Pagba
Pronominit hän/hänen
Foorumiroolipelit ovat foorumeilla pelattavia roolipelejä. Heh heh. Tällä foorumilla pelejä on ollut jo liuta ja niiden pelitopikeista selviää pienellä kärsivällisyydellä, mistä touhussa on kyse. Kärsimättömille kerron foorumiroolipeleistä pähkinänkuoressa näin:
Pelinjohtaja(t) määrittää pelimaailman ja säännöt. Pelaajille hän kertoo säännöistä vain niin paljon kuin arvelee heidän tarvitsevan tietää. Tavallisesti pelimaailmassa pelaajien hahmot ovat hyviksiä, pahiksia tai neutraaleja. Omaa leiriään ei saa valita vaan pelinjohtaja määrää sen esimerkiksi arpomalla juuri ennen pelin alkua. Siksi hahmostaan ei kannata tehdä äärimmäisen hyveellistä tai paheellista. Hahmolla on ikä, ulkonäkö, sukupuoli, ammatti, henkilöhistoria jne., muttei pöytäroolipeleistä tuttuja voima-, notkeus- tai muita ominaisuuksia. Pahikset yrittävät selvitä pelistä murhaamalla öisin hyviksiä ja neutraaleja. Hyvikset ja neutraalit yrittävät saada pahikset hengiltä päivittäisissä lynkkauksissa, joissa kaikki pelihahmot voivat äänestää toisiaan teloitettaviksi. Kaikki hahmot yrittävät ottaa selville toisten hahmojen roolit ja samalla pitää oman roolinsa vain harvojen tiedossa. Uudet pelaajat ovat tervetulleita, mutta heidän pitää olla nopeita: konkarit varaavat äkkiä uusien pelien paikat.
Mielestäni tällaista topikkia tarvitaan. Tähän asti seuraavasta pelistä on keskusteltu edellisen pelin off-topikissa ja se on varsinaista off-offaamista. Siksi toisekseen uudet foorumilaiset saavat paremmin tolkkua fopetilanteesta yleisotsikon alta. Potentiaaliset pelinjohtajat tuokoot pyrkimyksiään julki täällä. Minäkin voisin jossain välissä pelinjohtajana heilua, jos saan kaverin. Minä pitäisin huolta päivävuorosta ja kaverini iltavuorosta. Kukun itsekin joskus myöhään, mutta harvemmin koneen äärellä ja olisi hyvä jos pelinjohtajat voisivat reagoida nopeasti äkillisiin juonenkäänteisiin.
Yleinen Mielipide lienee, että odotetaan syksyyn ennen uuden pelin aloittamista. Kesällä jengillä on (gasp!) muutakin tekemistä kuin roikkua foorumilla. Seuraavan pelin luonteesta spekulointi on kuitenkin sallittua. Tässä muutama ideani.
Jonathan kulki pitkin asuntolan käytävää syvissä mietteissä. Hän hädintuskin sai hypähdettyä satunnaisten kampittavien jalkojen ylitse ja väistettyä kohti heitettyjä vedellä täytettyjä ilmapalloja, niin mietteissään hän oli. Jonathan melkein käveli suoraan huoneeseensa ja vasta viime hetkellä tajusi potkaista rakonaisen oven kokonaan auki. Ämpärillinen vettä tipahti oviaukkoon. Jonathan suuntasi kynälaserin pimeään huoneeseen ja löysi helposti ansasiimat. Hetken harkittuaan hän kiinnitti laserin teleskooppikarttakeppiin ja heilutti sitä huoneessa. Varsijousen vasaman pehmustettu pää jysähti seinään. Jonathan pudisteli päätään. The Coup Cup jaettaisiin viikon päästä ja Tricksters´ Collegen opiskelijat olivat epätoivoisia coupien metsästäjiä. Useimmat eivät vain tienneet, että joku aikoi järjestää jekkujen jekun jakotilaisuudessa. Pommin. Jonathanilla oli todisteita juonesta, mutta viranomaiset eivät uskoisi häntä. Hän saattoi kuvitella poliisin reaktion. "Pommiuhka Trixie Collegessa? Älä viitsi, keksi jotain uutta. Olen kyllästynyt jekutusyrityksiinne." Hänen pitäisi etsiä pommimies, mutta keneen hän voisi luottaa? Kuka hautoo joukkomurhaa? Vain viikko aikaa selvittää se...
********
Jane kohensi meikkiään vessassa. Ei pitäisi katsella muistoesineitä meikit päällä, mutta hän oli niin halunnut varmistua siitä, ettei ainakaan hän olisi cylonien nukkuva agentti. Ne luulevat olevansa oikeita ihmisiä muistoineen ja sitten yks kaks vain heräävät ja tietävät olevansa murhanhimoisia paahtimia. Niin ei kävisi hänelle. Janen muistoesineet olivat varmasti oikeita eivätkä tekaistuja. Sormus jonka Peter sujautti hänen nimettömäänsä, valokuva isästä ja äidistä... Janen silmät alkoivat taas valua kyyneliä. Tämä ei käynyt päinsä. Trevor odotti hytin oleskeluhuoneessa ja vaikka Jane vieläkin epäili lipevää miestä cyloniksi, niin hänen täytyi myöntää, että osoitti kanttia tulla keskustelemaan Janen hänelle antamasta äänestä. Jane kokoaisi itsensä ja kohtaisi Trevorin loukkaantuneen ilmeen. Viis meikistä. Nyt kun alus oli karanteenissa herkästi tarttuvan syyhytaudin vuoksi, ei ulkonäöllä ollut enää niin merkitystä. Jane veti syvään henkeä ja astui vessasta ulos.
Trevor pyöritteli drinkkilasin jalkaa molempien käsiensä sormilla ja näytti vaipuneen ajatuksiinsa. Ennen kuin Jane ehti tarjota mitään kohteliasta selitystä poissaololleen, Trevor sanoi: "Cylon 55B332A, aktivoimiskoodi God Is Everywhere." Jane pysähtyi aloilleen ja kasvot ilmeettöminä hän sanoi värittömällä äänellä: "Kuuntelen ja tottelen." Trevor nojautui taaksepäin tuolissaan. "Jos voisin käskeä sinua olemaan äänestämättä jatkossa minua, niin tekisin niin. Harmi vain että päiväroolissasi et muista yöllä saamiasi käskyjä. Teillä nukkuvilla agenteilla on rajoituksenne, mutta kyllä te osaatte hyödyllisiäkin olla asiallemme. Sitä mitä et muista tietäväsi, et pysty paljastamaan. Edellinen cylonmestari aktivoi minut pysyvästi, mutta sinulle en tee samaa palvelusta. Olet liian epävakaa tunne-elämältäsi. Jos minut surmataan, pestini siirtyy jollekulle toiselle nukkuvalle agentille. Ehkä... no, sinun ei tarvitse tietää sitä. Koskaan ei voi olla liian varovainen. Annan nyt ohjeet tämän yön kohteestasi." Trevor jatkaa puhumista Janen tuijottaessa ilmeettömänä seinää miehen yläpuolella. Tänä yönä hän toimisi taas cylonien asian hyväksi eikä muistaisi aamulla mitään. Aamulla hän heräisi jälleen Jane Rupertina, vanhempansa ja kihlattunsa cylonien hyökkäyksessä menettäneenä naisena.
********
Juurivarvas oli hämmentynyt eikä hän pitänyt tunteesta. Asioiden ei pitäisi tapahtua tällaisella kiireellä ja hässäkällä. Entvaimojen paluussa oli ollut jo ihmettelemistä tarpeeksi ja Juurivarvas oli valmistautunut pysähtymään jonnekin kauniille paikalle ja miettimään asiaa parin vuoden ajaksi, mutta sitä hänelle ei ollut suotu. Jo kolmannet entkäräjät tässä kuussa, ennenkuulumatonta! Ja ne hakkuuporukat sahoineen ja kirveineen Fangornin liepeillä. Normaalisti entit olisivat häätäneet mokomat rauhanhäiritsijät joko yksin tai yhdessä, mutta nyt kauheat uutiset olivat saavuttaneet enttien yhteisön. Juurivarvas oli tuntenut kaikuja siitä jo monen vuoden ajan lehdoissa juuren ja latvan välissä, mutta hän ei ollut halunnut uskoa sitä todeksi. Joillakin enteillä kuulemma oli mätä ydin, mitä ei nähnyt päältäpäin! Kauheaa! Pari vanhaa kunnon enttiä oli poltettu tai pilkottu kappaleiksi ja surmaajista tiedettiin vain, että he olivat enttejä. Juurivarvas oli tuntenut surmatut enttisestä saakka ja he eivät olleet aiheuttaneet kenellekään harmia, olivat vain keskittyneet omien puidensa paimentamiseen. Teon mielettömyys vavahdutti häntä yhä ydintä myöten. Uusia enttisiä on taas pitkästä aikaa – hänenkin oli myönnettävä että aika oli ollut pitkä – maailmassa ja millaisen kasvuympäristön he versoille tarjosivat? Entit surmasivat enttejä, kauheaa! Juurivarvas toitotti kauhistuksensa salomaalle. Linnut pyrähtivät lentoon puiden latvoista. Siitä on tultava loppu! Jollei näillä entkäräjillä selviäisi mikään, niin hänkin voi alkaa hätäillä. Hätäilläpä hyvinkin... Juurivarvas asteli läpi metsän kohti Entkäräjien pitopaikkaa.
Pelinjohtaja(t) määrittää pelimaailman ja säännöt. Pelaajille hän kertoo säännöistä vain niin paljon kuin arvelee heidän tarvitsevan tietää. Tavallisesti pelimaailmassa pelaajien hahmot ovat hyviksiä, pahiksia tai neutraaleja. Omaa leiriään ei saa valita vaan pelinjohtaja määrää sen esimerkiksi arpomalla juuri ennen pelin alkua. Siksi hahmostaan ei kannata tehdä äärimmäisen hyveellistä tai paheellista. Hahmolla on ikä, ulkonäkö, sukupuoli, ammatti, henkilöhistoria jne., muttei pöytäroolipeleistä tuttuja voima-, notkeus- tai muita ominaisuuksia. Pahikset yrittävät selvitä pelistä murhaamalla öisin hyviksiä ja neutraaleja. Hyvikset ja neutraalit yrittävät saada pahikset hengiltä päivittäisissä lynkkauksissa, joissa kaikki pelihahmot voivat äänestää toisiaan teloitettaviksi. Kaikki hahmot yrittävät ottaa selville toisten hahmojen roolit ja samalla pitää oman roolinsa vain harvojen tiedossa. Uudet pelaajat ovat tervetulleita, mutta heidän pitää olla nopeita: konkarit varaavat äkkiä uusien pelien paikat.
Mielestäni tällaista topikkia tarvitaan. Tähän asti seuraavasta pelistä on keskusteltu edellisen pelin off-topikissa ja se on varsinaista off-offaamista. Siksi toisekseen uudet foorumilaiset saavat paremmin tolkkua fopetilanteesta yleisotsikon alta. Potentiaaliset pelinjohtajat tuokoot pyrkimyksiään julki täällä. Minäkin voisin jossain välissä pelinjohtajana heilua, jos saan kaverin. Minä pitäisin huolta päivävuorosta ja kaverini iltavuorosta. Kukun itsekin joskus myöhään, mutta harvemmin koneen äärellä ja olisi hyvä jos pelinjohtajat voisivat reagoida nopeasti äkillisiin juonenkäänteisiin.
Yleinen Mielipide lienee, että odotetaan syksyyn ennen uuden pelin aloittamista. Kesällä jengillä on (gasp!) muutakin tekemistä kuin roikkua foorumilla. Seuraavan pelin luonteesta spekulointi on kuitenkin sallittua. Tässä muutama ideani.
Jonathan kulki pitkin asuntolan käytävää syvissä mietteissä. Hän hädintuskin sai hypähdettyä satunnaisten kampittavien jalkojen ylitse ja väistettyä kohti heitettyjä vedellä täytettyjä ilmapalloja, niin mietteissään hän oli. Jonathan melkein käveli suoraan huoneeseensa ja vasta viime hetkellä tajusi potkaista rakonaisen oven kokonaan auki. Ämpärillinen vettä tipahti oviaukkoon. Jonathan suuntasi kynälaserin pimeään huoneeseen ja löysi helposti ansasiimat. Hetken harkittuaan hän kiinnitti laserin teleskooppikarttakeppiin ja heilutti sitä huoneessa. Varsijousen vasaman pehmustettu pää jysähti seinään. Jonathan pudisteli päätään. The Coup Cup jaettaisiin viikon päästä ja Tricksters´ Collegen opiskelijat olivat epätoivoisia coupien metsästäjiä. Useimmat eivät vain tienneet, että joku aikoi järjestää jekkujen jekun jakotilaisuudessa. Pommin. Jonathanilla oli todisteita juonesta, mutta viranomaiset eivät uskoisi häntä. Hän saattoi kuvitella poliisin reaktion. "Pommiuhka Trixie Collegessa? Älä viitsi, keksi jotain uutta. Olen kyllästynyt jekutusyrityksiinne." Hänen pitäisi etsiä pommimies, mutta keneen hän voisi luottaa? Kuka hautoo joukkomurhaa? Vain viikko aikaa selvittää se...
********
Jane kohensi meikkiään vessassa. Ei pitäisi katsella muistoesineitä meikit päällä, mutta hän oli niin halunnut varmistua siitä, ettei ainakaan hän olisi cylonien nukkuva agentti. Ne luulevat olevansa oikeita ihmisiä muistoineen ja sitten yks kaks vain heräävät ja tietävät olevansa murhanhimoisia paahtimia. Niin ei kävisi hänelle. Janen muistoesineet olivat varmasti oikeita eivätkä tekaistuja. Sormus jonka Peter sujautti hänen nimettömäänsä, valokuva isästä ja äidistä... Janen silmät alkoivat taas valua kyyneliä. Tämä ei käynyt päinsä. Trevor odotti hytin oleskeluhuoneessa ja vaikka Jane vieläkin epäili lipevää miestä cyloniksi, niin hänen täytyi myöntää, että osoitti kanttia tulla keskustelemaan Janen hänelle antamasta äänestä. Jane kokoaisi itsensä ja kohtaisi Trevorin loukkaantuneen ilmeen. Viis meikistä. Nyt kun alus oli karanteenissa herkästi tarttuvan syyhytaudin vuoksi, ei ulkonäöllä ollut enää niin merkitystä. Jane veti syvään henkeä ja astui vessasta ulos.
Trevor pyöritteli drinkkilasin jalkaa molempien käsiensä sormilla ja näytti vaipuneen ajatuksiinsa. Ennen kuin Jane ehti tarjota mitään kohteliasta selitystä poissaololleen, Trevor sanoi: "Cylon 55B332A, aktivoimiskoodi God Is Everywhere." Jane pysähtyi aloilleen ja kasvot ilmeettöminä hän sanoi värittömällä äänellä: "Kuuntelen ja tottelen." Trevor nojautui taaksepäin tuolissaan. "Jos voisin käskeä sinua olemaan äänestämättä jatkossa minua, niin tekisin niin. Harmi vain että päiväroolissasi et muista yöllä saamiasi käskyjä. Teillä nukkuvilla agenteilla on rajoituksenne, mutta kyllä te osaatte hyödyllisiäkin olla asiallemme. Sitä mitä et muista tietäväsi, et pysty paljastamaan. Edellinen cylonmestari aktivoi minut pysyvästi, mutta sinulle en tee samaa palvelusta. Olet liian epävakaa tunne-elämältäsi. Jos minut surmataan, pestini siirtyy jollekulle toiselle nukkuvalle agentille. Ehkä... no, sinun ei tarvitse tietää sitä. Koskaan ei voi olla liian varovainen. Annan nyt ohjeet tämän yön kohteestasi." Trevor jatkaa puhumista Janen tuijottaessa ilmeettömänä seinää miehen yläpuolella. Tänä yönä hän toimisi taas cylonien asian hyväksi eikä muistaisi aamulla mitään. Aamulla hän heräisi jälleen Jane Rupertina, vanhempansa ja kihlattunsa cylonien hyökkäyksessä menettäneenä naisena.
********
Juurivarvas oli hämmentynyt eikä hän pitänyt tunteesta. Asioiden ei pitäisi tapahtua tällaisella kiireellä ja hässäkällä. Entvaimojen paluussa oli ollut jo ihmettelemistä tarpeeksi ja Juurivarvas oli valmistautunut pysähtymään jonnekin kauniille paikalle ja miettimään asiaa parin vuoden ajaksi, mutta sitä hänelle ei ollut suotu. Jo kolmannet entkäräjät tässä kuussa, ennenkuulumatonta! Ja ne hakkuuporukat sahoineen ja kirveineen Fangornin liepeillä. Normaalisti entit olisivat häätäneet mokomat rauhanhäiritsijät joko yksin tai yhdessä, mutta nyt kauheat uutiset olivat saavuttaneet enttien yhteisön. Juurivarvas oli tuntenut kaikuja siitä jo monen vuoden ajan lehdoissa juuren ja latvan välissä, mutta hän ei ollut halunnut uskoa sitä todeksi. Joillakin enteillä kuulemma oli mätä ydin, mitä ei nähnyt päältäpäin! Kauheaa! Pari vanhaa kunnon enttiä oli poltettu tai pilkottu kappaleiksi ja surmaajista tiedettiin vain, että he olivat enttejä. Juurivarvas oli tuntenut surmatut enttisestä saakka ja he eivät olleet aiheuttaneet kenellekään harmia, olivat vain keskittyneet omien puidensa paimentamiseen. Teon mielettömyys vavahdutti häntä yhä ydintä myöten. Uusia enttisiä on taas pitkästä aikaa – hänenkin oli myönnettävä että aika oli ollut pitkä – maailmassa ja millaisen kasvuympäristön he versoille tarjosivat? Entit surmasivat enttejä, kauheaa! Juurivarvas toitotti kauhistuksensa salomaalle. Linnut pyrähtivät lentoon puiden latvoista. Siitä on tultava loppu! Jollei näillä entkäräjillä selviäisi mikään, niin hänkin voi alkaa hätäillä. Hätäilläpä hyvinkin... Juurivarvas asteli läpi metsän kohti Entkäräjien pitopaikkaa.