Evoluutio Ardassa?

Pagba

Pronominit hän/hänen
Vuortenalaisissa järvissä ja lammikoissa asuu monenmoista kummaa otusta: kaloja, joiden esi-isät ovat aikanaan uineet sisään uimatta koskaan takaisin ulos ja joiden silmät ovat paisuneet suuremmiksi ja suuremmiksi kun ne ovat yrittäneet nähdä pimeässä vuoren sisässä;

Eikö luonnonvalinta toiminut Keski-Maassa? Tuo tekstinpätkä antaa ymmärtää, että kalojen hankitut ominaisuudet periytyivät: ne yrittivät nähdä pimeydessä silmiään paisutellen ja siksi saivat suurisilmäisiä poikasia. Tässä maailmassa puolestaan suurisilmäiset poikaset menestyvät pienisilmäisiä paremmin ja varttuvat useammin sukukypsään ikään asti siirtäen ominaisuutensa jälkeläisilleen. Suurisilmäisyys yleistyy populaatiossa ja pienisilmäisyys harvinaistuu.
 
Hmm. Kertooko tarina missään vaiheessa, onko Keski-Maassa evoluutiota vai ilmestyivätkö kaikki lajit sellaisenaan maan päälle?
 
Ardan historia on varsin lyhyt evoluution kannalta: luomisesta runsaat 33 000 vuotta jokseenkin pimeässä ennen Puita, sitten vajaat 15 000 vuotta Puiden valaistessa vain Valinoria – tähtien valaisema Keski-Maa kehittyi hyvin hitaasti. Ja sitten Auringon vuosia noin 7000 kolmannen ajan loppuun. Eli noin 55 000 vuoden ikäinen maailma Sormuksen plumpsahtaessa Sammath Nauriin. Eipä siinä ehtinyt paljon tapahtua. Mitä nyt entit puutuivat, onhan sekin evoluutiota, vai devoluutiota? Niin, ja hobitit ovat pienentyneet. Että ehkä kuitenkin.

P.S. Mitä sitten sanoo evoluution puolesta tämä: "[Auringon vuodet] ovat nopsempia ja lyhyempiä kuin Valinorin Puiden pitkät vuodet [9,582 aurinkovuotta]. Tuohon aikaan muuttui Keski-Maan ilma raskaaksi kasvun ja kuolevaisuuden henkäyksestä, ja muutos ja vanhentuminen kävivät entistä paljon nopeammiksi; elämä kuhisi Ardan toisen kevään maassa ja vesissä..." (Silm., luku 12, s. 125).
 
Last edited:
Villkaisin vähän Silmarillionia. Ainulindalen ja Valaquentan perusteella vaikuttaa siltä, että lajit luotiin plusmiinus sellaisina kuin ne olivat vielä Kolmannella Ajalla, vaikka moni laji muuntuikin ajan kuluessa. Mutta useilla lajeilla oli kiistatta iso osa yhteistä perimää. Yksi lajin tuntomerkki on yksilöiden kyky tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Ihmiset ja haltiat ainakin pystyivät risteytymään keskenään, samoin ihmiset ja örkit. Varmaankin myös örkit ja haltiat, olivathan viimeksi mainitut örkkien esivanhempia. Varsinaista biologista lajiutumista ei tuossa ajassa siis ehtinyt tapahtua ainakaan ihmisten, haltioiden ja örkkien osalta.

Enttien muuntuminen on kiintoisa yksityiskohta. Uskoisin, että osa enteistä oli lähtökohtaisesti puisevampia kuin toiset. Puutuneimpien enttien jälkeläisistä tuli huorneja, liikkuvaisemmat säilyttivät enttimäiset piirteensä. Entit ainakin lisääntyvät eläinten tavoin, eivät siis ole tuuli- tai eläinpölytteisiä, ja luultavasti sama lisääntymismekanismi säilyi huorneillakin (kyllähän nekin liikkuivat).
 
Ai niin. Hämmentävää kyllä, myös haltia ja maia pystyivät risteytymään, vaikka maia oli lähtökohtaisesti ihan eri kaliiperia: henkiolento, joka oli vain ottanut fyysisen olomuodon.

Evoluution näkökulmasta tämä muistuttaa allopolyploidisia kasveja. Esimerkiksi ruisvehnä on kahden eri lajin risteytys, jossa yksilöllä on kahden lajin täysi kromosomisto. Yksilö on elinkelpoinen ja usein hyvin vastustuskykyinen taudeille ja loisille, mutta steriili. Eläimillä kromosomiston kaksinkertaistuminen tappaa alkion useimmiten jo varhaisessa vaiheessa.

Mitä tästä opimme? Jos olet maia ja haluat lisääntyä, älä unohda luoda itsellesi juuri oikeanlaisia sukusoluja!
 
Biologian mukaan Lúthien kai kuuluisi omaan lajiinsa, koska kuitenkin pystyi saamaan lapsia? Eli siis onko tästä vedettävä sellaisia johtopäätöksiä, että haltia ja maia ovat lopultakin samaa lajia, koska niiden risteymä (neiti L) pystyy saamaan lapsen? Tarkoitan siis sitä, että lajin edustaja kykenee saamaan jälkeläisiä yleensä vain samaan lajiin kuuluvan kanssa, jolloin Lúthien, kahden lajin edustaja, olisi omaa lajiaan, tai oikeastaan hänen lapsensa olisivat omaa lajiaan? Silti yleensä vain saman lajin edustajan voivat saada lisäätymiskyisiä jälkeläisiä, jolloin haltiat, maiar ja Lúthienit olisivat kaikki samaa lajia?? Kuitenkin haltiat ja maiat on luokiteltu eri lajeiksi... Vai ovatko erot geeneissä ym niin pieniä että eivät haittaa lasten saantia? Ja miten maiarilla voi olla geenit, vaikka ovat alunperin henkiolennon tapaisia? Entäs sitten noldorin tai metsähaltioiden erot? Legolas ainakin väittää että noldor ja hän itse olisivat eri rotua, vai johtuuko tämä vain käännöksestä? "Mutta tämän maan haltiat olivat rotua, jota me salon kansa emme tunne..." Kurkistelin enkkupainokseen ja sielläkin lukee että "But the elves of this land were of a race strange to us of the silvan folk.."
Kuitenkin esimerkiksi Puuparta sanoo haltioita heimoksi, eli ehkä tämä on ymmärrettävä siten että haltiat kai ovat sitten samaa lajia, mutta joitain pieniä eroja voi olla. (Esim skandinavian blondit vs tummemmat italialaiset, vaikka molemmat kuuluvat ihmislajiin ihan selvästi. Tämä kyllä on yleistämistä, mutta ehkä joku ymmärtää, mitä yritän sanoa)
Ää pääni menee sekaisin, laitan bilsankirjan kiinni ja teen jotain muuta.:wtf:
 
Kaikki haltiat ilman muuta kuuluivat samaan lajiin vailla risteytymisongelmia, niin kuin ihmiset omaansa. Mutta ihmiset ja haltiat olivat keskenään niin läheistä sukua, että risteymätkin olivat fertiilejä, vähän niin kuin susien ja koirien jälkeläiset.

Tapaus Lúthien vaatii selitykseksi Deus ex machina -ilmiön. Eli maia pystyi ottamaan pienimpiäkin yksityiskohtia myöten täydellisen lihallisen hahmon, jolla oli halutunlaiset sukusolut lisääntymiseen.
 
Tuo tekstinpätkä antaa ymmärtää, että kalojen hankitut ominaisuudet periytyivät: ne yrittivät nähdä pimeydessä silmiään paisutellen ja siksi saivat suurisilmäisiä poikasia. Tässä maailmassa puolestaan suurisilmäiset poikaset menestyvät pienisilmäisiä paremmin ja varttuvat useammin sukukypsään ikään asti siirtäen ominaisuutensa jälkeläisilleen. Suurisilmäisyys yleistyy populaatiossa ja pienisilmäisyys harvinaistuu.

Minusta alkuperäisestä tekstistä ei voi päätellä Ardassa vallinneen lysenkolaisen kehitysopin, vaan esitys on vain koreampi muotoilu lajinkehitykselle.
 
Eikö luonnonvalinta toiminut Keski-Maassa? Tuo tekstinpätkä antaa ymmärtää, että kalojen hankitut ominaisuudet periytyivät.

Tämä ei välttämättä ole niin yksinkertainen kysymys. https://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen

. Entit ainakin lisääntyvät eläinten tavoin, eivät siis ole tuuli- tai eläinpölytteisiä, ja luultavasti sama lisääntymismekanismi säilyi huorneillakin (kyllähän nekin liikkuivat).

Toisen mahdollisen selityksen mukaan huornit olivat enttimäisiksi muuttuneita puita. Mutta jos tämä oli ollut kunkin yksittäisen puun läpikäymä prosessi, niin tulokset eivät välttämättä periytyneet. Eli jos huornit tavalla tai toisella tuottivat siemeniä, niin niistä kasvoi ehkä tavallisia puuntaimia.
Jos taas huornit (tai osa niistä) olivat puumaisiksi muuttuneita enttejä, niin niistä oli saattanut tulla niin puisevaa porukkaa, ettei suvullinen lisääntyminenkään enää kiinnostanut tai onnistunut.

Silmarillionissa enttien ja kotkien alkuperä rinnastetaan toisiinsa (Aulë ja Yavanna), molemmat vaikuttavat olevan maiaria.

"Kun Lapset heräävät, silloin herää myös Yavannan ajatus, ja se kutsuu henkiä kaukaa, ja ne menevät kelvarin ja olvarin keskuuteen ja jotkut asuvat niissä ja niitä pidetään kunniassa, ja niiden oikeutettu viha kylvää pelkoa...Kotkat asuvat vuorilla ja kuulevat niiden äänen jotka kutsuvat meitä. Mutta metsissä kulkevat Puiden paimenet."

Mutta kuinka enttien tai kotkien lisääntyminen sopii tämän kanssa? Varhaisessa vaiheessahan Tolkien ajatteli että myös valar olisivat saaneet jälkeläisiä (oli ensimmäisen ja toisen polven valaria), mutta myöhemmin hän hylkäsi tämän ajatuksen. Jos ajatellaan Tolkienin päätyneen siihen, että maiar eivät ylipäätään lisäänny [siis keskenään, niin että syntyisi uusia maioja], niin eräs spekulatiivinen selitys enttien ja kotkien lisääntymiselle voisi olla seuraavanlainen:

Oletetaan että ne Silmarillionissa mainitut henget, jotka menivät kasvien ja eläinten keskuuteen, jonkinlaiset esientit tai esikotkat, eivät olisi olleet myöhempien enttien ja puhuvien kotkien esi-isiä, vaan jonkinlaisia jalostajia ja valmentajia, jotka olisivat häipyneet kuvioista muokattuaan, kasvatettuaan ja opetettuaan ensimmäiset varsinaiset, suvullisesti lisääntyvät entit ja kotkat, jotka taas eivät olisi olleet maiaria, vaan ajattelevia, puhuvia ja liikkuvia kasveja ja eläimiä.
 
Last edited:
Ylös