Haltia- ja ihmiskansojen jäsentäminen ja ymmärtäminen kulttuureittain

Vohobitti

Murhoppeli
Luin pitkästä aikaa Keskeneräisten tarujen kirjaa ja siitä Galadrielia ja Celebornia käsittelevää osuutta. Tuli mieleen asia, mitä olen pohdiskellut joskus.

Mietin mikä muinaisessa MERP-roolipelin haltioissa oli ongelmallista ja miksi se antaa mielestäni väärän kuvan haltioista. Siinä nimittäin alleviivattiin haltioiden rodullisia eroja. Esim. suurhaltiat saivat heitettyihin ominaisuuksiin ylivoimaiset bonukset niin fyysisten kuin henkisten ominaisuuksien kohdalla, mitä sitten toisaalla säännöissä tasapainotettiin. Sitten sinda-haltioilla oli vähän huonommat ominaisuusbonukset ja metsähaltioilla tätäkin huonommat jne. Sen sijaan Tolkienille uskollisempaa olisi ollut rodullisten ominaisuuksien sijaan korostaa kulttuurisia eroja. Kaikilla haltioilla olisi roolipelillisesti ilmaistuna samalla tavalla heitetyt ominaisuudet, mutta heidän kulttuurinen kehitysaste vaihtelisi sen mukaan kuinka lähelle he pääsivät Ammania.

Toisessa 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa suositussa roolipelissä eli RuneQuestissa kukin yksilö ei ainoastaan edustanut perhettä, klaania ja mahdollisesti heimoa, vaan myös heidän kulttuurinen tausta jaettiin neljään osaan: sivistyt, barbaari, nomadi, primitivinen.

Nomadiset haltiat voidaan unohtaa, sen sijaan esitän seuraavanlaisen kaavan: noldor = sivistynyt, sindar = barbaari, salohaltiat = primitiivinen.

Primitiiviset ovat metsästäjäkeräilijöitä sekä kalastajia. Käsityöläisammatit eivät ole eriytyneet omiksi ammateikseen, eletään omavaraistalouksissa tai oikeammin perheissä. Shaamanit toimivat uskonnollisina johtajina (mitä tämä voisi tarkoittaa haltioiden tapauksessa?). Perusyksikkö on perhekunta ja talven ja/tai juhlien ajaksi kokoontuvat klaaneiksi, mutta eivät muodosta tämän isompia poliittisia tai sosiaalisia yksiköitä. Niin ikään pysyvä asutus on poikkeuksellista. Aseistus on tyyliin keihäs ja jousi, vaatteet nahkasta sekä muista yksinkertaisista luonnonantimista. Sopii aika hyvin Tolkienin kuvaukseen salohaltioista. He olivat kirjoitustaidottomia.

Barbaarit harrastavat jo yksinkertaista viljelyä ja karjataloutta metsästyksen ja kalastuksen rinnalla. Niin ikään metallisepän ja puusepän kaltaiset ammatit ovat eriytyneet omiksi ammateikseen. Kirjoitustaito on mahdollinen, esim. riimuilla kirjoittaminen kuten sindarilla. Perusyksikkö on klaani, jota johtaa vaurain suku. Mutta joskus klaanit muodostavat suurempia poliittisia yksiköitä muodostaen heimon ja edelleen voi muodostua vakituisia kauppapaikkoja. Erotuksena sivistyneestä yhteiskunnasta, hallitsijan eli klaani- tai heimopäällikön henkilökohtainen status korvaa byrokratian. Ei siis ole vakiintunutta armeijaa tai edes verotusta, vaan sukujen väliset velvoitteet ja suojelurahat ratkaisee ketä autetaan sodassa ja rauhassa. Päällikkö toimii myös uskonnollisena johtajana kuten Thranduil Bilbon ja kääpiöiden häiritessä heidän kekkereitä tai sitten uskonnollinen johtaja on päämiehen klaanista. Hovi rakentuu tämän johtavan päällikön ympärille ja hovielämä saattaa korkeimmalla tasolla muistuttaa elämää sivistyneen kulttuurin pikkukaupungissa.

Sivistyneelle kulttuurille on ominaista kehittynyt työnjako eli luokka- tai sääty-yhteisunta. Maanviljely on keskitettyä (kastelukanavien rakentaminen vaatii yhteistyötä) ja metsästyksen merkitys ruuanhankinnassa on jo suhteellisen vähäistä. Uskonnollisia tarpeita hoitaa akatemioissa koulutettu oppineisto, kirjallisuutta ja kaunotaiteita harrastetaan, ollaan myös kiinnostuttu omasta ja muiden kansojen historiasta, tieteistä. Käsityöläisammatit ovat eriytyneet ja niitä on hienostuneitakin (tyyliin pergamentintekijät tai jalokivisepät). Ne ovat järjestäytyneet kaupungeissa killoiksi. Kaupungit voivat olla isoja kiitos byrokratian ja ruokahuollon. Poliittinen hallinta ei ole samalla tavoin kuin barbariassa riippuvainen henkilöstä, vaan byrokratia ja armeija voi elää hallitsijasta riippumatonta elämää, ainakin teoriassa. Armeija on järjestäytynyt ja sen parhaimmat osat koulutettuja ja hyvin aseistettuja. Kuulostaa noldorilta!

Tietenkin tämä jaottelu sopii myös ihmisten kohdalla: druedain = primitiivinen, vaunumiehet = nomadi, rohanilaiset & mustainmaalaiset = barbaarit, gondorilaiset = sivistynyt.
 
muinaisessa MERP-roolipeli[ssä] [...] alleviivattiin haltioiden rodullisia eroja. Esim. suurhaltiat saivat heitettyihin ominaisuuksiin ylivoimaiset bonukset niin fyysisten kuin henkisten ominaisuuksien kohdalla, mitä sitten toisaalla säännöissä tasapainotettiin. Sitten sinda-haltioilla oli vähän huonommat ominaisuusbonukset ja metsähaltioilla tätäkin huonommat jne. Sen sijaan Tolkienille uskollisempaa olisi ollut rodullisten ominaisuuksien sijaan korostaa kulttuurisia eroja.

Noista peleistä en tiedä, mutta Tolkienilla on kyllä joitakin kohtia joissa puhutaan fyysisistä eroista eri haltiakansojen välillä, myös tilanteessa jossa kulttuuriset erot olivat tasoittuneet. Esim. Silmarillionissa, "Noldorin paluu" -luvun lopussa (s.143).
Monissa osissa maata noldor ja sindar sulautuivat yhdeksi kansaksi ja alkoivat puhua samaa kieltä; mutta se ero heidän välillään säilyi että noldor olivat mielen ja ruumiin voimilta vahvempia, parempia sotureita ja nopeampia ajattelijoita

Kuvittelisin että tässä olisi ensisijassa selityksenä aikaisempien ympäristöolosuhteiden aiheuttama ero, yhtäältä Amanissa eläneiden ja Kahden puun säteilystä nauttineiden maanpakolaisnoldojen ja toisaalta Keski-Maassa kasvaneiden haltioiden välillä. Sindarin ja metsähaltioiden välillä vastaavaa eroa ei pitäisi olla, varsinkin kun nämä molemmat viimeksimainitut ryhmät olivat alunperin teleri-haltioita, jolloin näiden välillä ei ollut mitään alkuperäistä rodullista eroa. (Noldorin esi-isät olisivat kenties voineet olla jo ennen Amaniin lähtöä jonkin verran isokokoisempia tai vankkarakenteisempia kuin teleri-haltioiden esi-isät.)

Joissain kuvauksissa sekä ensimmäisen että toisen ajan sodista mainitaan metsähaltioiden kärsineen, avoimeen taisteluun uskaltauduttuaan, raskaampia tappioita kuin muiden haltioiden.Tämä kuitenkin muistaakseni selitetään metsähaltioiden kevyemmällä varustuksella ja tottumattomuudella avomaan sodankäyntiin, ei sillä, että metsähaltioilla olisi ollut lähtökohtaisesti heikommat fyysiset ominaisuudet kuin sindarilla. Kohdissa joissa puhutaan Doriathin sindarin paremmuudesta pimentohaltioihin nähden, on mielestäni kyse nimenomaan kulttuurisista eroista ("enemmän viisautta ja taitoja"; Silmarillion s. 127).
 
Onkohan haltiakulttuurien kehitykseen vaikuttanut jotenkin se, että haltiat ovat kuolemattomia eli suuri osa niistä, joita ihmiset kutsuisivat kaukaisiksi esi-isikseen, ovat haltioiden tapauksessa edelleen hengissä? Suhde vanhoihin "esi-isiltä perittyihin" tapoihin lienee jotenkin erilainen, mutta en oikein saa päähäni, mihin tämä konkreettisesti voisi vaikuttaa (tuleeko teille mieleen?). Ehkä sillä voisi selittää sitä, että kirjoitustaito keksittiin vasta myöhemmin, jos asioiden muistiinmerkitsemiselle ei ollut samanlaista tarvetta kuin ihmisillä?
pysyvä asutus on poikkeuksellista
Jäin miettimään tätä: mitenhän tämä Tolkienin haltioilla on? Suuri kertomus on kai se, että kaikki haltiakansat lähtivät kutsun saatuaan Heräämisen vesiltä Länteen, ja osa heistä jäi eri vaiheissa matkalle. Muistaakseni esimerkiksi Thranduilin kansa syntyi, kun osa haltioista ei halunnut ylittää Suurta virtaa ja Sumuvuoria ja jäi sen sijaan asumaan Suureen vihermetsään. He siis jäivät paikalleen (miten isolle alueelle?). Mutta oliko matkalle jääneille tyypillistä pysähtyä kesken matkaa ja jäädä niille sijoilleen, vai oliko myös haltioita, jotka alkoivat vaeltaa ympäriinsä sen sijaan että joko rakensivat asumuksia tai jatkoivat matkaa länteen päin?

Viljelystä ja karjataloudesta Tolkien puhuu aika vähän - mutta ehkä syynä on vain se, että Tolkien ei ollut näistä kovin kiinnostunut? Keski-Maan sisällä tätä voisi ehkä selittää niin, että ehkäpä (salo)haltioiden viljelymenetelmät olivat niin luonnonmukaisia, etteivät ne olleet kovin näkyviä? Meidän maailmassamme kuulemma esimerkiksi jotkut sademetsien alkuperäiskansat ovat harrastaneet viljelyä, jota "sivistyneet" länsimaalaiset eivät vuosisatoihin edes huomanneet. Tai vaihtoehtoisesti ehkä syötäviä luonnonkasveja ja metsästettäviä eläimiä oli Keski-Maassa niin paljon, ettei haltioilla ollut kovin paljon tarvetta viljelyyn tai karjan kasvatukseen.

Viljelystä on muistaakseni mainittu ainakin Nargothrondissa, jossa oli iso alue täynnä hedelmätarhoja, mutta onkohan haltioiden karjaeläimistä ollenkaan mainintoja?
Tietenkin tämä jaottelu sopii myös ihmisten kohdalla: druedain = primitiivinen, vaunumiehet = nomadi, rohanilaiset & mustainmaalaiset = barbaarit, gondorilaiset = sivistynyt.
Melko hyvin kyllä. Mutta luulen, että Tolkien itse olisi nähnyt isomman eron Edainin ja muiden ihmisten välillä, eli tuosta listasta hän varmaankin pitäisi rohanilaista ja mustainmaalaista kulttuuria kauempana toisistaan. TSH:n liitteessä F hän kertoo, että drúedainilla ja mustainmaalaisilla oli oma kielensä, mutta rohanilaisten (ja mm. Järvikaupungin asukkaiden) kieli oli alun perin sukua númenorilaisten adûnaicille. Luulisin, että Tolkien olisi ajatellut erilaisten kulttuurien rajojen kulkevan suunnilleen näiden kielellisten linjojen mukaan.
 
Tuumin myös Luvailinin tavoin, että rohanilaisissa olisi mustainmaalaisiin nähden tietty "korkeampi veri" ja tätä kautta kuninkuus olisi instituutiona lähempänä sivistynyttä kuningasta kuin korkeinta klaanipäällikköä vertaistensa joukossa. Myös mielikuvat Edorasista ovat lähempänä sivistyneen kansan palatsia kuin germaanisia simasaleja - tai ehkä jotain siltä väliltä. Mutta tietysti jos halutaan Runequestin nelikantaa käyttää, niin ehkä rohanilaiset kuitenkin barbaareja olisivat.
 
Myös mielikuvat Edorasista ovat lähempänä sivistyneen kansan palatsia kuin germaanisia simasaleja - tai ehkä jotain siltä väliltä.

Toisaalta Mitä muuta on Eorlin huone kuin olkikattoinen lato, jossa rosvot juopottelevat löyhkän keskellä ja heidän kakaransa pyörivät lattioilla koirien joukossa?
Ilmeisesti tämä Sarumanin lausuma letkautus ei ollut ulkoisesti totaalisen virheellinen, koskapa Gandalf toteaa Éomerille että Éowyn olisi saattanut katkerimmillaan sanoa jotain samantapaista. ("Parannuksen tarha")
 
Muistaakseni Tolkien ei pitänyt kirjastaan suunnitellusta animaatiosta ja kiinnitti huomiota mm. Edorasiin, erityisesti lasi-ikkunoihin, jotka eivät sinne missään tapauksessa kuuluneet. Ehkä ero mustanmaalaisten ja rohanillaisten kersken oli enemmän kulttuurinen ja henkinen kuin elämäntavallinen tai materiaalinen.
 
Mustainmaalaiset kuuluivat vuoristolaisten (myöh. Dunhargin Vainajat), drúedainin ja Briin ihmisten ohella alun perin Ered Nimraisin laaksoissa toisella ajalla asuneeseen ihmiskansaan, josta osa sittemmin muutti Mustainmaahan ja näistä osa vielä Briimaahan asti.

Briimaalaiset puolestaan kertoivat että "omien tarujensa mukaan heidän esi-isänsä olivat niitä ihmisiä, jotka ensimmäisinä vaelsivat Keski-Maan länsiosiin ensimmäisellä ajalla".

Nämä kansat olivat kooltaan lyhyehköjä, tummaihoisia ja tummatukkaisia. Rohanilaiset polveutuivat pohjalaisista, jotka olivat alun perin edainia tai näiden lähisukulaisia.
 
Jos en väärin muista, niin jossain taisi olla maininta siitä, että rohanilaisilla olisi ainoastaan puhuttu kieli, ei kirjakieltä. Ovatko mustainmaalaiset yhtenäinen kansa vai joukko samankaltaisen kulttuuriperimän omaavia klaaneja ?
 
Rohanilaisilla ei ilmeisesti ollut kirjallista kulttuuria, ainakin Aragornin kertoman perusteella: "He ovat ylpeitä ja itsepäisiä, mutta samalla vilpittömiä, jaloja ajatuksissa ja teoissa; uljaita mutta eivät julmia; viisaita mutta oppimattomia; he eivät kirjoita kirjoja vaan laulavat lauluja, niin kuin lauloivat ihmisten lapset ennen Mustia vuosia." (TSH II/3.2., s. 447)

Tämä ei tietysti vielä tarkoita sitä, että rohirrim oli täysin vailla kirjoitustaitoa, heiltä vain puuttui kirjallisuus. Riimuja kyllä käytettiin, mikä käy ilmi esimerkiksi Meduseldin kuvauksesta: "Kun matkalaisten silmät olivat tottuneet hämärään, he näkivät että lattia oli kivetty erivärisillä kivillä; haarautuvat riimut ja oudot tunnuskuvat kietoutuivat toisiinsa heidän jalkojensa alla." (TSH II/3.6., s. 531)

Samoin Merrin Éowyniltä saamassa torvessa oli riimuja: "Siinä oli vihreä kantohihna ja takojat olivat kaivertaneet sen kylkeen laukkaavia ratsumiehiä pitkään jonoon joka kiersi torven päästä päähän; ja siihen oli piirretty voimalliset riimut." (TSH III/6.6., s. 1008)

Mitenkä lienee ollut esimerkiksi skandinaavisten kansojen laita? Riimukiviä tunnettaneen ajalta, jolloin saagoja ei ollut vielä merkitty muistiin, vai kuinka? Olisiko rohirrim tässä suhteessa samankaltainen?

Mitä tulee mustainmaalaisiin, heistä ei ylen paljon tietoja ole, mutta ilmeisesti heitä oli kolmannen ajan lopulla varsin vähän: "...ja Mustainmaan kukkuloilla eli yhä pieni jäänne vanhasta kansasta joka aikoinaan oli asuttanut suuren osan Gondorista." (TSH, liite F I, s. 1165)

Tämän "vanhan kansan" esihistoriasta (toisella ajalla) on kuitenkin tietoja kertomuksessa Tal-Elmar (HoME XII, 422-438): päähenkilö asuu linnoitetussa kaupungissa/kylässä nimeltään Agar; lähistöllä on toinen kaupunki nimeltään Udul, joka on Agarin vihollinen. Ainakin tuolloin, ennen númenorilaisten valloituksia, mustainmaalaisten esi-isät olivat nähtävästi jakautuneet tiukasti eri klaaneihin. Tällainen klaani oli nähtävästi myös Dunhargin Vainajiksi muuttunut vuoristolaiskansa.

P.S. Lisäsin keskustelun otsikkoon myös ihmiskansat, joista viimeksi on ollut puhe.
 
Last edited:
Jotenkin olen yhdistänyt rohanilaiset normanneihin, eivätkös normannit olleet tunnettuja ratsuväestään? Ja se kuvaus Edorasista seinävaatteineen tuo kovasti mieleen Bayeuxin seinävaatteen.Vastaavatko mustainmaalaiset sitten britteinsaarten alkuperäiskansaa, jotain kelttiheimoa? Ihan sivuheittona tämmöistä skenaarioita pohdiskelin.
 
Vilhelm Valloittajan tekemän Englannin normannivaltauksen yksi kulminaatiopiste oli tetysti Hastingsin taistelu 1066, jossa normannit hajottivat valeperääntymisellä anglosaksien jalkaväen muodostelman ja sen jälkeen murskasivat vihollisen ratsuväellä. Nämä tapahtumat lienevät vaikuttaneet paljon Tolkienin ajatuksiin rohanilaisista. Kuitenkin itse tuumailisin, että rohanilaiset ovat yhdistelmä sekä anglosakseja että normanneja. Molemmillahan oli vahvaa germaanista etnisyyttä, vaikka normannit olivatkin kielensä puolesta sekoittuneet ranskalaisiin. Tietysti Vilhelm Valloittajan "normanniarmeijassa" oli paljon palkkasotureita monista Euroopan osista, mutta normanneilla oli hallussaan sen avainpaikat.

Ja tietysti Bayeuxin seinävaate kuvaa juuri tuota Englannin normannivalloitusta.
 
Kuten Harri Perälä tuolla taikuus-ketjussa pohdiskeli, niin sama minullakin tuli mieleen noista rohanin riimuista, että voisivatko olla vierasta alkuperää? Torven riimut eivät varmaan ole kääpiökieltä, sitähän ei paljastettu ulkopuolisille.
 
Ylös