Mihinkähän sillä on kiire? Vai yrittääkö se kuntoilla, no tuskin jaksaa montaa päivää."

Mehtis sanoi:

Olen nyt ähertänyt reilun kuukauden verran vatsalihasliikkeitä – muuten säännöllisesti kuutena päivänä viikossa, mutta kerran tuli kolmen päivän paussi (syynä migreeni).

Mutta aion yhä jatkaa vatsalihastreeniä ja veden juomista, jos kerta tällä pysyy selkä näin hyvänä! "

Click to expand...

Tsemppiä vaan jatkamiseen. Itse sitä yleensä huomaa miten oleminen muuttuu ja helpottuu.
Ja kun kroppa pyytää, niin voi vallan hyvin pitää taukoa jonkun päivän suunniteltua enemmän. Itselläni on parasta aikaa kyykkytreeni katkolla, kroppa ei nimittäin nyt jaksa. Minulla meni kaksi iltapäivää siihen, että vain nukuin kun töistä pääsin kotiin. Ellen nukkunut, niin maksasin tai pötkötin kuitenkin. Stressi yrittää kaiketi purkautua jollain keinolla ja nyt se näyttää olevan pohjaton unen tarve. Hyvä kun jaksoi raahautua hiukset välillä pesemään ja sitten taas nukkumaan. Tänään jaksoin sentään ripustaa muutaman verhon, ettei olkkarin tarvi ihan ilman olla koko kesää. Mutta juu, aloitin töihin polkemiset taas kerran ja tarkoitus on jatkaa taas syyskuulle asti. Listassa on monen monta asiaa, mitä pitää tehdä, mutta siihen kuuluu myös väsymyksen ja stressin pois nukkuminen. Toivottavasti siihen ei ihan koko kesä kulu.

Minunkin pitäisi alkaa monen vuoden tauon jälkeen pyöräillä töihin nyt, kun on taas työpaikka säädyllisen polkemismatkan päässä kotoa. Fillarini vain on tosi vanha ja kehno, viralliset vuosihuollotkin ovat jääneet väliin siitä lähtien, kun kahdeksan vuotta sitten muutettiin enkä enää tarvinnut ajopeliä muuhun kuin retkeilyyn muutaman kerran kesässä.

Duunikaveri ehdotti tänään, että ostaisin uuden pyörän osamaksulla, ja se ehkä olisikin taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto. Olen vain huono tekemään nopeita päätöksiä, joten varmaan märehdin tätäkin asiaa ainakin pari seuraavaa viikkoa

Säädyllisen pyörän voi saada käytettynäkin halvemmalla, mutta silloin täytyy olla tarkkana, ettei haksahda varastettuun omaisuuteen. Yhdelle tutulle niin kävi. Rahat menivät, pyörä meni ja kutsu tuli kuulusteluun poliisilaitokselle. FB:n kirppariryhmä voi olla suhteellisen turvallinen vaihtoehto, koska ihmiset ovat liikkeellä omalla nimellään ja pärställään. Feikkiprofiileja saa sielläkin varoa.

Suunnittelen tässä itselleni uutta treeniohjelmaa.. Törmäsin sitten tuohon stressi aiheeseen, mistä täälläkin on puhuttu. Eli stressin vaikutuksiin laihtumisen suhteen. Stressi pitäisi hoitaa alta pois, eli kortisolitasoa laskea. Se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta netistähän löytyy aina ohjeet kaikkeen. Paras oli tämä: Naura (vaikkei edes naurattaisi!) Ööh, okei.. eli voiko tekonaurua vääntämällä laihtua??? LOL Nyt kyllä jo kuolen nauruun!

Itseasiassa olen jostain kuullut (hyvä kun taas muistan lähteet näinkin hyvin) että tekonaurulla olisi samanmoisia vaikutuksia kun oikeallakin naurulla.

Ainakin tekohymyily saa aikaan samoja vaikutuksia kuin oikeakin hymyily ja itsevarmassa asennossa seisominen vähentää kortisolitasoa. Ennen jännittäviä tilanteita ei siis ole syytä istua kyyryssä jotain lukien tai luuria räpläten, vaan seistä esimerkiksi tällaisessa asennossa. Tiedä häntä kuinka nopeasti toimii, mutta itse olen parhaani mukaan pyrkinyt viettämään pari minuuttia ennen työhaastatteluita supernais-asennossa.

Kengistä riippumatta oikeaan kantapäähän tuppaa tulemaan rakko, joskus vasempaankin, mikä rajoittaa kummasti liikuntaharrastusta. Uinti on jäänyt. Ruokaa kuluu liikaa. Ei taida tulla uudenvuodenlupauksen pitämisestä mitään.