Esitellään itsemme!

Täällä Käärmeessä olevien "tekstimuotoisten" lukupiirien lisäksi seuran smial Brandagamba pitää lukupiiriä Zoomissa. Aloitamme juuri uutta kirjaa: tässä viestissä tietoja. Lukuvauhtimme on yleensä melko hidas, joten näihin pääsee helposti mukaan myös kesken kirjan. Tervetuloa jos kiinnostaa!

Luemme aika paljon muutakin kuin Tolkienia - usein myyttejä, satuja tai nykyfantasiaa - mutta yleensä kirjoilla on ainakin etäinen Tolkien-yhteys.

Hyvä tietää, kiitos! Täytyy katsoa pääsenkö mukaan :)
 
Hei, esitellään itseni.

PK-seudulla asustelen ja henkeä salpaava 40 lähenee vääjäämättömästi.

Melko pitkään forumia kurkittu anonyymisti mutta nyt koin että oli aika liittyä arvoisaan joukkoon. Luulen että kipinä on peräisin siitä kun sain kuunneltua ensimmäistä kertaa tsh:n audiokirjana (serkis) alusta loppuun kesällä.

Tolkienin maailmaan tutustuminen alkoi Jacksonin leffoista, ei ollut oikeastaan kosketusta tätä ennen. Luin TSH:n ensimmäistä kertaa n.08-09 jonka jälkeen lukeminen oli aluksi joka vuotuista. Olin huono ja laiska löytämään uusia kirjoja joten kirjasta tuli käytännössä iltalukemiskirjani minkä alotin vaan aina alusta kun se pääsi loppumaan. Oma editio on tuo punaiseen-puettu-vaapauden-patsas-sormus-päänsä-päällään kansi joka nähnyt parempia päiviä.

Ehkäpä jonkinlaisena kuriositeettina voisin mainita joka vuotuiseksi kasvaneen tapahtuman missä katsomme kaveriporukalla kerta-istumalla tuon
90-luvun suomiproduktion "Hobitit".

Mukava olla osallisena vihdoin.
 
Tervetuloa ☺
Täällä ilmoittautuu toinen, joka on huono etsimään uusia kirjoja ja palaan aina niihin samoihin tuttuihin ja hyväksi havaittuihin.
Tuolla kannella varustetut kirjat tunnetaan myös nimellä kaapuhemmo. Jos jossain törmäät tällaiseen nimitykseen niin tiedät, että on kyse juuri tästä.

Hobitit oli minulle lapsena ensikosketus Taruun ja olen edelleen vakuuttunut, että Väänäsen Klonkku on vähintäänkin yhtä hyvä kuin Serkisin ja, että alkumusiikki on yksi maailman pelottavimmista.
 
Tervetuloa @Valarauko ! Kaapuhemmopainos lienee se versio Sormusten Herrasta, jolla aika moni meistä on aloittanut, joskin itse koukkasin lopulta vanhemman Louhi-kantisen painoksen kautta, kun en jaksanut sen ikäisenä vielä tavata kaapuhemmon litteää tekstiä Bilbon syntymäpäiviä pidemmälle. Vuotuinen Hobitit-istunto kuulostaa hauskalta.
 
Tervetuloa ☺
Täällä ilmoittautuu toinen, joka on huono etsimään uusia kirjoja ja palaan aina niihin samoihin tuttuihin ja hyväksi havaittuihin.
Tuolla kannella varustetut kirjat tunnetaan myös nimellä kaapuhemmo. Jos jossain törmäät tällaiseen nimitykseen niin tiedät, että on kyse juuri tästä.

Hobitit oli minulle lapsena ensikosketus Taruun ja olen edelleen vakuuttunut, että Väänäsen Klonkku on vähintäänkin yhtä hyvä kuin Serkisin ja, että alkumusiikki on yksi maailman pelottavimmista.

Kiitos!

Kaapuhemmo omaksuttu välittömästi.

Kun jokunen vuosi taaksepäin tuli katsottua uudestaan piiiiiitkästä aikaa. Niin aluksi samurai boromir&intiaani bombadilloineen, kähisevineen hobitteineen kruununjalokiven ollessa ehkä hitusen liian vähä pukeinen tuhti glonkku olivat kaikki todella hilpeää katsottavaa. Ajan kanssa kuitenkin on ollut pakko alkaa arvostaa juuri tuota Väänäsglonkkua, mies vetää homman todella ns.täysiä.
 
Last edited:
Väänänen on jossain haastattelussakin maininnut, että hänen tapansa on uppoutua rooliin täysillä ja klonkku taisi olla fyysisesti raskas rooli. Minkäs hän sille mahtaa, että ei ollut teniikkaa ja budjettia luoda digitaalista hahmoa hänen esityksensä perusteella 😉
 
Väänänen oli aivan loistava Klonkku myös livenä nähtynä. Äitini tosin jälkeenpäin sanoi häkeltyneensä, kun nenän edessä seinää alas könysi lähes ilkialaston mies pakarat paistaen :D Itse ihmettelin Aragornin hassua pönttökypärää yhdessä kohtaa näytelmää, mutta äiti osasi selittää sen: Väänäsellä ei ollut aikaa pestä välillä Klonkun maskia pois, saati tehdä sitä uudelleen, jotten Aragornilla oli sitten päässään niin väljä kasvotkin peittävä kypärä, ettei se koskettanut hänen päänsä ihoa lainkaan.
 
Last edited:
Tervehdys! On aika esitellä itseni. Tulen Keski-Suomen suunnilta melko läheltä Jyväskylää. Löysin kyseisen foorumin jokunen vuosi sitten, mutta olin tuolloin aika ujo liittyäkseni.

Yöllä lukiessani Taru Sormusten Herraa etsin "Kaapuhemmo"-painoksen kansikuvittaja Heikki Kalliomaasta tietoa, ja törmäsin sitä kautta taas kyseiseen foorumiin. Täältä löytämieni kirjojen kansikuva -keskustelujen pohjalta kiinnostuin foorumille liittymään, ja tulen jakamaan vielä joskus pohdintojani liittyen Heikki Kalliomaan ko. "Kaapuhemmo"-kuvitukseen, mutta ajattelin ensin lukaista TSH:n trilogian loppuun.

Olen aina ollut kovin kiinnostunut Tolkienin luomasta maailmasta. Lähestyin ensi kertaa Taru Sormusten Herraa lapsena katsellessani Ralph Bakshin ohjaamaa vuoden 1978 animaatiota. Isäni oli nauhoittanut sen VHS:lle. Kuusivuotiaana eskarissa ikuistin noita Bakshin animaation örkkejä paperille. Niistä jäi talteen tämä piirros. :D

Örkki.jpg

Tolkien intoilujeni lisäksi suoritan tällä hetkellä taidehistorian perusopintoja Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Sen vuoksin olenkin kiinnostunut monesta visuaaliseen tietoon liittyvästä seikasta. Piirtäjänä tai maalarina en ole kovin kummoinen, mutta silmäni tykkäävät sitäkin enemmän tarkastella ja aivoni sitä mukaan analysoida. :D
 
Last edited:
Morjesta!
Olenkin täällä jo hetken ollut, mutta koin että nyt voisi olla hyvä hetki esitellä itseni.

Olen Tampereelta kotoisin, 30 vuoden rajapyykki tulee piakkoin vastaan. Tolkieniin tutustuin isäni kautta ja fantasiakirjallisuus on ollut lapsuudesta asti lähellä sydäntä.

Kaikista fiktionaalisista maailmoista Tolkienin keski-maa on ehdottomasti suosikkini, erityisesti sen yksityiskohtaisuuden takia.

Vuotuisiin traditioihini kuuluu TSRn "kaapuhemmo"-painokseni lukeminen ja Jacksonin elokuvien katsominen.

LOTROn pariin palasin tuossa taannoin pitkän tauon jälkeen ja olo oli kuin olisi kotiin palannut.
 
Mae govannen kaikille. Mikäs sen parempi päivä liittyä kuin karkauspäivänä niin profiili pysyy ikinuorena. Velho olen nimeltäni ja Lahdessa sijaitsen. Ikävuosia on kertynyt jo yli kolmekymmentä, joten velhon partakin alkaa olla jo suotuisan pitkä vaikkei vielä harmaa ole.

Ensimmäinen asia minkä muista taru sormusten herrasta on kun ystäväni luona joskus lapsena olin kylässä ja heidän olohuoneessa pyöri Sormuksen Ritarit elokuva. Jäin kai hetkeksi katsomaan sitä ja sohvan takaa kauhuissani katsoin kuinka Sormusaave tiellä oli melkein löytää rakkaan hobittimme. Tämä pelotti sen verran, että en moneen vuoteen sitten enää koko elokuvia katsonut. Nykysin olen rohkeuteni löytänyt ja uskallan katsoa elokuvat ihan sohvalta kunhan on vaimo vieressä.

Tällä hetkellä suurin osa tarustoon liittyvä toiminta toteutuu Middle-Earth Strategy Battlen muodossa. Maalailen ja pelailen aina kun aikaa löydän. Kirjoittamisen hetkelläkin pöydälläni seisoo maalattavana noin tusinallinen Ithilienin samoojia jotka odottavat pääsyä Faramirin joukkoihin. Ensi viikolla toivottavasti pääsen jo aloittamaan maalaamaan Viimeisen liiton joukkoja.

Eipä siinä kai sen ihmeellisimpiä. Lempipätkiä kirjoista on kun Kääpiöt saapuvat Bilbon luokse ja kun Gandalf esittelee samat sankarit Beornille. Jotenkin molemmista kohtauksista tulee aina hyvä mieli.
 
Tervetuloa @Velho ! Katsoinkin eilen kiinnostuneena, kun laivanlastaukseen mukaan ilmestyi äkkiä täysin uusi ihminen. Hauska kuulla, että jollekulle parhaat palat Tolkienia löytyvät nimenomaan Hobitin puolelta, siihen kun toisinaan suhtaudutaan hiukan vähätellen.
 
Hauska kuulla, että jollekulle parhaat palat Tolkienia löytyvät nimenomaan Hobitin puolelta, siihen kun toisinaan suhtaudutaan hiukan vähätellen.
Niin, kyseinen kirja on suorastaan nerokas. Kärsii hiukan turhasta lapselle kohdistetusta setä-täti-selittely-kerronnasta (E. Nesbitin vaikutusta?), mutta kielen ja juonenkäänteiden älykkyys ja rikkaus on upeaa! Ei mitään syytä vähätellä, kertakaikkiaan 😍
 
Minulla nyrjähtää aivot kun yritän käsittää, että päälle kolmekymppinen on voinut lapsena nähdä Sormuksen ritarit jonkun kotona🤯

Tervetuloa @Velho Kontuun ja kiva, että olet jo päässyt laivanlastauksen makuun😊
 
Kaveri neuvoi minut tänne, ilmeisesti arvasi, että normaalissa arjessani en pääse juttelemaan tarpeeksi Keski-Maasta. Hän oli oikeassa, oli kuin olisin tullut kotiin! Nyt, kun tästä alkaa olla viitisentoista vuotta, olen päässyt näin pitkälle että olen jo rekisteröitynyt käyttäjä 🥳

Olen keski-ikäinen rouvashenkilö, joka on lukenut Tarua 35 vuotta, enkä aio lopettaa, ikinä.
 
Tervetuloa kotiin @Nan-tathren ! Pidätkö kenties pajuista vai onko nimimerkkisi valinnan taustalla laajempi mieltymys alueen kuvaukseen?
Molemmat 😊 Puuparran kuvaus meni nuorena minulta aina vähän ohi, mutta kun kuulin mitä Voronwella oli kerrottavaa, olin myyty! Mitä parempaa voisi ihminen toivoa, kuin voivansa eksyä ja unohtua keväiseen Nan-tathreniin ja jäädä sinne ikuisesti.
 
Mitä parempaa voisi ihminen toivoa, kuin voivansa eksyä ja unohtua keväiseen Nan-tathreniin ja jäädä sinne ikuisesti.

Varmasti viettelevän hieno alue keväällä, onnittelen kaikkia jotka ovat sen valinneet. Silti minä olisin jo kauan sitten nuorena, ensikertaisena lukijana kaikkein mieluiten halunnut nousta Dorthonionin ylänkömaan männikköön talviseen aikaan.
 
Ylös