Esitellään itsemme!

Tole

Hobitti
Teinpäs tunnukset tälle foorumille. Vaikuttaa mukavalta yhteisöltä. Minkälainen meno täällä on?
 

Isilmírë

Kuukivi
Tervetuloa @Tole ! Hirmuisen eläväinen foorumimme ei tosiaan ole, vaikka jonkinlainen viestipiikki syntyykin aina miittien yms. tapahtumien edellä. Asiaan voi kuitenkin onneksi vaikuttaa itse osallistumalla aktiivisesti keskusteluihin ja herättelemällä vanhojakin keskusteluketjuja uusilla näkökulmilla.
 

Luvailin

Kontulainen
Tervetuloa mukaan!

Riippuu kai mihin aktiivisuutta vertaa, mutta olihan täällä tänäänkin noin kymmenen uutta viestiä. Itse olen ollut täällä vasta pari vuotta, mutta luulen huomanneeni, että täällä aktivoidutaan välillä enemmän ja välillä vähemmän. Miittien ym. tapahtumien lisäksi aktiivisuus tuntuu kasvavan ainakin silloin kun täällä pidetään Lukutupia, ja muutenkin joskus tuntuu olevan tavallista enemmän keskusteltavaa.

Seuran tapahtumien lisäksi muutamat smialit ovat kohtalaisen aktiivisia (nimim. pääsin jo melkein Gondolinin tuho-osuuden loppuun ensi keskiviikon lukupiiriä varten).

Onkohan täällä kesäisin hiljaisempaa? Viimeiset pari viikkoa ovat minusta olleet tavallista hiljaisempia, ja muistelen jotain samanlaista viime heinäkuusta... Samoin pari viimeistä kuukausitapaamista on tainnut jäädä väliin, mutta eivätköhän nekin taas vähitellen käynnisty. (Tervetuloa näihin ja muihin tapahtumiin, jos haluat nähdä meitä livenä!)
 

Nurn

ääni yössä
Itse aiheesta, Keski-Maasta ja Tolkienista ei hirveämmin keskustella, mutta kaikesta jonninjoutavasta kylläkin.
 

Kointähti

Parannuksen tehnyt trolli
Tällä foorumillahan vanhoja ketjuja ei tuhota uusien tieltä, joten esimerkiksi yksi tapa virkistää jonninjoutavia jutustelujamme on kerrata suosikkikohtansa jostain Tolkienin teoksesta, tarkistaa hakutoiminnolla onko aihepiiristä jo ketjua, ja jos on, niin silmäillä muiden vanhoja ajatuksia ennen omien kirjaamista jatkoksi. Toisinaan ketju voi herätä pitkänkin talviunen jälkeen! :)
 

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Tolkienin aiheet on täällä vuosien saatossa ika hyvin pureskeltuja, mutta jos uusia innokkaita aiheen käsittelijöitä ilmaantuu niin yleensä nuokin aiheet heräävät horroksestaan :) Kesät ovat omankin havaintoni mukaan hiljaisempia.
Olen kuitenkin pikkuhiljaa kypsytellyt ajatusta siitä että voisi taas pitkästä aikaa pelata laivanlastausta Tolkienilla. Näin heinäkuussa se ei kannata, mutta esim. syyskuun puolella voisi lastailla.
Enitenhän meininki riippuu kirjoittajista :) Jos käy vain lukemassa niin on ihan sen varassa mistä muut keskustelevat, mutta osallistumalla voi vaikuttaa siihen mitä keskustellaan ;)

Jos menolla tarkoitetaan myös ilmapiiriä yms. niin tämä on aika "siisti" ja miellyttävä foorumi. Ylläpito on aktiivinen, mutta ainakin pyrkii olemaan reilu ja keskusteleva. Olen vähän puolueellinen sanomaan kun pitkään olin itsekin valvojan/konniksen roolissa. Tänne on kuitenkin yritetty luoda suvaitsevaa, rentoa ja turvallista ilmapiiriä.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Mitä tulee Tolkien-aiheisiin keskusteluihin, itse asiassa vaikkapa tämän vuoden aikana niistä aika monet ovat eläneet ja edistyneet -- jos verrataan muiden huoneiden keskusteluihin.

Ja uusia keskusteluja saapi Tolkien ja Keski-Maa -huoneessa aloittaa sumeilematta ja arkailematta. Jos nyt on niin, että ihan samanniminen ja/tai -sisältöinen ketju on jo olemassa, kenties yhdistämme ne jossakin vaiheessa mutta ei siitä tarvitse välittää. Tärkeintä on saada uusia ajatuksia esiin ja pohdittavaksi.
 

Merri

Ylläpitäjä
Vastuuhenkilö
Ylläpitäjä
Kymmenen edellisvuoden hiljaisuutta aiempaan selittää kaksi asiaa: meluisten ja addiktiivisten somealustojen nousu, sekä toisaalta oman työelämäni "ruuhkavuodet". Käytännössä siis minulla ei ole ollut vapaata aikaa pysähtyä ja toimittaa sisältöä, ja toisaalta tehdä muuta näkyvyyttä ja tunnettuutta edistävää työtä. Toki ei tämä yhteisö missään nimessä yhden henkilön varassa ole: jos olisi, niin 10 vuotta sitten paikka olisi kuollut nopiaan!

Suurin hankaluus lienee siinä, ettei sopivaa kriittistä pistettä ole ylitetty, jossa tarpeeksi moni tutustuttaisi uusia Kontuun ja olisi semmoinen jatkuva pieni kierre, jossa epäaktivoituvien tilalle tulisi samanmoinen määrä uusia. Ehkä pitäisi korostaa tämän paikan hyviä puolia ja arvoja jotenkin selkeämmin?

Jos jotain hyvää on, niin tämä kesä on ollut keskustelun osalta aktiivisempaa kuin jotkut männävuodet, eikä meillä aktiivisuus ole ollut laskusuunnassa viimeisten vuosien aikana. Ja sekin on varmaa, ettei täältä netistä olla minnekään katoamassa: elo jatkuu ja uutta tulee eteen, vaikka välillä hiljaisempaa olisikin :)

Ah ja pidetään itsensä aiheessa! Moi olen Merri. Mie ajattelen. Moiiii.
 

Ares B

Antifilatelisti
Kointähden ruojake täräytti melkoiset paineet muistuttamalla tuhannennesta viestistäni palstalle. Sen juhlistamiseksi aloin jo ideoida tonnin seteli -teemalla ratsastavaa piirrosta, jossa haltiakuningas jankuttaa kääpiösepälle "se oli muuten Silmaril", mutta piirtämättä jäi. Jos sen sijaan tekisi pienen esittelyn, kun porukkaa ei juuri tule persoonallisesti tavattua. Se kun vielä käykin näppärästi copypasteamalla Vanha lukija vai uusi tuttu? -keskustelusta. :grin: Ykkösfandomini on aina ja ikuisesti Star Trek, mutta Tolkienin maailma on heti siinä kannoilla.

Olisinko ollut jotain 10-vuotias, kun sain joululahjaksi nipun Suuren nuorten kirjakerhon kirjoja, niitä sateenkaariselkäisiä. Yksi niistä oli Lilian Kallion Puumajakesä (suosittelen!), jossa luettiin ja larpattiin Sormusten herraa. Kuulosti niin jännältä, että piti laittaa kirjailijan nimi muistiin ja mennä katsomaan kylän kirjastosta, oliko siellä sellaista opusta. No olihan siellä jopa kolmena kappaleena, Matti Louhen kansilla. Muistelen että ensimmäinen lukukerta tuntui paikoin pitkäpiimäiseltä, luinkohan Rohan-osion vahingossa kahteen kertaan. Mutta jokin siinä koukutti, lainasinkin Tarun sen jälkeen varmaan vuosittain ja aina se tuntui paremmalta. Lastenosastolta löytynyt Lohikäärmevuorikin menetteli, vaikka nimet olivatkin väärät.

Yliopiston valmennuskurssilla Helsingissä ollessani hankin Middle Earth Roleplaying -pelin, jota kokeiltiin parin kaverin kanssa muutaman kerran. Toinen koti Keski-Maasta tuli sitten opiskeluvuosina Lappeenrannassa, kun kaveri peluutti siellä vallan erinomaista, joskin armotonta Rolemasteria. LotRO on ollut laiha korvike niille seikkailuille. Selvisiköhän yksikään hahmo hengissä edes kolmostasolle...?

Opinnot eivät sitten ottaneet tuulta siipiensä alle, ja hieman elämänvalintojani mietittyäni vaihdoin alaa ja siirryin valtion leipiin, joissa olen nyt parikymmentä vuotta viihtynyt. Samoihin aikoihin löytyi elämänkumppani, jonka kanssa on saatu jo kolme kelpo hörhönalkua maailmaan. Kahdelle olen jo saanut lukea Hobitin ja Tarun iltasaduiksi, kolmannen kanssa saa pian aloittaa.

Mitäs vielä... elokuvat olivat järisyttävä elämys muutamasta pikku kauneuspilkusta huolimatta. Sormuksen ritarien pidennetty laitos oli aikoinaan erinomainen syy hankkia dvd-soitin. Hobittikin kelpaa videopelimäisestä toiminnallisuudestaan huolimatta, onhan kirjakin totista Tarua huomattavasti leikkisämpi.
 

Banazîr Gamgi

Kontulainen
Suurin hankaluus lienee siinä, ettei sopivaa kriittistä pistettä ole ylitetty, jossa tarpeeksi moni tutustuttaisi uusia Kontuun ja olisi semmoinen jatkuva pieni kierre, jossa epäaktivoituvien tilalle tulisi samanmoinen määrä uusia.
Mestari Rankkibuk, kyllä uusiakin tulee. Jos minut lasketaan, nimittäin. Päätin viimein kirjautua tänne parin vuoden satunnaisen foorumilla roikkumisen ja keskustelujen lukemisen jälkeen.

Oma Tolkien-harrastukseni alkoi kangerrellen, kun olin kymmenen(?)-vuotias. Kolmisen vuotta vanhempi isoveljeni oli lainannut Hobitin kirjastosta ja kehui sitä sen verran paljon että päätin itsekin lukea sen. Jaksoin loppuun asti mutta taisin hypätä aika monta lukua yli:grin:. Muistan elävästi kuinka luin kääpiöiden tutkimusmatkasta sateensuojaa etsimään ja jättiläisten huvittelusta siirtolohkareilla. Katselin Janssonin kuvitusta jota inhosin sydämeni pohjasta ja silmäilin tasoiselleni lukijalle aivan liian raskasta tekstiä, ihmetellen mikä tässä muka on niin erikoista. Alku ei siis ollut kovin lupaava...

Vuosi tai kaksi siitä eteenpäin olimme serkkujemme kanssa mummolassa. Löysimme lautapelikaapista Taru Sormusten Herrasta-lautapelin, joka kiehtoi ihmeellisesti, vaikka kukaan meistä ei ollut lukenut kirjaa. Luimme pelin mukana tulleen juonitiivistelmän ja aloimme pelaamaan tuntien itsemme Tolkien-asiantuntijoiksi. Olemattomalla kärsimättömyydellä varustettuina päätimme ettei ohjekirjaa tarvitse lukea kovin tarkasti läpi, pelataan vähän sinnepäin. Muutaman pelikerran jälkeen etenimme viimein Tuomiovuorelle asti ja tuhosimme sormuksen, vaikkakin ehkä matkan varrella sääntöjä puolivahingossa hieman rikkoen[22]. Pelin murhaavan vaikeustason vuoksi olimme todella innoissamme, ja hypimme ja huusimme niin että alakerrassa muut taisivat luulla Dagor Dagorathin koittaneen:grin:.

Päätin pelin innoittamana lukea Tarun Sormusten Herrasta ja ottaa selvää kaikista pelissä esiintyneistä mystisistä nimistä ja muista asioista. Mikä kumman lembas? Kuka ihmeen Gandalf? Ja ennen kaikkea, mikä ihme, tai kuka ihme, on Klonkku? Kahlasin kirjat läpi työllä ja tuskalla, enkä Kahden tornin puolenvälin jälkeen tainnut suuremmin pitää aivoja mukana lukiessani, kunhan kääntelin sivuja ja taivalsin hitaasti eteenpäin.

Tahmeasta alusta huolimatta jäin miettimään että tässä oli jotain erilaista kuin muissa kirjoissa. Niinpä ala-asteen loppupuolella luin Hobitin ja Tarun uudestaan, ja vaikka pikkuoravan kärsivällisyyteni ei taaskaan auttanut asiaa, pääsin loppuun asti, ja huomasin nauttivani kirjoista. Toisin kuin vanhemmat sisarukseni jotka lukivat Tolkienin tuotannon läpi, hehkuttivat sitä pari päivää ja siirtyivät muihin kirjoihin, minun innostukseni ei ottanut laantuakseen. Luin isoveljeni hyllystä löytynyttä Tolkienin Maailma-kirjaa (kyllä, fool-of-David-Dayn kirjoittama) sekä joululahjaksi saamaani Tolkienin maailman kartat-kirjaa ihaillen upeita karttoja. Kirjaston hyllyt tyhjenivät äkkiä Taru-aiheisista tietokirjoista, kun koetin haalia kaiken mahdollisen tiedon käsiini. Elokuvakohtauksilla täytetyt Kuvitettu opas-kirjat tulivat tutuiksi, eikä Keski-maan aseet ja armeijat-kirjakaan jäänyt pölyttymään. Innostuin siitä niin että aloimme miekkailemaan pikkuveljeni kanssa... puukepeillä. Vanhemmat tosin pistivät touhulle stopin, kun pikkuveljen oikea silmä meinasi sokeutua taistelun tiimellyksessä[22].

Suuresta Keski-maa-innostuksestani huolimatta en vieläkään ollut itse kirjasta niin mahdottoman innoissani, vaan pikemminkin sen maailmasta. Taru tuntui kirjana edelleen melko raskaalta ja kiemuraiselta, enkä vieläkään sitä lukiessani keskittynyt koko ajan täysillä. Vaadittiin vielä yksi askel Keski-maata kohti. Rion kesäolympialaiset alkoivat, mutta minä en seurannut niitä. Vietin Olympian kilpailuni katsoen YLE areenasta Taru Sormusten Herrasta-elokuvia, jotka olivat ilmaiseksi katsottavissa. Elokuvat antoivat Keski-maalle sen kipinän jota vailla olin ollut: ne tekivät Keski-maan eläväksi. Menetin paljon omia mielikuviani hahmoista ja paikoista, mutta sain vastineeksi elämän maailmalle jota olin kaivannut.

Ennen kuin menee liian runolliseksi, niin tiivistetään sen verran että tuon jälkeen luin kirjat vielä kahteen kertaan lumoutuneena niiden maailmasta. Silmarillionista on luettuna Ainulindalë ja ktk:sta mielenkiintoisimpia pätkiä. Tolkien-intoiluni jatkuu mitä luultavimmin hamaan vanhuuteen asti, mikä ei ole missään nimessä huono asia. Sitä paitsi, miettikääpä, että jos sairastuu vanhuksena dementiaan, voi lukea Tarun uudestaan läpi kuin ensimmäistä kertaa!:grin:

Mutta esittelyketjuhan tämän piti olla, niin todettakoon sen verran että olen 16-vuotias poika Rovaniemeltä. Aloitan kohta opiskelun lukiossa kuvataidelinjalla muiden omituisten taiteilijasielujen kanssa, ja yritän kiivaasti saada ostettua tietokonetta sitä varten. Ei tietenkään sillä että pääasiallisesti käyttötarkoitus koneelle olisi Konnun selaamisen sujuvoittaminen[22], puhelimella kun se on vähän kökköä.

Aloittamaton työ se kauimmin kestää, sanovat hobitit, ja totta se on. Itselläni kesti lähemmäs vuosi kirjoittaa tänne ensimmäinen viesti. Jatketaan juttua ja pidetään tämä foorumi hengissä ja hyvinvoivana.
 
Last edited:

Isilmírë

Kuukivi
Tervetuloa @Banazîr Gamgi ! Jotain hyvää Jacksonin LotR-rainoissa selvästi on, koska olet jo toinen tietämäni henkilö, jolle vasta valkokankaalla esitetty tulkinta teki Keski-Maasta todellisuutta.
 

Banazîr Gamgi

Kontulainen
Kiitos, kiitos:heart:. Elokuvat tosiaan tekivät Keski-maan minulle eläväksi mutta en silti allekirjoita läheskään kaikkia Jacksonin näkemyksiä. Mm. Sauronin silmä, enttien ulkonäkö, Lothlorien, örkkien mudasta syntyminen (hyi kauhistus) ja monet, monet muut asiat ja kirjasta poikkeamiset ärsyttävät elokuvissa. Monista puutteistaan huolimatta elokuvat ovat todella hyviä, ja jotain taikaa niissä on, sellaisen kipinän kun ne minulle antoivat:D
 

Aldraig

Hobitti
Terve kaikille, herätänpä tämän keskustelun puolen vuoden tauon jälkeen talviuniltaan - ehkä vähän ennenaikaisesti, lunta on meillä ainakin vielä maassa.. Noh.

Ihan untuvikko en tunnuksen uutuudesta huolimatta tällä foorumilla ole, vaan joskus yläasteaikoina kahdeksan tai yhdeksän vuotta sitten taisin rekisteröityä toisella nimellä tänne ja kirjoitella pari viestiä. Se tunnus jäi, ja siirryin Instagramiin haltia-/fantasia-/ekoharrastajapiireihin pyöriskelemään. Muistan myös käyneeni katselemassa ja ihmettelemässä Konnun toimintaa jo ala-asteen puolella, mutta ajatelleeni, että "äiti ei antaisi käydä miiteissä" ja kuvittelin, miten siistiä olisi olla aikuinen ja mennä yhdessä muiden omanhenkisten kanssa viettämään aikaa jonnekin, jutellen mukavia. Jostain syystä mielikuva Konnun miiteistä oli se, että tapaamispaikkana on iso hieno luola, jossa juodaan sahtia. En tiedä, mistä tällainen on kymmenvuotiaan päähän pälkähtänyt, mutta enpä moisesta kieltäytyisikään tänä päivänä!

Instagram ja muu sosiaalinen media onkin ehdottomasti suurin syy, miksi hakeuduin takaisin Konnun keskusteluihin. Ilmapiiri siellä on muuttunut liian hektiseksi, mainoksia on liikaa, koko homman selaileminen ja yhteisöön osallistuminen ei ole enää hyvän mielen puuhailua porukan pirstaloitumisen, roskapostin, ihmisten käytöstavattomuuden (ja suoranaisen ilkeyden) ja algoritmien vuoksi. Lisäksi sosiaalisen median tuijottelusta tulee ahdistunut ja elämästä irtaantunut olo, ja niinpä aloinkin kaivata takaisin vanhan kunnon hidastempoisen foorumikirjoittelun pariin.

Omasta Tolkien-historian alusta en muista kovinkaan paljoa, mutta jo eskari-ikäisenä leikin haltiaa ja hobittia ja kuvittelin lähimetsän olevan Lothlorien, joten jossain kohtaa olen Tolkien-kärpäsen uhriksi joutunut! ;) Myöhemmin ala-asteella elelin täyspäiväisesti omassa tolkien-rölli-keltti-fantasiamaailmassani ja, koska asuin erittäin kaukana jo muutenkin pienen kylän kirkonkylästä, ei leikkikavereita löytynyt.. Siispä ne piti keksiä itse! Rakastin - ja rakastan edelleen - lukea kaikenlaisia kirjoja, mutta ehdottomia suosikkeja olivat ne, joissa metsät olivat isoja, ruoka hyvää, ihmiset (ja muut otukset) enimmäkseen mukavia ja elämä rattoisaa satunnaista seikkailua lukuunottamatta. Redwallin tarut ja Harry Potterit olivat siihen aikaan ehdottomia lempikirjojani.

Itse Taru Sormusten Herrasta luin neljännellä tai viidennellä luokalla, ja kauan siinä meni mutta loppuun asti taisin ilmeisesti päästä. Myöhemmin ja vähän keskittyneemmin Sormusten Herran trilogia tuli luettua yläasteen puolella, kun ostin teoksen omaksi. Hobitinkin luin, mutta siitä ei sen suurempaa innostusta syntynyt, ja niitä elokuvia en ole koskaan katsonutkaan (enkä tolkien-kavereiden palautteen perusteella välttämättä katso tulevaisuudessakaan..). Sormusten Herran elokuvat olen muutamaan otteeseen katsonut, Fellowship of the Ring on niistä suosikki.

Sormusten Herra on itselle ollut läheinen vähemmän itse tarinan ja enemmän koko Keski-Maan estetiikan ja kaiken Tolkienin tuottaman loren ja taustatiedon takia. Opettelin mm. tengwar-aakkostoa ja quenyaa yläasteella, ja päädyin paljon myöhemmin jäseneksi Vinyë Lambengolmor -haltiakieliyhteisöön erään yhteisön perustajan bongattua tengwar-tatuointini Instagramista yhteisen kaverimme kautta. Ihmeellinen ja pieni maailma!

Asustelen tällä hetkellä Oulussa ja vapaa-ajalla harrastan kaikenlaista lukemista ja yliopiston kirjaston kaivelua, ruoanlaittoa ja leipomista, keltti- ja folkmusiikkia, piirtämistä ja maalaamista, (online)roolipelien pelaamista koneella ja onpahan elämään mahtunut jo 15 vuoden ajan pianonsoittoakin. Suuri haave olisi päästä sisään roolipukuompelun ja kampiliiran soittamisen maailmaan, mutta molemmat vaativat toistaiseksi vähän turhan suuria rahallisia sijoituksia. Kukkaronnyörit tiukalla odottelen, josko joku päivä rahastoista ja säästöistä joutaisi vähitellen näihinkin aloihin muutama kolikko sijoittaa.. [22]
 
Last edited:

Isilmírë

Kuukivi
Tervetuloa takaisin Kontuun @Aldraig ! Olethan tietoinen, että seuraava miitti on 3. - 5. huhtikuuta? Hienoa luolaa meillä ei valitettavasti ole eikä sahtiakaan miitissä tarjoilla, mutta juttu- ja lautapeliseuraa on kyllä saatavilla.
 

Aldraig

Hobitti
Juu, olen tietoinen! Mutta kiitos muistutuksesta @Isilmírë , täytyy katsoa josko pääsisin paikalle, luolan puutteesta huolimatta.. :D Ja kiitos kaikille viestin lukeneille ja siihen reagoineille, kiva nähdä että Kontu on aktiivinen kaikkien vuosienkin jälkeen.
 

Hanna Kullanväärtti

Kontulainen
Suomen Tolkien-seura
Tervetuloa @Aldraig ja toivottavasti tapaamme miiteissä. Itsellä kesti hetken aikaa ennen kuin uskaltauduin "pelottavien" kontulaisten seuraan muutenkin kuin virtuaalimaailmassa, mutta onneksi uskaltauduin sillä miitithän ovat ihan parasta :)
 

Dúnadan

Ylläpitäjä
Vastuuhenkilö
Ylläpitäjä
Voi luoja, 18 vuotta Kontulaisuutta jo takana, täysi-ikäinen kontulainen siis jo. En muista olenko aiemmin esittäytynyt, edes ensimmäisen Vihreä Lohikäärmeen aikanakaan. Ehkä nyt on jo viimeistään aika, vaikka olen jo pidempään ollut täällä varsin epäaktiivinen kirjoittelemaan. Tosin viime aikoina olen kyllä huomannut täällä taas käyväni lukemassa kirjoituksianne.

Olen siis Dúnadan (aka Duna/McNano, ja oikealta nimeltä Eero) ja Kontuun tulin 2002 vähän Sormusten ritarit elokuvan julkaisun jälkeen, samaan aikaan kun graduani väkersin yliopistolla. 1678.rapidforum.com:in oli ensimmäinen Vihreän Lohikäärmeen koti. Jo sieltä alkaen olen toiminut yhtenä ylläpitäjänä Merrin apuna. Vaikka eipä tuo Merri ole juuri apuja tarvinnut. Monta muutosta ja uutta ulkoasua on matkaan sattunut, ja vaikka en enää hetkeen ole aktiivinen täällä ollut, niin näytän edelleen olevan yksi ylläpitäjistä.

Olin perustamassa Verkkoyhteisö Kontu ry:tä ja sen hallituksessakin jonkun aikaa istuin. Tuo ry:hän sittemmin lakkautettiin ja toiminta sulautettiin Tolkienseuraan. Tuo sama aika taisi olla aktiivisinta aikaani täällä, ja nykyisen laskurin mukaan juuri tämä on 1600. viestini Käärmeksessä.

Silloin tällöin olen joissakin miiteissä pyörähtänyt, joten minut on myös elävänä jotkut teisä tavanneet. Viime aikoina, kun muukin Käärmestely on jäänyt, niin en ole miiteissäkään enää käynyt. Aiemmiin luin paljon ja nimenomaan fantasiakirjallisuutta, mutta sekin on jäänyt. Muu elämä tuntuu vieneen kaiken ajan lukemiselta ja kirjoittelulta täällä. Perhe-elämän, jalkapalloseuran puheenjohtajuuden ja joukkueenjohtajuuden, kunnanvaltuutettuna olemisen ja lauluharrastuksen jälkeen aika tuntuu olevan kortilla. Nämä lienee niitä ruuhkavuosia.

Perhettä on: vaimo, kolme teini-ikäistä lasta ja koira. Vanhaksi itseni jo koen, sillä vanhin lapsi menee armeijaan vuoden päästä. Muu perhe ei jostain syystä ole koskaan Tolkieniin hurahtanut. Kemisti olen koulutukseltani, ja yhden ympyrän juuri kuukausi sitten sain suljettua, kun väittelin tohtoriksi vietettyäni yliopistolla aikaa vuodet 1996-2017. 2018 siirryin ohjelmistoalalle, koska koodin väkertäminen on minulla aina ollut toinen koti ja nyt saan yhdistää sekä kemian että ohjelmoinnin.

Erittäin hienona pidän, että Kontu on täysi-ikäiseksi päässyt. Se on elänyt pitkään ja säilyttänyt oman paikkansa siitäkin huolimatta että somen mahdollisuudet ovat moninaiset ja tänä päivänä niin erilaiset kuin silloin 18 vuotta sitten. Kontu on hyvä paikka elää ja olla, edelleen.
 

Muratti

Kontulainen
Hei! Löysin foorumin jo maaliskuussa tai huhtikuussa (olen unohtanut), mutta en ole kirjoittanut mitään siitä lähtien. Olen 24 vuotta itävaltalainen Suomen opiskelija ja iso Tolkien-fani. Olen erittäin kiinnostunut Tolkienin kielistä (ja myös Suomen vaikutuksesta Quenyaan). En varmasti tiedä mitä kertoa minusta. Jos asuisin Keski-maassa olisin luultavasti hobitti. 😉 Valitettavasti olen vähän ujo, siis ehkä pysyn vain hiljaisena lukijana.
 
Ylös