Etunimet
- Keskustelun aloittaja Gala
- Aloitettu
Isilmírë
Kuukivi
Nytpä muuten tajusin, miksi nimi Kanna helisytti niin isoa kelloa pääni sisällä. Sillä nimellähän liikkuu myös Inuyasha-sarjakuvan pääpahiksen, yookai Narakun itsenäinen representaatio, pieni valkotukkainen, tummasilmäinen tyttö, jonka kantama peili vie siihen katsovilta sielun. Inuyasha Plus -sivuston mukaan nimen merkitys on "Godless World".
Haltiamieli
Kontulainen
Näinpä. Ensimmäinen Tilhi syntyi 1982, seuraava vasta 1999. Seitsemästä Tilhestä viisi on syntynyt vasta 2000-luvulla. Mikähän tuonkin suosion nousun selittäisi: 1982, 1999, 2003, 2004, 2006, 2007 ja 2008? Sekö, että nimipalvelusta pääsee nykyään vakoilemaan jänniä, harvinaisia nimiä?Poppy sanoi:
Lehtokuusama
Lonicera xylosteum
Ainakin uusimmat Tilhet (vai pitäisikö taivuttaa Tilhit) ovat voineet saada innoituksensa Nummelin & Teerijoen kirjasta Eemu, Ukri, Amelie - 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. Kirja ilmestyi 2005.
Elbereth
Hobitti
Kauheesti on tämmösiä nimiä liikkeellä kuin esim.: Toni, Ville, Mikko, Sami, Laura, Anna, Anni.
Mie en kyllä haluaisi lapsen nimeksi mitään kauheen yleistä. Miusta olisi ainakin vähän kurjaa, jos tosi monella olisi sama nimi, kuin miulla. Siis semmosilla, kenet tunnen / tiedän.
Mie en kyllä haluaisi lapsen nimeksi mitään kauheen yleistä. Miusta olisi ainakin vähän kurjaa, jos tosi monella olisi sama nimi, kuin miulla. Siis semmosilla, kenet tunnen / tiedän.
No, yleisyyteen puuttuen Villejä ainakin tuntuu olevan paljon, itse tiedän kuusi. Väestörekisterikeskuskin antaa mielenkiintoisia tuloksia, 35 552 Villeä joista yksi toissa vuosisadalla syntynyt ollut nainen. Mikäpä siinä. Muita yleisiä on ainakin Heidi; nopealla laskennalla tiedän niitäkin kuusi, mutta olen hyvin varma että unohdin jonkun. Heidi ei näköjään kuitenkaan ole ihan yhtä yleinen kuin Ville, Suomen maalla liikkuu noin 25 000 Heidiä, joista yksi mies.
Pakko myöntää, että kiinnostaisi tavata Ville-niminen nainen ja Heidi-niminen mies. Ei sillä, ei niissä mitään vikaa ole, mutta tässä ihanteiden luomassa ja erilaisuutta hyvin paljon hyväksymättömässä yhteiskunnassa tulee aprikoineeksi, kuinka paljon kuittailuja moiset saavat ikätovereiltaan?
Tonia tiedän vain yhden, Mikkoja kaksi, yhden Samin, kolme Lauraa, yhden Annan ja kaksi Annia. Siihen nähden hyvä saldo, että jokaista kuitenkin tiesin, eli eivät ne kovin harvinaisia ole täälläkään.
Ja mitä lapsen nimiin tulee, niille on naureskeltu jo montakin kertaa lähivuosina. Ensin heiteltiin siskon kanssa veljentytölle nimeä, ja nyt tänä keväänä jännätty mikä siskon oman lapsen nimeksi tulee. Tuli kokeiltua nimigeneraattoreitakin (en nyt löytänyt linkkiä ja olen liian laiska kaivamaan mesen historiasta sitä), mutta ko. generaattori siis ehdotteli valinnan mukaan 2-3 nimen mittaisia tytön tai pojan etunimiä. Sieltä tuli ihan "mielenkiintoisiakin", mm. Hely Inkeri oli yhdistelmänä aika... No, sanotaan vaikka näin että ei sinänsä vikaa, mutta omalle lapselle en tykkäisi antaa. Enkä ehkä Maissi Vehnääkään. Tarkoitus ei todellakaan ole loukata, minun korvaani (ja silmääni) nuo vain kalskahtavat oudoilta, joissain yhteyksissä voivat toki toimia ja olla hyviäkin nimiä.
Nimien symboliikka on usein ollut itselle kiinnostuksen aihe, siksi minusta olisi hieno antaa lapselle esimerkiksi tähden nimi toiseksi tai kolmanneksi nimeksi, ja oman suvun tapa antaa tytön toiseksi nimeksi kolmikirjaiminen nimi on kaunis. Symboliikkaa käsitteli myös kerran kirjakaupassa vahingossa bongaamani kirja, jossa oli kaikki silloiset suomalaisen kalenterin nimet ja niistä n. puolen sivun mittainen kertomus; mistä juontaa juurensa, mitä lempinimiä siitä usein käytetään ja mitä tarkoittaa. Sen lisäksi, että sieltä sai tietää ihan mielenkiintoisia asioita, irtosi muutamista kaverien nimistä hyviä naurujakin pikaselauksella. Sääli vain, ettei kyseinen kirja tarttunut mukaan.
Haluaisin vähän heitellä kysymyksiä lopuksi; tiedätkö mistä oma nimi juontaa juurensa? Tiedätkö, mikä nimi sinulle olisi annettu, jos olisit ollut toista sukupuolta tai jos toinen vanhemmistasi olisi saanut enemmän päätösvaltaa? Onko suvussasi kiertäviä nimiä?
Omalta osaltani vastaan (omaa nimeäni suoraan mainitsematta), että nimeni juontaa juurensa Jasmiinipensaaseen, en tiedä minkä nimen olisin saanut jos olisin ollut poika, mutta sinänsä minua naurattaa, että jos isä olisi saanut päättää, olisi toinen nimeni ollut Ria, ei-sen-tanssikoulun-jossa-minä-käyn opettajan nimi, mutta se on kuitenkin Nea, sen-tanssikoulun-jossa-minä-käyn opettajan nimi. Käsittämätön yhteensattuma.
Kiertäviä nimiä ei taida olla kuin miessukupuolella omassa suvussa, mutta tapana (kuten mainitsin aiemmin) on ollut antaa tytön toiseksi nimeksi kolmikirjaiminen nimi.
Pakko myöntää, että kiinnostaisi tavata Ville-niminen nainen ja Heidi-niminen mies. Ei sillä, ei niissä mitään vikaa ole, mutta tässä ihanteiden luomassa ja erilaisuutta hyvin paljon hyväksymättömässä yhteiskunnassa tulee aprikoineeksi, kuinka paljon kuittailuja moiset saavat ikätovereiltaan?
Elbereth sanoi:
Tonia tiedän vain yhden, Mikkoja kaksi, yhden Samin, kolme Lauraa, yhden Annan ja kaksi Annia. Siihen nähden hyvä saldo, että jokaista kuitenkin tiesin, eli eivät ne kovin harvinaisia ole täälläkään.
Ja mitä lapsen nimiin tulee, niille on naureskeltu jo montakin kertaa lähivuosina. Ensin heiteltiin siskon kanssa veljentytölle nimeä, ja nyt tänä keväänä jännätty mikä siskon oman lapsen nimeksi tulee. Tuli kokeiltua nimigeneraattoreitakin (en nyt löytänyt linkkiä ja olen liian laiska kaivamaan mesen historiasta sitä), mutta ko. generaattori siis ehdotteli valinnan mukaan 2-3 nimen mittaisia tytön tai pojan etunimiä. Sieltä tuli ihan "mielenkiintoisiakin", mm. Hely Inkeri oli yhdistelmänä aika... No, sanotaan vaikka näin että ei sinänsä vikaa, mutta omalle lapselle en tykkäisi antaa. Enkä ehkä Maissi Vehnääkään. Tarkoitus ei todellakaan ole loukata, minun korvaani (ja silmääni) nuo vain kalskahtavat oudoilta, joissain yhteyksissä voivat toki toimia ja olla hyviäkin nimiä.
Nimien symboliikka on usein ollut itselle kiinnostuksen aihe, siksi minusta olisi hieno antaa lapselle esimerkiksi tähden nimi toiseksi tai kolmanneksi nimeksi, ja oman suvun tapa antaa tytön toiseksi nimeksi kolmikirjaiminen nimi on kaunis. Symboliikkaa käsitteli myös kerran kirjakaupassa vahingossa bongaamani kirja, jossa oli kaikki silloiset suomalaisen kalenterin nimet ja niistä n. puolen sivun mittainen kertomus; mistä juontaa juurensa, mitä lempinimiä siitä usein käytetään ja mitä tarkoittaa. Sen lisäksi, että sieltä sai tietää ihan mielenkiintoisia asioita, irtosi muutamista kaverien nimistä hyviä naurujakin pikaselauksella. Sääli vain, ettei kyseinen kirja tarttunut mukaan.
Haluaisin vähän heitellä kysymyksiä lopuksi; tiedätkö mistä oma nimi juontaa juurensa? Tiedätkö, mikä nimi sinulle olisi annettu, jos olisit ollut toista sukupuolta tai jos toinen vanhemmistasi olisi saanut enemmän päätösvaltaa? Onko suvussasi kiertäviä nimiä?
Omalta osaltani vastaan (omaa nimeäni suoraan mainitsematta), että nimeni juontaa juurensa Jasmiinipensaaseen, en tiedä minkä nimen olisin saanut jos olisin ollut poika, mutta sinänsä minua naurattaa, että jos isä olisi saanut päättää, olisi toinen nimeni ollut Ria, ei-sen-tanssikoulun-jossa-minä-käyn opettajan nimi, mutta se on kuitenkin Nea, sen-tanssikoulun-jossa-minä-käyn opettajan nimi. Käsittämätön yhteensattuma.
Kiertäviä nimiä ei taida olla kuin miessukupuolella omassa suvussa, mutta tapana (kuten mainitsin aiemmin) on ollut antaa tytön toiseksi nimeksi kolmikirjaiminen nimi.
Elbereth
Hobitti
Jännä juttu, meilläpäin on kauheesti noita miun luettelemia nimiä. Varsinkin Toneja tiedän tosi monta.
No, jotku kattoo kasteilmotuksia paikallislehdistä ja keksii sitten laittaa saman nimen omalle lapselle.
Miun nimestä en tiedä, että mistä se on keksitty, kuin että iskä "keksi" sen ja halusi sen välttämättä. Miun toiseks nimeks kuulemma meinasi tulla Lumikki, kun oon talvella syntynyt ja siskonkin toinen nimi on Talvikki, mutta ei sitten tullut.
Jos oisin ollu poika, niin kuulemma olisin ollut Juha-Matti tai Roni.. eli onneksi siis en ole poika. Ei pahalla, jos täällä jollain on jompikumpi noista nimistä.
(muoks. korjasin pari kirjotusvirhettä)
Varsinkin Toneja tiedän tosi monta. No, jotku kattoo kasteilmotuksia paikallislehdistä ja keksii sitten laittaa saman nimen omalle lapselle.
Miun nimestä en tiedä, että mistä se on keksitty, kuin että iskä "keksi" sen ja halusi sen välttämättä. Miun toiseks nimeks kuulemma meinasi tulla Lumikki, kun oon talvella syntynyt ja siskonkin toinen nimi on Talvikki, mutta ei sitten tullut.
Jos oisin ollu poika, niin kuulemma olisin ollut Juha-Matti tai Roni.. eli onneksi siis en ole poika. Ei pahalla, jos täällä jollain on jompikumpi noista nimistä.
(muoks. korjasin pari kirjotusvirhettä)
Isilmírë
Kuukivi
Minä tiedän varsin tarkkaan kaikki eri tulkintavaihtoehdot omista nimistäni sukunimeä myöte. Myös lapsemme nimeä valitessa käytiin kyllä merkityksetkin läpi eikä valittu vain kivalta kuulostavaa yhdistelmää.
Meidän kummankin suvussa on "perintönimi", meidän puolellamme tosin varsin uusi. Pikku-ukolla on nyt isänsä suvun periytyvä kolmas nimi - joka tosin jostain syystä lopulta skipattiin siippani nimiyhdistelmää koottaessa - samoin kuin neljä vuotta vanhemmalla poikaserkullaan, ja jos joskus saamme tyttären, hän saa saman kolmannen nimen kuin minulla ja äidilläni.
Meidän kummankin suvussa on "perintönimi", meidän puolellamme tosin varsin uusi. Pikku-ukolla on nyt isänsä suvun periytyvä kolmas nimi - joka tosin jostain syystä lopulta skipattiin siippani nimiyhdistelmää koottaessa - samoin kuin neljä vuotta vanhemmalla poikaserkullaan, ja jos joskus saamme tyttären, hän saa saman kolmannen nimen kuin minulla ja äidilläni.
Fuinur
Kontulainen
Minun nimeni on pitkälti minun vanhemman siskoni syytä/ansiota. Äiti ehdotti nimekseni Niko-Villeä, mutta siskoni ei suostunut siihen, koska hänen luokallaan oli Niko-niminen poika joka oli ilkeä ja sisko ei tykännyt hänestä. Sen takia nimekseni tuli sitten Ville. Toinen nimeni Ilari periytyy isän puolelta ainakin viidennessä polvessa.Jasdril~ sanoi:
Cirindë
Hobitti
En ole perinyt kumpaakaan etunimistäni sukulaisitani, mutta pikkuveljeni (jonka etunimi on muuten Ville :wink
on perinyt toisen nimensä isältä. Oman etunimeni äitini oli päättänyt jo lapsena, sillä hänestä nimi 'Roosa' oli kuulostanut niin kovin kauniilta. Nuoremman veljen toinen nimi on myös periytynyt jo neljän sukupolven ajan isän suvussa. Sattumakin ollut mukana, sillä myös äidin puoleisessa suvussa on ollut kaksi Olli-nimistä miestä.
Omassa tuttavapiirissäni on todella monta Iidaa, Lauraa, Heidiä, Jennaa, Millaa, Neaa, Valtteria, Tonia, Jannea, Timoa ja Juusoa.
on perinyt toisen nimensä isältä. Oman etunimeni äitini oli päättänyt jo lapsena, sillä hänestä nimi 'Roosa' oli kuulostanut niin kovin kauniilta. Nuoremman veljen toinen nimi on myös periytynyt jo neljän sukupolven ajan isän suvussa. Sattumakin ollut mukana, sillä myös äidin puoleisessa suvussa on ollut kaksi Olli-nimistä miestä. Omassa tuttavapiirissäni on todella monta Iidaa, Lauraa, Heidiä, Jennaa, Millaa, Neaa, Valtteria, Tonia, Jannea, Timoa ja Juusoa.
Isilmírë
Kuukivi
Minä suunnittelin aikoinaan Roosaa oman mahdollisen tyttären toiseksi nimeksi, koska se on todella nätti nimi ja sopisi hyvin ensimmäiseksi nimeksi suunnittelemani Ronjan kanssa. Mutta sitten menin kesätöihin Linnanmäelle ja Apinalaaksossa lasten laitteita pyörittäessäni totesin, että suunnilleen joka toisen pikkutytön nimi on Ronja tai Roosa. Ei kiitos minun lapselleni nimiä, joiden kantajia on sitten samassa päiväkotiryhmässä vähintään viisi.
Isilmírë
Kuukivi
Hauskaa, sillä minulla puolestani on pitkään ollut *Elanorin* pienimmäisen mainio nimi harkinnassa oman mahdollisen tulevan tyttären toiseksi nimeksi. Sittemmin olen kyllä kallistunut enemmän äidinäidinäidin nimen käyttämisen kannalle, muttei se ensimmäinenkään vaihtoehto ole missään nimessä poissuljettu.
Vaan eipä sitä tytärtä taida ihan lähiaikoina (jos koskaan) olla tulossa, että mikäpä tässä on miettiessä ja mieltä muuttaessa =)
Vaan eipä sitä tytärtä taida ihan lähiaikoina (jos koskaan) olla tulossa, että mikäpä tässä on miettiessä ja mieltä muuttaessa =)
Dracaena
Raseena
Miksei meillä (meidän suvulla) ole tuollaisia tapoja? Nimetä tietyn kaavan mukaan. Tähdet ja muut "erikoisuudet" niminä ovat niin söpöjä. Tähdistä tuli mieleen, että Pottereisaa Mustan suvussa melkein kaikilla taitaa olla jokin tähtitieteellinen nimi, eikö olekin? Josku taisin Vuotiksessa lukea niin.Jasdril~ sanoi:
Nimien symboliikkahan on aivan hirveän hauskaa.
Itse olen kaivannut sellaisia avaimenperiä, joissa lukee nimi ja mist se juontaa ja millaisia ihmisiä sennimiset ovat. Luokkakavereilla näin sellaisia, mutta omaa en ole vielä löytänyt (ja nuo luokkatoverien avaimenperät minä bongasin ala-asteella). Oman nimen alkuperään olen tutustunut vain Wikipedian yms. kautta (jos nyt ei lasketa sitä, mitä vanhemmat ovat kertoneet ja perustelleet tätä valintaa), mutta siltikin tiedän vain, mistä nimestä/sanasta se tulee. Olisin niin kovasti halunnut tietää, että onko ihan oikein arveltu, monen kaiman tavattuani, totta, että me olisimme kaikki jokseenkin musikaalisia tai muuten luovia eri taiteenaloilla. Ehkä se jää haaveeksi...Jasdril~ sanoi:
Minähän en nimeäni täällä kerro!
Mutta voin kertoa, että se on monen mutkan kautta itseasiassa muunnon miehennimestä Vilhelm (tahto ja kypärä eli suoja). En kyllä osaa itseäni tuohon rinnastaa, parhaimmillaan vain, että tahtoa minulta kyllä löytyy. Toinen nimivaihtoehto minulle oli toinen nimeni (jota en myöskään kerro), mutta se oli niin yleinen (yläasteella meidän luokalla heitä oli kolme, kahdella samalla kirjaimella alkava sukunimi. Joillakin opettajilla meni välillä koomiseksi tuo... Kutsuttiin "Etunimi Sukunimen eka tavu") ja kaiketi tuo lopulliseksi päätynyt oli sitten heistä vain kauniimpi. Minusta se on hyvä valinta, sillä ei liian yleinen muttei myöskään outo. Toisaalta, äitini hänen nuoruudessaan kuolleen isän nimi oli miehinen vastine sille, ehkä se siksi roikkuu tuolla mukana papereissa. Herran pieksut, nyt kun alan miettiä, onhan minun ensimmäinenkin nimi sukua isäni hänen nuoruudessaan kuolleen isän nimelle. On se maailma pieni... Onkohan tämä ihan harkittua? 8-) Kolmas nimeni taas (jonka voin kertoa, koska olen niin jo tehnytkin) Karoliina oli myöskin yksi vaihtoehto ensimmäiseksi nimeksi, mutta kaiketi se oli liian pitkä. Vanhemmat myös eivät halunneet sellaista nimeä, joka olisi vaikea mahdollisen puhevian sattuessa kohdalle. Siksi etunimessä ei ole ärriä eikä ässiä.Vähän vielä symboliikasta jatkaen, kasveista tulevat nimet ovat kauniita. Ja tähdistä, kuten jo tässä vähän on jo vihjailtu. Niissä on hieman konkreettisempi merkitys kuin jollain pelkällä ominaisuudella (vaikka ovathan nämä supisuomalaiset nimet kuten Onni jo aika vahvoja pelkällä merkityksellä). Eläimet taas.... Minä en niistä tiedä kuin että Faline on "kissan kaltainen" ja Otso nyt on tietenkin karhu. Minusta ne eivät ole niin kauniita, vaikka eläimet ovatkin oikein mukavia otuksia (silloin kun ne eivät pidä meteliä sängyn alla vehtaillessaan hiirenloukun kanssa, tai syö toisten lemmikkejä tai häiritse mielenterveyttä muilla tavoin). Joitain eläimiä ei ehkä pitäisi rinnastaa ihmisiin samalla tavalla. Karhu toisaalta on etenkin suomalaisessa kulttuurissa hyvin merkittävä "otus", sen vielä ymmärtää.
Minä en ole paljon miettinyt tulevien lasten nimiä. Todella moni ikäiseni on jopa päättänyt sen, mutta he eivät tietenkään ole ottaneet huomioon esimerkiksi lasten isää, ja Isilmírën tavoin sitä, että ne voivat osoittautua hirveän yleisiksi tai mennä pois muodista. Omassa ikäpolvessani tuskin esiintyy näitä Perttuja ja Kerttuja ja Ukkoja, joita on meidän isovanhempien joukossa enemmän.
Lehtokuusama
Lonicera xylosteum
Täällä on ollut nimien yleisyydestä juttua. Jos ei hinkua kovin yleistä nimeä lapselleen, kannattaa tutkia yleisyystaulukoita ja tuota väestörekisterin nimipalvelua. Sitten tietysti kannattaa vilkuilla lehtien syntyneitä palstoja (Hesarin sunnuntainumerot ovat melkoisia aarrearkkuja). Yleisyyslistoja (Top 100 niin ensimmäisten kuin jälkimmäisten nimien ohelta) löytyy ainakin Yliopiston nimipäiväalmanakoista, jotka on laitettu verkkoonkin ( http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ ), uusimmat listat ovat tosin vuodelta 2007.
Ikätovereillani on tavallisimpia nimiä ovat olleet mm. Ninat, Niinat, Piat, Piiat, Mikat, Mikot, Päivit, Sarit, Pasit, Jannet, Annet, Juhat, Petrit. Ylivoimaisesti hullunkurisinta oli peräti neljä Katjaa lukion ensimmäisellä luokalla.
Omat nimeni eivät ole koskaan olleet niitä yleisimpiä. Jälkimmäinen, jota käytän kutsumanimenä, on tosin yleisempi, eri-ikäisiin kaimoihin törmää melko usein. Ensimmäinen on puolestaan jonkin verran yleistynyt sitten syntymäni: taisinkohan törmätä kasvokkain ensimmäisen kerran kaimaan joskus 19-vuotiaana, samanikäinen, sen jälkeen pariin muuhun itseäni nuorempaan. Minua kutsuttiin tuolla ensimmäisellä nimelläni ensimmäiset 15-16-vuotta, mutta kypsyin (mm. jatkuvaan väärin kirjoittamiseen ja sanomiseen) ja kaipasin jonkinlaista identiteetin muutosta lukioon mennessä.
Ikätovereillani on tavallisimpia nimiä ovat olleet mm. Ninat, Niinat, Piat, Piiat, Mikat, Mikot, Päivit, Sarit, Pasit, Jannet, Annet, Juhat, Petrit. Ylivoimaisesti hullunkurisinta oli peräti neljä Katjaa lukion ensimmäisellä luokalla.
Omat nimeni eivät ole koskaan olleet niitä yleisimpiä. Jälkimmäinen, jota käytän kutsumanimenä, on tosin yleisempi, eri-ikäisiin kaimoihin törmää melko usein. Ensimmäinen on puolestaan jonkin verran yleistynyt sitten syntymäni: taisinkohan törmätä kasvokkain ensimmäisen kerran kaimaan joskus 19-vuotiaana, samanikäinen, sen jälkeen pariin muuhun itseäni nuorempaan. Minua kutsuttiin tuolla ensimmäisellä nimelläni ensimmäiset 15-16-vuotta, mutta kypsyin (mm. jatkuvaan väärin kirjoittamiseen ja sanomiseen) ja kaipasin jonkinlaista identiteetin muutosta lukioon mennessä.
