Esitellään itsemme!

Miksi minä olen täällä hobitti, Isilmire Kontulainen ja Laichalaf ben enyd? Mistä nuo tulevat ja miten ne voivat muuttua? --VeVe (palsta)
 
Miksi minä olen täällä hobitti, Isilmire Kontulainen ja Laichalaf ben enyd? Mistä nuo tulevat ja miten ne voivat muuttua? --VeVe (palsta)
Ainakin itse sain muutettua tuon omalta profiilisivultani, en muista mikä kohta tuo oli. On siinä pari sindarin sanaa, ja mode hyväksyi tuon.

Tittelini: oli tuo kohta ja käännös saattaa olla 'eräs entti'
 
Jos en ole ihan väärässä niin Hobitti ja Kontulainen ovat automaattisia titteleitä jotka perustuvat ehkä johonkin viestimäärään tms(?). Sen saa itse muutettua halutessaan.
Ja tervetuloa :)
 
”Omat tiedot” välilehdestä löytyvät Profiiliviesti, Avatar ja Titteli. Siellä voi vaihtaa.
 
Kiitos selkeästä opastuksesta Tik! Vaihdoin itseni haltiaksi, se on kuvaavampi.
T. Veve
 
  • Like
Reaktiot: Tik
En muista olenko mahdollisesti aiemmin esitellyt itseäni. No jos nyt sitten. Olen viisikymppinen naisoletettu (oikeasti inhoan tuota sanaa) ja tutustunut Tolkieniin vuonna 1981 (muistaakseni), kun olin sairaalassa ja isäni toi mulle kirjastosta Lohikäärmevuoren. Sen muistan varmasti, että TSH astui elämääni keväällä 1982 kun isäni (joka ei siis mitenkään harrasta fantasiaa tai tiedä siitä mitään, kova lukemaan on ollut kyllä ja aina kannustanut lukemiseen) toi koulun päättäjäispäivänä mulle luettavaksi Kaksi tornia kun ajatteli että tykkäisin siitä. Eipä iskä tiennyt minkä elämänmittaisen roihun sytytti.

Koska en ollut ekaa osaa lukenut, en tietenkään tajunnut tuosta Kahdesta tornista ensin mitään. Jostain syystä päällimmäiseksi jäi saapuminen Rautapihaan, jossa hobitit odottivat saattuelaisia aivan odottamattomina. Kun sitten kirjastossa käydessä selvisi että tätä onkin useampi osa, lainasin ne kaikki ja siitä alkoi hurahdus. Pikkupaikkakunnan kirjastonhoitajakin huomioi hurahdukseni ja ohjasi mut mm. Maameren tarinoiden, Momon ja Shardikin pariin <3

Olen entinen hallituksen jäsen jostain 90-luvulta. Muistelen että hallituksen kokouksissa oli yleensä aika hauskaa. Ihan kaikkea pöljää ei toki ehkä kirjattu ylös (kuten Pagban demonstraariota pussilakanan asettelemisesta). Ajat olivat vielä ysärilläkin toiset. Kaikki porukassa olivat aivan ihania, enkä ole vuosien jälkeenkään sitä unohtanut.
 
En muista olenko jo esittäytyt, mutta tapahtukoon se nyt:
Olen tosiaan 2012(?) Käärmeeseen eksynyt Tolkienisti/Potteristi, hiukan lapsellinen höntti, tätä nykyä 26 vuotta ikää, eli hobittien mittapuun mukaan olen vielä nuori olento.
Tolkienin löysin 10-vuotiaana kun aloin salaa lukea hyllynnurkassa kököttänyttä kirjaa, joka osoittautui Taruksi sormusten herrasta, ja siitä pitäen katosin aina lukemaan "aarrettani" kunnes Potterit tulivat elämääni ja 12-vuotiasta harmitti kun ikä ei ihan riittänyt katsomiseen.
Nykyään Potterit on nähty ja hobittimaistun koko ajan, mitä nyt vähän seikkailijan vikaa on tainnut jäädä mukaan maailmalta ;)
Muuten elämääni kuuluu työtä, mummosta huolehtimista, yleistä pölötystä kaverien kanssa ja oman kämpän siistimistä.

Muoks
Enpä olekaan liittynyt 2012 vaan peräti jo vuonna nakki ja perunamuusi eli 2009 :D
 
Last edited:
@Husky , nais/miesoletettu on sana, jota yleensä käytetään vain muista ihmisistä, ei itsestä puhuttaessa. Idea on se, ettet voi päältä katsoen varmasti tietää, mitä sukupuolta joku toinen ihminen edustaa - voit vain olettaa. Todennäköisesti tiedät kuitenkin oman sukupuolesi, joten sitä ei tarvitse ilmaista oletuksen kautta.
 
Minä taas olen ymmärtänyt, että -oletettua käytetään pääasiassa niistä, joiden sukupuoli oletetaan usein väärin. Jos siis esim. Husky aina oletettaisiin naiseksi, koska hän näyttää naiselta, vaikka Husky itse tietäisi, ettei ole nainen. Yleisesti oletettu eikä siis vain minun tässä vastaantulijoita havainnoidessani olettamani.

Mutta aika kirjavaa näiden käsitteiden käyttö on, minuakin usein sekä hämmentää että ärsyttää. Ja sitten vielä monet käyttää niitä lähinnä kettuillakseen.
 
Minä taas olen ymmärtänyt, että -oletettua käytetään pääasiassa niistä, joiden sukupuoli oletetaan usein väärin. Jos siis esim. Husky aina oletettaisiin naiseksi, koska hän näyttää naiselta, vaikka Husky itse tietäisi, ettei ole nainen. Yleisesti oletettu eikä siis vain minun tässä vastaantulijoita havainnoidessani olettamani.

Mulla on ollut joskus tää sama luulo. :? Nykyään henkilökohtaisesti sanon "henkilö" kun en tiedä kummanpuolisen kanssa olen tekemisissä.
 
Minä hengaan Jaamarin tavoin piireissä, joissa sanaa nais/miesoletettu käytetään nimenomaan tilanteessa, jossa ei tiedetä, miten henkilö itse sukupuolensa määrittää. Siis vaikkapa "viereeni bussissa istui naisoletettu", ts. minulle tuntematon henkilö, joka ulkoisesti näytti mielestäni naiselta, mutta jonka sukupuolta en tietenkään lähtenyt sen tarkemmin utelemaan. Vs. vaikkapa "Meitä on tänään työvuorossa kaksi naista", ts. identifioidun itse naiseksi ja tiedän työparini identifioituvan samoin, koska olemme jossain keskustelussa aihetta sivunneet.

Tällaisena nais/miesoletettu on mielestäni täysin looginen termi. Sen tarkoitus on vain olla lokeroimatta ihmisiä sukupuolikarsinoihin, joihin he eivät itse ehkä koekaan kuuluvansa, jättäen samalla kuitenkin mahdollisuuden viitata binäärisille sukupuolille kulttuurissamme tyypillisiksi katsottuihin tuntomerkkeihin.
 
Suurin osa somekuplaani samoin kuin kuoroyhteisöni puhuu nais- ja miesoletetuista ihan sujuvasti. Tottumuskysymyshän se tietysti on. Amrothin tavoin voi hyvin käyttää muuta neutraaliksi koettua ilmaisua, jos olettelu tuntuu kankealta.
 
Last edited:
Nais- tai miesoletettu on aika vahva väite. "Useimpien naiseksi tai mieheksi olettama." Minusta on parempi sanoa jostakusta, että itse oletan hänen sukupuolekseen naisen tai miehen. Olen ollut muutaman kerran pahasti väärässä.

@Husky mikä ihmeen pussilakanajuttu? En ole koskaan ollut Seuran hallituksessa. Hoidin smialvastaavan töitä hallituksen ulkopuolisena nakkina muutaman vuoden, mutta en osallistunut kokouksiin. Vakiotemppuihini kyllä kuuluu näyttää, miten pussilakanan saa kätevästi suoristettua: pitkän sivun kulmista kiinni ja kädet suoriksi.
 
Mä itse asiassa vältän oikeassa elämässä tuota x-oletettu -sanaa, en tiedä miksi edes ylipäätään kirjoitin sen tuonne aiemmin. Huvittavaahan on se, että ihan kaikkien mielestä en aina ole ollut naisoletettu; olen aina ollut poikamainen ja lyhyttukkainen, ja mulle on useampia kertoja elämäni aikana tultu naisten vessassa jonottaessani kertomaan uutisena että tää on muuten naisten vessa. Johon olen hymyillen ja silmiin katsoen vastannut että no sittenhän mä olen ihan oikeassa paikassa. Tää menee kyllä nyt jo ihan ohi aiheen.
 
Nais- tai miesoletettu on aika vahva väite. "Useimpien naiseksi tai mieheksi olettama." Minusta on parempi sanoa jostakusta, että itse oletan hänen sukupuolekseen naisen tai miehen. Olen ollut muutaman kerran pahasti väärässä.

@Husky mikä ihmeen pussilakanajuttu? En ole koskaan ollut Seuran hallituksessa. Hoidin smialvastaavan töitä hallituksen ulkopuolisena nakkina muutaman vuoden, mutta en osallistunut kokouksiin. Vakiotemppuihini kyllä kuuluu näyttää, miten pussilakanan saa kätevästi suoristettua: pitkän sivun kulmista kiinni ja kädet suoriksi.
@Husky mikä ihmeen pussilakanajuttu? En ole koskaan ollut Seuran hallituksessa. Hoidin smialvastaavan töitä hallituksen ulkopuolisena nakkina muutaman vuoden, mutta en osallistunut kokouksiin. Vakiotemppuihini kyllä kuuluu näyttää, miten pussilakanan saa kätevästi suoristettua: pitkän sivun kulmista kiinni ja kädet suoriksi.
No just toi :D Me lyhyemmät henkilöt keskusteltiin hallituksen kokouksessa siitä miten hankalaa on saada peitto suoraksi pussilakanan sisään (tätä keskustelua ei varmaankaan merkitty pöytäkirjaan) ja sitten sä sanoit että eihän siinä oo mitään vaikeeta, tekee vaan näin ja teit just ton kuvaamasi eleen.
 
Ylös