Esitellään itsemme!

Vaiko kenties Mia Kankimäen ihkua kirjaa Asoita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin? Tai ehkä jopa sen innoittanutta Sei Shonagonin "tyynykirjaa"?
 
Kyllä vaan Isilmírë, Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Tyynykirja ja Genjin tarinakin ihan piti laittaa varaukseen kirjastosta, tosin Tyynynaluskirja ei taida olla vielä suomeksi ilmestynyt? Enkuksi löytyi kirjastosta.

Aivan suloinen kirja! Hirveän hyvälle tuulelle tulen kun luen sitä :) Olen lukenut tänä kesänä tosi erilaisia kirjoja laidasta laitaan, joko kirjastosta napannut kannen perusteella tai sitten jonkun suosittelemana varaillut. Maailma on ihmeellinen kerrassaan!
 
Töttöröö. Insa tässä.

Asun tällä hetkellä pienessä talossa eräässä Pohjois-Helsingin kolkassa. Ikää on 25 vuotta.

Opiskelen musiikin tekemistä ja tuottamista. Se tarkoittaa hyvin pitkälti näytön tuijottelua, mikä on kaltaiselleni undulaatille aikamoista hommaa. Ennen kaikkea viihdyn tekstin ja kokemusten hankkimisen parissa. Sillon kuin saan itse päättää, teen jonkin sortin lyyrispsykedeelistä elektrokansanmusaa.

Tykkään juoksemisesta, taiteista, metsään pakenemisesta, kahvista, kujeilusta, kansanperinteestä, evoluutiobiologiasta, kielestä, salibandystä ja ihmisistä. Aamuärtyisyyteni usein kylläkin näyttäytyy koko maailmaa syleilevänä ihmisvihana. Iloluontoisuudestani huolimatta.

Tolkienia kokeilin ekaa kertaa 11-vuotiaana. Taru Sormusten Herrasta oli portti fantasiamaailmoihin, joihin on helppo karata loskaista todellisuutta. Tänne foorumille löysin 14-vuotiaana ja ekassa miitissä en tainnut olla edes kuuttatoista. Tänne mä oon kipuilujani vuodatellut pitkin nuoruutta. Ah.

Jee, musta on hauskaa olla taas täällä :)
 
Uusi tulokas tänne. Olen siis tämmöinen yläkouluikäinen tyttö Lapista. Olen pienestä asti katsonut Hobitista ja Sormusten Herrasta pätkiä ja ollut suurin piirtein tietoinen niiden tapahtumista, mutta vasta kun viimevuonna ne tulivat telkkarista useaan otteeseen, kiinnostukseni heräsi kunnolla. Kesällä kävin kirjastossa lainaamassa kirjat, mutta ne jäivät kesken ja unohtuivat. Kiinnostukseni on nyt taas kasvanut ja olen ihan kunnolla etsinyt tietoa niin Hobitista, kuin Sormusten Herrastakin.

Olen todellinen luonnon ystävä, ei ihmekään kun olen ikäni asunut maalla metsän lähellä. Harrastuksiini kuuluu lukeminen, lenkkeily, retkeily, telttailu ja keväällä aloitan mahdollisesti tanssimisen. Koiran kanssa tulee myös välillä tehtyä kaikenlaista. Olen aikamoinen lukutoukka ja mietiskeliä, eli uskoakseni saan loputkin kirjoista luettua kohta.

Minä tuskin tulen olemaan kovinkaan aktiivinen täällä, mutta jos sitä nyt välissä jotain kirjoittelis.:)
 
Tervetuloa @Lumppe ! Kirjoittele ihmeessä niin usein kuin vain suinkin jaksat, uusi ihminen foorumilla tarkoittaa aina uusia, mielenkiintoisia näkökulmia asioihin.
 
Heipä hei kaikille! Löysin tieni takaisin tänne monien vuosien jälkeen - joskus vuosituhannen vaihteessa, kun "hurahdus" oli pahimmillaan, lueskelin keskusteluja, mutta en sitten koskaan itse kirjautunut. Jospa nyt sitten uskaltautuisin itsekin jotain kommentoimaan.

Olen siviilielämässä hyvin hobittimaisen vakaa perheenäiti, pidän siitä että asiat ovat järjestyksessä ja elämä kulkee omaa turvallista kulkuaan ilman suurempia yllätyksiä.

Ensikosketukseni fantasiakirjallisuuteen oli ekaluokalla Astrid Lindgrenin "Veljeni Leijonamieli", jonka opettajamme luki meille ääneen ja sen jälkeen luin sen itse kaksi kertaa peräjälkeen (tykkään perehtyä asioihin kunnolla :joy: ) Vaikka olen aina pitänyt fantasiasta ja scifistä (niin kirjoista kuin leffoista), niin Tolkienin teoksiin tutustuin kuitenkin kunnolla vasta päälle parikymppisenä. Se olikin sitten menoa. En ole tähän päivään mennessä lukenut toista niin syvästi koskettavaa kirjaa kuin Taru sormusten herrasta. On kirjoja, ja sitten on tämä yksi KIRJA. Tällä hetkellä minulla on lukuprojekti jälleen meneillään. Olen menossa Turkuun katsomaan teatteriesitystä ja ajattelin, että on parasta hieman kerrata asioita :) Kylläpä tuntuukin hyvältä taas pitkästä aikaa uppoutua Tolkienin maailmaan.
 
Last edited:
Seitsemäs luokka on hyvä hetki lukea Taru Sormusten herrasta. Itse sain sen silloin joululahjaksi sitä erikseen pyytämättä, mikä oli parasta ikinä.
 
Tervetuloa @Elwiel ! Meistä kai aika moni on lukenut Tarun ensimmäistä kertaa varhaisteininä ja koukuttunut saman tien, joten olet hyvässä seurassa.
 
Hejssan!

Tällä puolella ruutua nyhjöttää nörtihtävä, tuore ylioppilas, joka tosin olisi ehkä voinut avata useammin oppikirjan luku-urakkansa aikana. Jatkosta olen kuitenkin aika kujalla, ja suuntana taitaa olla välivuosi, mikä ei (vielä) tunnu niin synkältä tuomiolta – eiköhän sillekin ajalle sentään jotain käyttöä löydy :D.

Sitten siihen oleellisimpaan :joy:… Viime elokuussa osallistuin partiolippukuntani järjestämälle Lapin-vaellukselle, ja toki jossain vaiheessa muut joukkion jäsenet alkoivat verrata reissuamme Saattueen matkaan. Roolitkin siinä jaettiin, ja nuorimpana omalle kohdalleni osui Pippin. Täysin tietämättömänä hahmoista tai Tolkienista ylipäätään, ihmettelin asiaa ystävälleni, joka vain nauroi ja totesi, että valinta osui oikeaan.

Sama henkilö sitten lähetti parin viikon kuluttua kuvan Merristä ja Pippinistä ”Tuossa me kaksi siis olemme” –viestin kera Ylen näyttäessä TSH-elokuvat. Siitä saamalla innolla päätin viimein katsoa leffat ajatellen sen olevan samalla harjoittelua englannin yo-kirjoituksiin ;D. Kahden päivän kuluttua olin aivan koukussa, mutta auta armias kun viimein tein ryöstöretken pikkuveljen huoneeseen ja adoptoin itse kirjan, joka oli vielä monta kertaa parempi.

Näin alkoi oma innostukseni, joka oli reilussa kuukaudessa tullut niin näkyviin, että siihen ohjannut ystäväni piirsi syntymäpäiväkorttiini itseni haltiana (niin, avatarini ei valitettavasti ole osoitus omista piirustustaidoistani) sen jälkeen, kun olin yrittänyt opetella kirjoittamaan tengwarilla. Jouluna sain sitten Silmarillionin, ja se tuli loman aikana ahmittua. Eri asia on, mitä jäi oikeasti mieleen :grin:. Niinpä lähdin hiukan extempore-tyyliin nyt mukaan tuohon lukuprojektiin, kun viimein löysin tieni tälle sivustolle vaihdettuani hakukieleni englannista suomeen.

Tulen todennäköisesti heilumaan jonkin verran tällä palstalla, vaikka eri asia toki on, kuinka paljon pystyn hiljaisempana ihmisenä tsemppaamaan itseäni viestien lähettelyyn. Oli ihanaa löytää netin syövereistä paikka, jonka jäsenten kirjasuosikeissa Tolkienilla on erityisasema, vaikka oma kiinnostukseni heräsikin elokuvista. Aijaijai XD.

Näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu melkeinpä siltä, että jokin korkeampi taho olisi epätoivoisesti yrittänyt johdattaa minua Keski-Maahan kaikin keinoin hyvin pitkään :joy:: Ollessani ala-asteella pikkuveljeni sai sekä Hobitin että Tarun, ja yläasteen aikana tulivat kavereiden fanittamat Hobitti-elokuvat. Onnistuin silti tehokkaasti välttelemään kaikkea Ardaan viittaavaa, vaikka lukeminen kuului silloinkin ajanvietteisiini. Elokuvatkin yritin katsoa kaksi kertaa aiemmin, ensimmäisellä kerralla vanhemmat kuitenkin paheksuivat ajatusta niiden sotapainotteisuuden takia (kiltti 14-v? tyttö sitten luopui ideasta), ja toisella kerralla aikaa ja kiinnostusta ei vain löytynyt tarpeeksi ennen kuin ne hävisivät Areenasta. Nyt sen sijaan olen siinä vaiheessa, jossa kalaosaston kylmäaltaan laidassa lukeva Ullmo saa minut hymyilemään. Ja sitten on vielä kaikki netistä löytyvät aarteet...

Minusta tuntuu, että esittelytekstini on überpitkä, mutta kyllä kai sekin kertoo jotain :grin:. Tässä lopuksi voin vielä mainita, että olen toivoton melkein kaiken tekniikan kanssa (esim. kuukausi sitten onnistuin hukuttamaan valmistumisen kannalta kriittisen esseen, jota IT-kaverinikaan ei saanut koneestani enää ulos) ja satunnaisiin harrastuksiini kuuluvat luonnossa löntystely, pianon pimputtelu sekä erinäinen raapustelu ja tuhertelu. Toivon löytäväni niille enemmän aikaa ja inspiraatiota nyt kesän tullessa.

Kiitos ja kumarrus Espoosta!
 
Tervetuloa Súlien. Ihana esitettelyteksti. Sitä luki ihan odottaen että mitähän seuraavaksi tapahtui :D
Elokuvatkin yritin katsoa kaksi kertaa aiemmin, ensimmäisellä kerralla vanhemmat kuitenkin paheksuivat ajatusta niiden sotapainotteisuuden takia (kiltti 14-v? tyttö sitten luopui ideasta),
Tahdon tässä kohtaa hieman tarkentaa vanhempiesi ajatusta tarinan sotaisuudesta. Kyllä tarinassa soditaan, mutta minusta kirja on varsin sodanvastainen. Päähenkilöt ja heidän kansansa taistelevat nimenomaan hyökkääjää vastaan. He eivät ole hyökkäävä osapuoli missään vaiheessa. Eivät edes marssiessaan Mordorin porteille, sillä silloinhan he asettavat itsensä vain houkutuslinnuksi. Tässä tarinassa ei taistella taistelemisen ilosta ja innosta vaan pakon edessä. Toki esim. Gimli on varsin innokas halkomaan örkinkalloja, mutta en näe että hänkään lopulta haluaa sotaa.
Joku viisaampi korjatkoon jos olen väärässä, mutta olen siinä käsityksessä että Tolkien oli varsinkin omien kokemustensa johdosta varsin sodanvastainen ja ehkä juuri siksi kirjoittikin niin että sota ei ollut päähenkilöille vapaaehtoisesti valittu tie vaan pakon sanelema ja jokainen saattoi halutessaan hypätä pois kelkasta jos siltä tuntui. Mutta kukaan ei hypännyt.
 
Tervetuloa @Súlien ! Sekä foorumille että ylipäätään tolkienistien sankkaan joukkoon. Hienoa, että löysit tänne vanhemmistasi huolimatta ;)

Olethan huomannut, että elokuun alussa järjestetään The Miitti, nelipäiväinen kontulaisten kokoontuminen? Se on mitä parhain tilaisuus tutustua muihin foorumilaisiin myös livenä, jos haluat.
 
Last edited:
Ehdottomasti mukaan miittaamaan jos yhtää kiinnostaa :) Yhdistyksen tapahtumat -huoneessa on keskusteluja mistä voi lukea ihmisten miittikokemuksia ja kysellä lisää jos joku mietityttää.
 
Tervetuloa tosiaan, ja hieno esittelyteksti - olet hyvä kirjoittamaan!

Näin kanssaespoolaisena mainostan mahdollisten tylsien kesäpäivien piristykseksi myös Suomenlinna-piknikiä 7.7., seuran kuukausitapaamisia (tosin seuraava lienee vasta heinäkuun lopulla, koska kesäkuun viimeinen sunnuntai olisi juhannuksena) sekä pääkaupunkiseudun smialia Brandagambaa, jossa kokoonnumme säännöllisesti lukupiirissä ja satunnaisesti tekemään jotain muuta kivaa. Toki tapahtumiin saa osallistua niin paljon tai vähän kuin haluaa: jotkut meistä käyvät niissä paljon ja jotkut pysyvät kokonaan foorumin kätköissä.

Tervetuloa myös Silma-lukuprojektiin! Toivottavasti et pelästy joidenkin viestien perusteellisuutta - minä ainakin kaipaisin sinne lisää ensivaikutelmia ja tunnelmia vastapainoksi sille pienten yksityiskohtien ja lähdeteosten tonkimiselle, jota itsekin harrastan aika paljon.
 
Tervetuloa @Súlien! Yhdyn aiempiin kommentteihin, että olipa ihana tarina. Mahdoittekohan te olla sama saattue, jonka perässä mieheni kavereineen kulki taannoisella Lapin vaelluksellaan? He seurasivat saattueen kulkua kämppien vieraskirjoista, oli kuulemma jännittävää päästä aina seuraavalla kämpällä lukemaan viimeisimmistä vaiheista :joy:

Näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu melkeinpä siltä, että jokin korkeampi taho olisi epätoivoisesti yrittänyt johdattaa minua Keski-Maahan kaikin keinoin hyvin pitkään
Minulla on monta kertaa ollut sama fiilis. Lapsuudenperheessäni ei luettu minkäänlaisia fantasiakirjoja, eikä ystäväpiiriinikään kuulunut Tolkien-intoilijoita. Löysin tieni Keski-Maahan monen sattumuksen kautta.
 
Ylös