Foorumiroolipelien yleistopikki

Pagban idea kuulostaa kiehtovalta. ^_^

Minä yritän itse ryhdistäytyä ja lähettää Usvajaisten kylä II:n off/ilmotopikin 25.8. mennessä. Kirjoitukset ja muu sählinki vain tuovat minulle vähän lisää stressiä, joten yksin en pelinjohdosta kyllä tällä kertaa suoriudu.

Mutta tuleehan se olemaan kuitenkin löydettävissä Roolipeliluolasta?

Öh, tulee. Ei tosin tänään - olen liian laiska, tyhmä ja saamaton. Toivon totisesti, että huomenna on voimia ja jaksamista.

Voimia ja jaksamista ja kyllä me jaksamme odottaa!
Luulen että ainakin valtaosa ihmisistä pitää ylioppilaskirjoituksia lähes hyväksyttävänä syynä priorisoida joitain asioita myöhemmäksi

Mutta foorumiroolipelithän ovat oiva keino saada ylioppilaskirjoitukset edes hetkeksi pois mielestä! Minäkin totesin sen ihan toimivaksi.

"Persianlahden tilanteen vuoksi ette saa toista tietokonesatelliittia käyttöönne ainakaan kahteen viikkoon. Lisäksi epätavallisen suurien auringonpilkkujen aiheuttama magneettinen myrsky häiritsee pitkän kantaman radioliikennettä. Taidatte joutua viestintäpimentoon vähäksi aikaa, Camp Fishcock."

"Sehän ei meitä haittaa. Niin kauan kuin virtaa riittää saunomiseen, meille ei tule suru puseroon. Ja jos tulee, niin Camp Gustafin väki on vain parinkymmenen kilsan päässä lohduttamassa. Poiketaan siellä kylässä."

Jos poiketaan. Ruotsalaiset ovat jo jonkin aikaa olleet kumman kylmäkiskoisia ja vältteleviä. Suomalaistutkijat eivät lainkaan välttämättä olisi tervetulleita naapuriasemalle. Kotiväkeä ei silti pitänyt huolestuttaa joutavilla. Biologi Teljo Mektarinen tavoittelee huolettomuutta ääneensä.

"Kyllä me täällä pärjätään. Kotiväelle vain kovasti terveisiä kaikilta. Kohta on joulu ja pukki ehkä käväisee täällä etelässäkin. Niin ollaan ainakin pukille kirjoitettu ja pyydetty. Jollei silloin yhteyttä saada, niin kaikille vain hyvät joulut. Ja uudetvuodet!"

"Hyvää joulua ja uuttavuotta, Camp Fishcock! Kotipesä kiittää ja kuittaa."

"Camp Fishcock kuittaa."

Teljo sulkee satelliittipuhelimen ja asettaa sen hyllylle radiohuoneessa. Tämä ei tee hyvää aseman moraalille, hän miettii. Tietoliikennekatkoksen piti olla vain hetkellinen kun vanha satelliitti sammutetaan ja uusi ohjataan sen kiertoradan tuntumaan. Mokomat jenkit ja heidän pullistelunsa Persianlahdella! Korvaava satelliitti varmaan ohjataan hoitelemaan reportterien yhteyksiä. Konfliktin ajan Camp Fishcock joutuu kärvistelemään yksinään. Mutta mitäpä täällä Kuningatar Maudin maassa voisi tapahtua?

Kuin vastauksena Teljon mietteille aseman ulkopuolella räjähtää jotain kumeasti. Kuuluu helikopterin säksätystä kun Teljo ryntää ovelle ja ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Lumikentältä asemaa kohti päin juoksee nelijalkainen hahmo ja sen yläpuolella pörrää helikopteri. Lentolaitteesta sinkoutuu alas pötkö, joka räjähtää pian maahan osumisen jälkeen. Hahmo juoksee yhä. Ruotsalaiset!, Teljo tajuaa. He ovat tulleet hullummiksi! Juokseva hahmo paljastuu isoksi rekikoiraksi. Helikopterissa näkyy olevan jotain hämminkiä. Pleksikuvun takana huidotaan ja kopteri nyökkää syvään. Sitten helikopterin ohjaamo räjähtää ja hylky putoaa palavana maahan. Pari uutta räjähdystä sinkoaa kopterin osia ympäristöön. Koira saavuttaa yhden huppupäisistä tutkijoista ja uikuttaa. Tutkija rauhoittelee sitä.

"Lähde völjyyn, Teljo!", aseman toinen biologi ja helikopterikuski huutaa. Teljo kapuaa helikopteriin Silttisen vierelle ja laittaa kuulokkeet korvilleen. Silttinen saa pian helikopterin lähtökuntoon, se nousee ja kaartaa epäonnisen virkaveljensä jäännösten yli kohti ruotsalaisten tutkimusasemaa, Camp Gustafia. "Olisikohan kivääri pitänyt ottaa mukaan?", Silttinen aprikoi, mutta turhaan. Kumpikaan heistä ei ole elämän tuhoaja vaan tutkija. Ei varsinkaan ihmiselämän tuhoaja.

Tuota pikaa horisontista ilmestyvä asema näyttää perusteellisesti tuhotulta. Talot ja kontit on räjäytetty auki ja rauniot kytevät vielä. Biologit tutkivat jäänteet, mutta eivät löydä ketään elossa. Jotkut ruumiit ovat kuin painajaisunista ja selvästi epäinhimillisiä. Eivätpä tutkijat osaa luokitella niitä muihinkaan elämänmuotoihin. Messihallin pöydältä he löytävät valokuvia kaivauksista, joissa iloisesti hymyilevät ruotsalaiset poseeraavat jonkin valtavan suuren mustan objektin edessä.

Vaitonaisina miehet palaavat helikopteriin ja vain istuvat hiljaa paikoillaan. Lopulta Silttinen sanoo ykskantaan: "Wyndham." Teljo ei voi kuin nyökkäillä. Tylsien iltojen ratoksi biologit ovat usein keskustelleet scifikirjailija John Wyndhamin teemoista ja erityisesti siitä, että Maapallolle saapuva älyllinen elämänmuoto joutuisi väistämättä konfliktiin ihmisen kanssa. Kosmisesta harmoniasta, rauhasta ja rakkaudesta voitaisiin puhua vasta kun oman lajin säilyvyys olisi turvattu. Täällä oli näemmä käyty sellainen taistelu. Ruotsalaiset tuhottiin viimeiseen tutkijaan. Entä vastapuoli? "Se koira!", biologit huudahtavat yhteen ääneen ja kurottavat kohti radiota. Se herää kuitenkin itsestään ääneen. "Silttinen? Mektarinen? Kuuluuko? Tulkaa äkkiä takaisin asemalle. Täällä on tapahtunut kummia."

Rekikoirasuojan lattia on yhtä veristä kaaosta. Silvottuja koirankappaleita lojuu kaikkialla ja keskellä lattiaa nytkähtelee jokin -- jokin. Tutkijat tuijottavat sitä kauhistuneina ja jotkut ovat oksentaneet. "Kukaan ei ole mennyt sen lähelle", biologeille vakuutetaan. "Päätettiin odottaa teitä." "Jäljet kertovat muuta", Teljo sanoo. "Joku on mennyt sen viereen verilammikoiden ylitse ja tullut takaisin. Ja silti väitätte kivenkovaan, ettei kukaan ole lähestynyt sitä?" Tutkijat puhkeavat sekasortoiseen väittelyyn. Silttinen vinkkaa Teljon sivummalle ja yrittää kertoa jotain, mutta Teljo vaientaa hänet. "Ei ole aikaa. Me emme voi päästää sitä muun ihmiskunnan kimppuun. Tuhoa sinä kulkuvälineet niin minä teen selvää radiosta ja satelliittipuhelimesta. Mene heti! Me emme saa epäonnistua niin kuin ruotsalaiset!"

Tutkijat pyörittelevät päätään kahden ruumiin äärellä. "Miksi he niin tekivät? Mektarinen kuoli sähköiskuun radiota rikkoessaan ja helikopterin polttoainetankkien räjähdys vei Silttisen mennessään. Sitä ennen hän ehti tuhota moottorikelkat ja telakuorma-auton. Ja sillä välin joku muu teki selvää verivarastoista. Meidät yritetään eristää tänne ja estää selvittämästä jotain – mitä? Jäljetkin on tuhottu koirien juottovedellä."

Camp Fishcockista nousee kaksi savupatsasta, mutta Persianlahdelle tähyävät satelliitit eivät näe niitä. Tutkijat ovat yksin, vaan eivät aivan yksin. Joku tai jokin on heidän kanssaan. Yhtenä heistä.

Pohdittuani tuossa hetken aikaa, mieleeni juolahti idea ropesta, joka sijoittuisi edes jossakin määrin kovaan luokkayhteiskunnan aikaan. Tavallaan niinkin, että ropessa olisi kaikista luokista tietty määrä edustajia (e.g. miten niitä nyt joskus aikanaan on ollut. Pientä selvitystyötä tietysti pitäisi tehdä) ja rope keskittyisi, no ainakin perjaateessa, kuvaamaan ihmissuhteiden välisiä draamoja ja kenties jotakin mysteerisempää, vallankaappauksia tai muita samallaisia. Paikkana tämmöiselle roolipelille nousee ensimmäisenä itselle mieleen Englanti tai Ranska, jossakin 1400-1850 välisenä aikana (itselle kyllä tietojen perusteella 1700-1800 -lukujen vaihde on tutuin). Roolipeli voisi olla täysin fiktioon perustuva, ainoastaan muutaman henkilön, ajan kuvauksen tms. suhteen yhtenäinen todelliseen historiaan (e.g. voitaisiin vaikkapa tapattaa Englannin monarkki).

Minkäänlaista ideaa minkälainen roolipeli tästä tulisi, ei ole, mutta taitavasti luotunu tämäkin varmaan voisi onnistua. Tietysti tämmöinen roolipeli helposti epäonnistuukin, jos ei saa hyvää juonta kaiken taakse + hahmot ovat epäonnistuneita.

Mutta mitenkäs on, löytyykö Käärmeestä kiinnostusta tämmöiselle pelille? Entäs onko kellään ideoita/kokemusta tämmöisestä pelistä jonka voisi jakaa meidän muiden kanssa? Onko kellään innostusta ryhtyä suunnittelemaan tälläistä ropea pienellä porukalla?

Pst. Totean vielä, että pelinjohtamisesta ei ole minun suunnallani minkäänlaista kokemusta ja edellisestä roolipelisessiostani on kulunut semmoiset 1½ - 2 -vuotta.

Itse asiassa Sinilakki, minulla ja Pikku Myyllä on ollut jo jonkin aikaa suunnitelmissa luoda renessanssin aikaiseen Italian kaupunkiin Sienaan perustuva fope. Olemme ajatelleet tehdä siitä eräänlaisen kaupunginosien(/salaseurojen) välisen valtataistelun aateliston sekä tavallisempien kaupunkilaisten keskuudessa. Ideamme kehitystä on kuitenkin hidastanut se, että olemme pyrkineet luomaan tähän astisesta mafioso-pohjaisesta pelimuodosta poikkeavan pelitekniikan. Sen vuoksi, jos tämä ideamme yhtään voisi olla yhdistettävissä omaasi, toivottaisimme sinut mielellämme tiimiin mukaan.

Eipä minulla mitään suurempaa ideaa ole, että kyllä kaksi ideaa voi yhdistää (ja kaksi on aina parempi kuin yksi ). Ainoa kipinä minkä pohjalta olisin itse aloittanut luomistyön olisi juuri ollut jonkinsortin draama säätyjen välillä (aatelisto & papisto vs. työläiset tms.). Eli tulen kyllä ilomielin mukaan tiimiinne, kunhan vaan se kaikille sopii.

Pitääkin perehtyä Italian säätyläis historiaan.

(pistin tästä yksärinkin, että sen kautta voitte selventää tarkemmin asian laitaa)

Ihan tällainen käytännön kysymys - enkä oikein tiedä onko tää oikea paikka sille, mutta en oikein viitsinyt tätä tuonne Siena-osastoonkaan laittaa...

Olen itse hengaillut Barrow Downsissa useamman vuoden ja siellä roolipelit ja mafiosot (werewolf-pelit) on selkeesti eri asioita.

Siellä roolipeleissä oikeastaan kirjoitetaan tarinaa yhdessä ja katsotaan mitä käy (riippuu pelistä, eli onko se jokin ennalta määrätty "tehtävä-juttu" vaiko avoin peli) jopa kirjoittaen posteja yhdessä; ja werewolfissa skabataan mafioso-tyyliin keskittyen ihmissutten löytämiseen ilman sen kummempia krumeluureja käyden hullun lailla toisten kimppuun aina kun kykenee (vaikka joissakin harvoissa peleissä on ollutkin "in-character" -vaatimuksia).

Mutta täällä nää kaksi on ilmeisesti yksi ja sama asia?

Jos jollakulla on aikaa tai viitseliäisyyttä, niin olis kiva kuulla lisää - vaikka luulenkin saavani jujusta kiinni kun peli alkaa.

Se mikä mietityttää, on missä määrin peli täällä on onnenkantamoista jota kuljettaa tarina ja sen kirjoittaminen ja missä määrin täällä analysoidaan toisten posteja, äänestyskäyttäytymistä, mahdollisia motiiveja (tarinankerrontaan liittyen tai siitä riippumatta) jne...

Olis kiva olla alusta asti messissä...

Vastailen tuhmaukon kysymykseen pariin fopeen osallistuneena, mutten mitenkään erityisen perehtyneenä.

Kyllä, Käärmeen fopet ovat perustuneet pääasiassa Mafioso/ihmissusi-pohjalle. Mielestäni jonkinlainen "tavoite" on hyvä olla, muuten ainakin alussa peli jää helposti hajanaiseksi haahuiluksi. Se, kuinka hyvin hahmoja ja juonta jaksetaan rakentaa, riippuu täysin pelaajista. Äänestyskäyttäytymisen tarkkailua toki tapahtuu (jopa taulukointia), tosin uudessa Siena-fopessa ei julkisia äänestyksiä muistaakseni ole ollenkaan, kun päiväteloitusten sijaan tulee salamurhia?

Yleisesti voi sanoa, että hahmon saamat tiedot ja pelaajan omat tiedot ainakin pyritään pitämään erillään ja toisten hahmoilla pelaamista karsastetaan kovasti, aivan perusjuttuja lukuunottamatta. (Toisen hahmolle saa toki puhua, mutta vastauksia - edes nyökyttelyä - ei parane päättää toisen puolesta, viesteihin on kohteliasta jättää reagointimahdollisuutta)

Tästä huoneesta löytyy vanhoja pelitopikkeja, muutama jo ihan etusivulla. Niitä lueskelemalla saanee yleiskuvan.

Niin, lienee syytä mainita, että tiettyjen aktiivisten fopettajien hahmoissa on nähtävissä pientä sarjamaisuutta - toiset taas tekevät joka kerta erilaisen, mutta silti yhtä sadistisen ja inhottavan hahmon.

Vielä lisäys: onhan juuri nytkin kai käynnissä ei-millään-tavalla-mafioso-pohjainen foorumiroolipeli Alla harmaan kiven (http://keskustelu.kontu.info/viewtopic.php?t=7126), mutta se on ilmeisesti jumittanut paikoillaan viime huhtikuusta.

Olen aika varma, että kirjoitin tähän topicciin entisellä foorumilla, mutten muista mitä. Näyttää siltä kuin iso osa viesteistäni olisi jäänyt jonnekin matkan varrelle muuton ohessa. :/

Foorumiroolipelit ovat olleet tärkein ja yksi rakkain harrastukseni jo vuodesta 2003, joten päätin vihdoin omistaa sivut sille. Kerron roolipelihistoriastani, hahmohistoriastani ja esittelen erityisesti kaikki tällä hetkellä aktiiviset hahmoni. Sivuston nimi, Hour of the Wolf, tulee siitä, että suurin osa täysin itse luomistani hahmoista on vuosieni aikana ollut ihmissusi.

Jos kiinnostaa, tsekkaa linkki allekirjoituksessani.

Olisiko aika kypsä uudelle fopelle? Täällä olisi ainakin kiinnostusta päästä kokeilemaan...

Ajankohta on huono näin juuri ennen kesälomia ja foorumin hiljenemistä. Viimeisten foorumiroolipelien keskeytyminen on myös jättänyt ikävän varjon koko touhun ylle. Paikallaan olisi paluu juurille yksinkertaisempien sääntöjen pariin. Ehkä syksyllä sitten...

Pahoittelen vielä edellisen pelin loppumista. Siinä tuli aika kovasti irl-maailma vastaan ainakin omalla osallani. Vieläpä melko yllättäen. Jos joku ihanuus meinaisi fopea järjestää, olisin mielelläni mukana pelaamassa. Järkkäämiseen on liikaa tapahtumaa elämässäni.

Ehkä olisi mahdollista vetää sellainen peli, jossa olisi mukana kolmekin pj:tä, jotka vuorotellen postaisivat ilta- ja aamuviestit - tällöin homma ei kaatuisi liikaa kenenkään niskaan ja peli tulisi varmemmin vedettyä loppuun. Luulen myös, että ihan kaikkien yksinkertaisin hahmojako voisi olla tähän väliin hyvä veto, koska silloin pelaajille jäisi enemmän aikaa pohdiskella varsinaista roolipelaamista ja kehittää hahmojaan ilman, että kaikkia mahdollisia härpäkkeitä pitää ottaa huomioon.

Harvinaisen yksinkertaista ja helppoa mahdollisen uuden fopen suunnittelun kannalta olisi tietysti jatkaa jotakuta vanhaa tarinaa (Saltribarts vmsno?, PPoni,...) roolituksineen, alkutilannetta vähän päivittämällä. Nämä kaksi mieleen tullutta esimerkkiä ovat myös siitä mukavia (aom) että ne tapahtuvat suljetussa tilassa. Eläköön klaustrofobinen kaaos!

Mutta tietysti, jos joku sattuu vaikkapa matkustamaan junalla ja kohtaa ilmestyksen uudesta ja uljaahkosta fantasiaympäristöstä, mikäs sen mukavampaa.

Junasta tulee mieleen Harry Potter ja toisaalta Orient Express. Jos vaikka joku inspiroituu.

Tylypahkaropejuonittelu. Awws. Vois olla ihan toimivakin, lääkärin variantti osaisi suojeliuksen, pahikset oisi nuoria kuolonsyöjiä, ennustamista opiskeleva saisi tietoja silloin tällöin...

Tässähän olisi ideaa. Tylypahkan juna on jonkin mahtavan loitsun seurauksena joutunut maagiseen kuplaan, jossa raiteita ilmestyy eteen ja katoaa takaa. Pysähtyä ei uskalleta, eikä kukaan tohdi hypätä kyydistä pois. Ne hätäisimmät, jotka yrittävät ilmiintymistä jonnekin muualle, ilmestyvät kuplan reunalle ja hädintuskin ehtivät juosta takaisin junaan, joka kolkuttelee kävelyvauhtia. Tässä on selkeästi vahva taikuus takana. Kuka on heittänyt loitsun ja missä tarkoituksessa? Ensimmäinen yö nukutaan levottomasti pitkin penkkejä ja aamulla löydetään yksi oppilaista kivettyneenä. Onko sekin tuntemattoman loitsijan työtä vai onko heidän keskuudessaan pahantahtoisia kuolonsyöjiä (Luihuiset näyttävät synkiltä epäilysten vuoksi, vaikka virnistelevätkin salaa)?

Aiemmissa peleissä on rennosti langetettu kuolemantuomioita, mutta lasten ja nuorten kansoittamassa junassa se olisi melko makaaberia, vaikka olisikin lukenut Kärpästen herran. Öinen kivettyminen ja äänestyksen jälkeinen jähmettäminen riittäisivät pelihahmojen karsimiseen. Heidäthän voisi palauttaa entiselleen perillä Tylypahkassa, milloin sinne sitten päästäisiinkään. Minipelinä voisi pelata huispausturnausta hiljalleen liikkuvan junan ympärillä. Pelissä pärjäämisellä voisi olla vaikutusta suureen peliin.