Etelä-Aasian katastrofi

Vierran

Hobitti
Tällä hetkellä alueella on arviolta 80'000 - 100'000 kuollutta ja useita satoja loukkaantuneita. Kuolleiden lukumäärän uskotaan tuplaantuvan kun kulkutaudit pääsevät jylläämään alueella.

Kuolleita suomalaisia oli eiliseen iltaan mennessä löydetty n.14, mutta useita satoja on edelleenkin kateissa. N. 1500 ruotsalaista on edelleenkin kateissa ja Ruotsin viranomaiset ennakoivatkin jo kansallista katastrofia.

Vaikka suurin osa tämän foorumin lukijoista onkin käsittääkseni alaikäisiä tai vähävaraisia nuoria opiskelijoita, niin pienikin avustus auttaa alueen hätää. Lisätietoja eri avustusmahdollisuuksista löytyy täältä, kuten myös tietoja uhrien omaisille tarkoitetuista palveluista.
 
Tosi on, jokainen sentti auttaa. Koko tapahtuma tuntuu aivan uskomattomalta ja niin kauhealta ettei sitä oikein edes käsitä. Kokonaisia kyliä huuhtoutuu mereen, vanhemmat kadottavat lapsensa ja lapset vanhempansa. Ensimmäistä kertaa itsenäisesti reissuun lähtenyt nuori ei palaa enää koskaan. Miksi tällaista oikein tapahtuu (retorinen kysymys huom)?

Vähän asian vierestä, mutta puran kuitenkin sydäntäni. Toissailtana katsoin ensin uutisista järkyttävää kuvamateriaalia Thaimaasta hyökyaallon jäljiltä, kuolleita ja loukkantuneita. Shokissa omaisiaan etsiviä ihmisiä ja epävoivoa. Sen jälkeen katsoin toiselta kanavalta kuinka eräs entinen Ku Klux Klaanin johtaja piti puhetta seuraajilleen, lietsoi sisällissotajatusta ja ylläpiti käsitystä valkoisen rodun paremmuudesta. Dokumentissa kuvattiin myös äitiä, jolla oli 11-vuotiaat kaksostytöt, äiti opetti lapsiaan kotona ja pääosa opetuksesta näytti koskevan rotuoerottelua, politiikkaa jne. Lisäksi hän opetti tyttöjä laulamaan rasistisia lauluja. Kaiken kaikkiaan järjetön dokkari ja päällimmäisenä jäi mieleen ajatus, että noiden ihmisten olisi kuulunut kuolla siellä Thaimaassa, eikä joidenkin onnettomien turistien.

Tällä vuodatuksella en toki halua loukata ketään, valvojat poistavat, jos katsovat tarpeelliseksi. Rasismihan on tietämättömyyttä, enkä voi kuin olla pahoillani moisesta tyhmyydestä. En myöskään väitä, että massaturismi on mitenkään hyväksi tai mitään muutakaan. Jotenkin vain noiden kahden asian välillä vallitsee ristiriita, joka ei anna minulle rauhaa. Kyllä maailma on epäreilu paikka.
 
Uutisista ja netistä olen seurannut hyvinkin tarkkaan ja oman osuuteni tehnyt antamalla rahaa keräyksiin ja toivomalla parasta kaikille.Jopa turvautunut vähän korkeampiin voimiin.

Tuttujani ei katastrofialueella ole kuin muutama, ja monet heistäkin on saatu jo turvaan. Onko kukaan käynyt katsomassa kamalan surullisia Paavo-vauvan sivuja? Pieni yksivuotias suomalaispoika Paavo on kadonnut. Oma mielipiteeni on, vaikka en sitä toivokaan, että Paavo-pikkuista ei koskaan enää löydy. On hirveän surullista kuinka moni elämä jää noin aikaisin kesken.

http://paavokadonnut.blogspot.com/2004/12/finnish-little-boy-missing-in-khao-lak.html

Pelkään pahoin että uhrien määrä nousee yli 100 000:teen, jos ei muuten niin kulkutautien takia. Valitettavasti.

Mutta erityisesti plussaa Suomelle siitä että omista on todellakin pidetty huolta. Suomalaisia haetaan pois, heidän ei tarvitse itse järkätä lentojaan. Rahaa on lähetetty kamalasti, samoin ihmisiä ja varusteita. Rukoushetket eivät nekään ole tarpeettomia. Turhaan valitetaan ulkoministeriön puhelinlinjojen takkuamisesta, kun näinkin paljon on jo tehty. Joten suuri kiitos koko Suomelle.

Toivotaan parasta, Kontulaiset, toivotaan parasta kun ei muuta voida.
 
Olen varmaan aika tunteeton tyyppi, mutta mua ei toi katastrofi mitenkään hirveästi hetkauttanut. Olihan se aika järkyttävää, mutta ei voi mitään. Se on luonnontapa hankkiutua eroon "ylimääräisistä" ihmisistä. Siis kun Aasiassa on kauheasti ihmisiä, osa näkee nälkää jne. Siinä sivussa sitten muutama länsimaalainenkin kuolee. Onhan se kurjaa jos jonkun läheinen menehtyy siinä.
Älkää tappako mua. Noin mä vain ajattelen asiasta.
 
Itsellekin tuli tuo ensimmäisenä mieleen. Tosin kyllä järkytyin pahasti. Ja eläimiäkin käy sääliksi. Olen vain onnellinen ettei minulle tai kenellekään jonka tunnen käynyt noin.
Minulla pisti silmään se, että uutisissa yms. painotetaan suomalaisten kärsimyksiä. Paikallisiin asukkaisiinhan tuo iski pahiten ja heidät mainitaan vain ohimennen. Ensimmäisenä ollaan hakemassa suomalaisia turisteja pois vaikka heille ei olisi mitään tapahtunutkaan sen sijaan että autettaisiin kotinsa ja perheensä menettäneitä paikallisia ihmisiä. Oma napa on aina lähinnä..
 
Imithuel sanoi:
Olen varmaan aika tunteeton tyyppi, mutta mua ei toi katastrofi mitenkään hirveästi hetkauttanut. Olihan se aika järkyttävää, mutta ei voi mitään. Se on luonnontapa hankkiutua eroon "ylimääräisistä" ihmisistä.

Minä en ikinä ymmärrä näitä kommentteja. En usko, että luonto on tietoinen voima, joka päättää että kas, nyt on liikaa ihmisiä, jotka pitää poistaa, tehdäänpä näin. Hyökyaalto syntyi mannerlaattojen liikkeistä, ei esim. kasvihuoneilmiön seurauksena (otaksun). Ei voi syyttää ketään. On eri asia pitää luonnon kostona vaikka puiden kaatamisesta syntyvää eroosiota ja siitä seuraavia tulvia, mutta minusta on turha kuvitella, että kehitys/evoluutio/luonto olisi jokin jumalallinen olento. Näin vain kävi, eikä sille ole selitystä.

Sitä paitsi inhimillinen kärsimys ja hätä menee mielestäni aina väestönkasvun rajoittamisen edelle. Tuskin kyynisinkään paikan päällä ollut pystyy ajattelemaan että hyvä kun ylimääräiset kuolevat. En ole sitä mieltä, että kaikkien pitäisi surra ihmisiä, joita ei tunne, mutta ei asiasta hyviäkään puolia voi hakea. Itse yritän tehdä jotain keräysten eteen ja myötätuntoni on kaikkien - ei pelkästään länsimaalaisten - puolella.
 
Ensimmäisenä ollaan hakemassa suomalaisia turisteja pois vaikka heille ei olisi mitään tapahtunutkaan sen sijaan että autettaisiin kotinsa ja perheensä menettäneitä paikallisia ihmisiä. Oma napa on aina lähinnä..

Jokainen hakee omansa pois, pitää huolta omistaan. Suomalaisille suomalaiset ovat tärkeitä, ja mikseivät olisi? Uskon että sittenkin kun kaikki suomalaiset on saatu pois alueelta, jää sinne siltikin väkeä auttamaan ja rahaa kerätään lisää. Mielestäni Suomen velvollisuus on huolehtia omistaan, koska esim. ei minkään muun maan lentoyhtieöt suomalaisia varta vasten kotiin kuljettaisi, vai mitä? Mutta totta on, että todella moni suomalainen pääsi vähällä. Jos kuviettaan että nämä yli 200 kadoksissa olevaa ovat kuolleet, ei luku siltikään ole mitään verrattuna toisten maiden moniin kymmeniintuhansiin. Mutta silloinkin suomalaisia kuolee liikaa. Sillä yksikään ei saisi kuolla. Ei suomalainen, eikä ulkomaalainenkaan.

Olette varmaan kuulleetkin niistä ihanista ihmisistä, joita on kehuttu. Siis nyt lähinnä nämä Thaimaan oma porukka, Aasialaiset ja sillai. Ovat lainanneet kännyköitään, vaikka puhelu tänne voi maksaa koko kuukauden palkan, antaneet rahaa, vaatteita, ruokaa ja vettä vaikka itselläkään ei ole sen vertaa. Joten me ollaan niille jotain velkaa. Todellakin.
 
Itseäni tässä hurjassa uutisoinnissa hämää taas se että suurimmasta tuhoalueesta, eli Indonesiasta ei ole kuvia eikä raportteja, vaikka siellä kuolleitten määrä on puolet kaikista kuolleista.

Oma tätini olisi lähtenyt Khao Lakiin tuossa tiistaina, onneksi ei lähtenyt aiemmin. Khao Lakissahan oli eniten pohjoismaalaisia turisteja, ja itse kylää ei enää ole olemassa.

Toista kautta osallistun keräykseen, koska siellä tarvitaan nyt sitä apua ja paljon.
 
Mortal Illusion sanoi:
En usko, että luonto on tietoinen voima, joka päättää että kas, nyt on liikaa ihmisiä, jotka pitää poistaa, tehdäänpä näin.

Minun mielestäni taas luonto on tietoinen voima. Kun se lopulta saa tarpeekseen ihmisistä ja niiden tekemistä vahingoista, se pistää ison dynamitiin napajäätiköille ja hukuttaa kaikki raukat. (muah)
 
nessa sanoi:
Itseäni tässä hurjassa uutisoinnissa hämää taas se että suurimmasta tuhoalueesta, eli Indonesiasta ei ole kuvia eikä raportteja, vaikka siellä kuolleitten määrä on puolet kaikista kuolleista.
Uutisointi on muutenkin ollut vähän yksipuolista viime päivinä. Jokaisessa uutislähetyksessä oon pelkästään Aasiaa ja ainoita uusia asioita ovat uudet uhriluvut ja Suomalaisten kuolleiden määrän mahdollinen kasvaminen ja pelastuneiden kertomukset. Minua ei ainakaan yhtään kiinnosta katsoa nyt uutisia. Onneksi näkyy BBC, jonka uutisanti on sentään vähän monipuolisempaa. Voi tietysti olla, että olen ainoa, jota Suomessa kiinnostaa jokin muu kuin yksi maanjäristys.

Ja nimenomaan yksi maanjäristys. Olihan se tietysti 60 vuoteen voimakkain ja sai aikaan (saa edelleen) suurta tuhoa, enkä yhtään halua vähätellä menetettyjä ihmishenkiä. Länsimaissa asia on tietysti hirvittävän kamala, kun paikalla sattui olemaan paljon turisteja ja jossain uutislähetyksessä sanottiin, että jopa 60% uhreista voisi olla länsimaalaisia (mitä minä en kyllä usko). Jos järistys olisi sattunut ilman länsimaisia uhreja, niin tuskinpa se niin suuri asia täälläkään olisi.

Seuraava asia, mikä ärsyttää on esim. iltapäivälehdet, jotka taas tekevät rahaa lööpeillään. "Aki Sirkesalo perheineen kateissa"- on varmasti traagista hänen omaisilleen suomessa, mutta miksi koko Suomen pitää se tietää? Selvästi shokissa olevia ja surun murtamia ihmisiä otetaan kameroiden eteen haastateltavaksi, vaikka parempi paikka heille olisi kotona, rauhassa. Kyllä ne kommentit voidaan kertoa vaikka viikon päästä. Etenkin, kun paikalla oli myös toimittajia, jotka voivat kommenttejaan kertoa, jos haluavat. Se on heidän työtään.

Paikallisten ihmisten auttaminen tulee olemaan todella hankalaa, koska he ovat menettäneet kaiken. Vesimassojen mukana on huuhtoutuneet talot, veneet, siskot, veljet ja kaikki muukin omaisuus. Suomalaiset ovat onnekkaita kriisiapuineen ja paluulentoineen, vaikka kymmeniä, ehkä yli sata (uskallan näin sanoa) Suomalaista kuoleekin. Toivottavasti ne maat, joilla siihen todella on resursseja, myös ryhtyvät auttamaan pahiten kärsineitä maita parhaansa mukaan.

Toisaalta katastrofit nostavat ihmisissä esiin heidän ihimilliset puolensa. Sauli Niinistö (josta en henkilökohtaisesti kamalasti pidä. En tiedä miksi) kävi oman paluulentonsa jälkeen halaamassa, juttelemassa ja auttamassa parhaan kykynsä mukaan kaikkia terminaalissa vielä olleita evakoituja. Hieno ele, jos minulta kysytään.
 
Itse olin viisi vuotta sitten Phuketissa kahden viikon lomalla. Sinne jäi jokunen mukava tuttavuus ja todella kaunis luonto. En usko, että sinne on nyt jäänyt oikein mitään jäljelle. :( Luokkakaverini oli lähdössä Phuketiin lomalle, en tosin tiedä miten lähellä tätä onnettomuuspäivämäärää, toivottavasti hän ei ehtinyt sinne. Äitini on menossa Intiaan koko tammikuuksi, mutta länsirannalle, joten siellä ei varmasti paljon tuhon jälkiä näy.

Järkytyin kuinka maikkari kehtasi näyttää kuolleiden kuvia kellumassa vedessä tai roikkumassa puista, puhumattakaan itkevistä suomalaisista, kun räkä valuu poskella ja käyttäytyminen on hysteeristä. Eiköhän sitä muutenkin tiedetä, että kyllä, on paha olla.

Viilataan hieman ja yleissivistetään kontulaisia, joilta on maantiedon opit unohduksissa ;) : Laattatektoniikalla tarkoitetaan Maan litosfäärilaattojen liikkeiden tutkimista. Usein Maapallon laatoista kuulee käytettävän nimeä mannerlaatat, joka on kuitenkin virheellinen nimi, koska laattoihin kuuluu mantereen lisäksi myös merenpohjaa. Oikea nimike näille laatoille on siis litosfäärilaatat. Media antaa huonoimpaa esimerkkiä tässä virheellisessä sanamuodossa..

Auttakaa näitä uhreja, ihan oikeasti! Mie ite oon havahtunu vasta tässä vuoden aikana muidenkin hädän hetkellä ja koittanut edes vähän apujani tarjota. No, parempi myöhempään kuin ei milloinkaan. :) Ajattelin itsekin nuorempana, että mitä väliä mitä jollekin jossain Aasiassa tapahtuu, ne on siellä, me täällä. Vähintään vaikka sitten suomalaisten hädästä joku voisi nyt havahtua, vaikka onnettomuus tapahtui kaukana täältä. Jospa vaikka paras ystäväsi olisi ollut lomamatkallaan Khao Lakissa, kai oisit häntä auttanut?

Ei opiskelijankaan tai nuoremman kukkaroa paljon nyhrää, jos sen euron antaa. Voisi olla vaikka polttamatta päivän, olla ostamatta sitä suklaapatukkaa, käymättä kahvilla lähikuppilassa, kävellä lyhyemmän bussimatkan jne. Tai pyytää sitten vanhempia laittamaan keräykseen rahaa. 1000 euroakin koostuu senteistä. ;)
 
Tosi surullinen juttu... Olen itse seurannut lehdistä ja radiosta ja netistä homman etenemistä, ja ei kovin hyvin näytä käyvän... Tässä vaiheessa on pakko sanoa, ruotsalaisten kadonneiden määrä oli kai isompikin, pelkästään lapsiahan oli kateissa 400? Paljonko suomalaisia oli? En satu muistamaan...
 
no, vaikka meitä "köyhiä opiskelijoita" onkin melko paljon, niin esim. monisaa kaupoissa kerätään rahaa katastrofiapuun. Senteillä on uskomattoman suuri arvo, Intian rahassa ne ovat paljon suurempi arvoisia kuin täällä. Ainakin Mikäli muistan oikein.
 
Luen aamuisin päivän annoksen katastrofiraportointia lehdestä aamiaista syödessä, ja joka päivä järkytyn uudelleen tästä jutusta. Olen itkenytkin pari tirausta. Viimeksi liikutuin siitä, että suomalaiset ovat antaneet katukeräyksiin jopa 50 ja sadan euron seteleitä, mitä ei normaalisti koskaan tapahdu. Päivän aikana se kuitenkin jo unohtuu, ja illalla huomaan ajattelevani taas ihan muita asioita. Minulla on myös huono omatunto siitä, että ostin uudeksi vuodeksi ilotulitteita enkä laittanut sitäkin rahaa hätäapuun, mutta toisaalta pitääkö kaiken ilon lakata maailmasta siksi, että kärsimystäkin on?

Soitin lahjoituspuhelun pari päivää sitten, mutta nyt olen alkanut ajatella, että pitäisi tehdä lisää, antaa lisää rahaa tai mennä kerääjäksi tai jotakin. Toivoisin, että minulla olisi sellaisia taitoja, joista olisi hyötyä paikan päällä, että voisin lähteä vapaaehtoiseksi (luultavasti en uskaltaisi, mutta toivoisin silti).

Muita tuttuja minulla ei sielläpäin ole kuin eräs isäni työkaveri, jonka kohtalosta en tiedä mitään. Hän oli omatoimimatkalla juuri pahimmalla alueella Thaimaassa, veneretkeilemässä. Hirvittää. Olimme aika tarkkaan vuosi sitten itse lomalla Thaimaassa kaverien kanssa, tosin Pattayalla eikä esimerkiksi Phuketissa. Silti tulee mieleen, että me olisimme hyvin voineet olla tuolla ja loukkaantua tai kuolla.

En oikein ymmärrä, miten kymmenien tuhansien ihmisten äkkikuolema voi jättää jonkun täysin kylmäksi. Eikö edes se liikuta, että siellä olisi voinut olla joku tuttu tai rakas mukana? Minusta on ihan oikein, että uutiset ovat tätä katastrofia täynnä, ja liittyipä se sitten enimmäkseen länsimaalaisiin uhreihin tai ei, on pelkästään hyvä, että uutisoinninkin takia ihmiset heräävät auttamaan tuhojen korjaamisessa.

Pikkaisen oma perusturvallisuudentunteenikin mureni. Sitä on niin tottunut siihen, että kaikkea voi hallita tai vähintään nähdä ennalta ja varautua. Uskaltaako sitä enää matkustaakaan mihinkään? Suomessa sitä sentään asutaan keskellä mannerlaattaa, täällä ei maa juuri järise.
 
Kerta kaikkiaan todella ikävä juttu, mutta tuntuu "jotenkin" tekopyhältä, kun muutaman länsimaalaisen (saati sitten suomalaisen) kuolema ulkomailla innostaa median retostelemaan aiheella päiväkaupalla useiden lehtiaukeamien ja (ylimääräisten) uutislähetysten kera. Pistäisin vaikka pääni pantiksi siitä, että jos turmassa ei olisi kuollut yhtäkään länsimaalaista, asiasta olisi mainittu vain ohimennen.

Vehka sanoi:
Intian rahassa ne ovat paljon suurempi arvoisia kuin täällä. Ainakin Mikäli muistan oikein.

Paitsi että Intia pyrkii selviämään katastrofista täysin omin avuin. :p
 
uusimpien tietojen mukaan kuolonuhreja on jo yli 90 000, 263 suomalaista kateissa (KRP), ja kodittomia on 5 miljoonaa (WHO).

ei mikään pikkujuttu, suomalaisia tunnettuja henkilöitäkin siellä on ollut lomailemassa katastrofin aikaan.
itselläni ei ole käynyt mielessäkään lahjoittaa yhtään rahaa auttaakseni hädässä olevia ihmisiä. en nyt tarkoita etteikö minua kiinnostaisi, mutta jotenkin se ei tunnu olevan sen arvoista. tässäkin on nyt suuremmat asiat kyseessä kuin yksi tsunami, ja jokaisella kantansa.
arvostan suuresti sitä, että paikan päällä katastrofi-alueella kaikkia lomalaisia ja asukkaita on pidetty samanarvoisina, kaikkia on autettu tasavertaisesti. ei ole ollut arvojärjestystä tyyliin ensin autetaan rikkaiden maiden ihmisiä ja sitten "vähempiarvoisia" köyhiä.

laajasti katsottuna tämä oli vasta pieni katastrofi, paljon suurempaakin voi tapahtua. tällä hetkellä ajattelen että tässäkin on tämä hyvä puoli, maapalloa on jo pitkään vaivannut ylikansoittuminen. niin sanotusti hieman kevennystä, jopa luonnollisella tavalla.
mielestäni luonto ohjaa, esimerkiksi onhan ihmisetkin muovaantuneet ympäristön oloihin aikojen saatossa. ei kaikki voi olla pelkkää sattumaa.
 
Jotenkin tuli nyt semmonen olo että muutama äskeisten viestien kirjoittajista vähätteli koko asiaa. Ja niin ei minun mielestäni pitäisi tehdä. Ja voihan sitä sanoa että tämä ei ollut laajasti katsottuna iso juttu, olisihan 500 000 uhria ollut enemmän kuin tämänhetkinen 120 000. Ja ehkä minä kuvittelin.

Elikkäs tänään sitten julkaistaan vajaan tunnin päästä kadonneiden suomalaisten lista. Se ei ole kokonainen, mutta on kuitenkin. Eli kello 17.00 www.poliisi.fi
 
Paikan päällä auttavalta piispalta kysyttiin haastattelussa jotain sen suuntaista että koetteleeko katastrofi uskoa jumalan hyvyyteen. Vähän epäreilu kysymys, impgo. Miksi haastattelija kuvitteli että kristittyjen jumala oli ollut asialla? Noilla leveysasteilla todennäköisempi mahtaja olisi Allah tai Shiva tai kenties Buddha, joka halusi painottaa että elämä todellakin on kärsimystä.

Vuonna 1970 Bangladeshissa menehtyi 300 000 ihmistä tulvissa. En nyt muista millaisen mediakohun se katastrofi sai aikaiseksi, sillä olin silloin vain kahden vanha. Tuskin tällaista kuitenkaan. Jos Bangladeshissa olisi ollut lomakeskuksia ja niissä olisi kuollut pari tuhatta länsimaalaista turistia, kohu olisi tietysti ollut ihan toisenlainen.

Laitoin SPR:n keräyslippaaseen 20 örkkiä eli sen verran mitä voisin tuhlata ilotulitteisiin jos viitsisin.
 
Hehee. Samalla linjalla Papa Legban kanssa. Tuota kirkko asiaa en ymmärrä olleskaan!
Ajattelin ensin kirjoittaa pitkästi, mutta muistan miten kuten ystävälle kävi kun kirjoitti pitkästi ja provokatiivisesti. Nihilistinä, pessimistinä ja ihmisvihaaja tiivistän.
Luonnollinen tapahtuma josta tehdää sosiaalipornoa. Se kun on niin vakavaa niin vakavaa... Hah. Sopivan tasokas muistutus siitä kenen tulisi kunnioittaa ja ketä.
Kaikki on kirjoitettu tähtiin ennen syntymämme päivää. -Sinuhe

Kuten ystäväni sanoi; niin yliluonnollisen luonnolista etteivät ihmiset sitä ymmärrä.

Välittäminen on minulla on vanhaa. Siksi en jaksa sitä enää tehdä. Toki on minullakin siellä tuttuni, mutta minkäs teet. Joskus me kuitenkin kuolemme. Tässä kuoli monta ihmistä luonnollisesti. Olen puhunut.
 
Olisiko toinen ääni kellossa, jos siellä olisi kuollut oma äitinne, olisiko? Pitäisittekö sitä sittenkin pikkujuttuna, jopa globaalisti hyödyllisenä, jos olisitte itse olleet roikkumassa henkenne hädässä rantapalmussa? Tyynesti ja stoalaisesti vaan, että "Jos tänään on minun päiväni kuolla, sitten niin on".

Minusta on hyvin, hyvin vakava asia, että luonnonmullistuksessa kuolee liudoitain siihen täysin syyttömiä ihmisiä. Mikä tarve teillä on sitä vähätellä? Ei ole kovin päheetä mitätöidä lukemattomien ihmisten suru ja kärsimys ja olla asettuvinaan koko ihmiskunnan ulkopuolelle silkkaa ylimielisyyttään.
 
Ylös