Haltiakieli

Thranduilion.

Maeglinkin oli Lomion, eli Hämärän Poika. Tuo -ion taitaa ilmeisesti merkitä jonkun poikaa (vedin tuon päästäni, korjatkaa mahdollisesti väärä käsitykseni). Siitä tytär-sanasta en tiedä minäkään.

Kyllä -ion pääte on jonkun poika.
Noh katsotaanpa jos sanakirastani löytyisi tuo tytär juttu...

elleth 'elf-maid' haltianeito
wen on jonkin kaltainen neito pääte nimessä
chin on lapsi eruchin erunlapsi,taitaa olla monikko lapset?Ehkä.
Itse tytär sanaa ei omista kokoelmista löytynyt, mutta netissäkin on tusina muuta sindar sanakirjaa...
No tämä löytyi!
My son/daughter ~ ion/iell nín
Eli iell on tytär?

-iel ilmeisesti tosiaankin, yksittäisenä sanana sindarissa sell (tai iell), quenyassa taas viimeisen tiedon mukaan yeldë tai yendë (tai nimissä niinikään -iel, genetiivissä oletettavasti *-ielo ja ablatiivissa *-iello [vrt. Peoples s. 192, 196 / Helge's Course App.]).

Mä en ole vielä opetellut paljon. Muutamia sanoja ja lauseita osaan ulkoa. Olen kyllä kesää varten tallentanut suomenkielisen kieliopin quenyasta ja monta sataa sanaa.

http://www.xs4all.nl/~xelag/quenya.html (löytyy sanoja)

http://sivut.koti.soon.fi/hartsia/hartsia/khaltiakieli.htm (suomen kielinen kielioppi)

/ Haltiamieli poisti kaksi täysin topiikin aiheeseen liittymätöntä linkkiä. Pysytäänpä aiheen rajoissa

Suilad mellyn!
Kyseessä todella on mahtava kieli. Se on kaunista ja mukavaa. Tahdon vain oppia sitä Aloitin paripäivää sitten ja etenen hurjaa vauhtia. Tärkeitä lähteitä minulle ovat olleet http://www.councilofelrond.com ja DragonFlame ohjelma.Laitan tähän osan runosta ja kivoja lauseita

Elo, meldis vain
Ava le tíri?
Le bain an nin
Ú-chenion le
Im tíri thîr lîn galo 'wathra
Le ú-er
Velui pen nîn, meldis nîn

Man car le nautha?
Im av'aro i dhambeth
Guren saer al le
Pen nîn er
Ava le tíri?
Le bain an nin

Na an nin, muin nîn
Na an nin, an uir
Gerich bân meleth nîn
Anann, an uir
Henion le hen
Elo, meldis vain
Ava le tíri?
Le bain an nin...

Pitkä runo, mutta laitan pari lausetta ja suomennoksen:
Peditch i lam edhellen? - Puhutko sinä "haltiakieltä"?
Ja suosikkini; Caro naid dithin na veleth veleg. - Tehdä pieniä asioita suurella rakkaudella.

No siis quenya on mun mielestä erittäin vaikea lukea, mutta sen kielioppi nyt ei mikään älyttömän mahdoton ole. Vaikka en itse tiedä suomen kiliopista pajon, niin quenyaa on tässä lähiakoina tullut opittua ihan kivasti (ja toivon mukaan oikein). Ja jos aikoo käydä läpi tuon kurssin (itse luen tälläkin hetkellä) niin hyvä enkun osaaminen on suuren suuri vaatimus.

itku kun noita ei saa suomennettuna......kiitos muuten linkistä...

Curucuar sanoi:

‘Quel undome il’er!
Nae saian luume’. Mankoi lle irma sint??
Amin Curucuar, Cuamin linduva yassen megrille!!!

Ymmärsittekö? Toi on nimittäin Quenyaa

Click to expand...

Muusta en tuossa tiedä, mutta "quel undome" on queniaa ja
tarkoittaa "hyvää iltaa."

Olen opiskellut hieman sindaria & queniaa, mm. Ardalambieonin
sivuilta. (Tekijä on näin sivussa sanoen aika huvittavan näköinen!)
Olen myös opetellut suurinpiirtein puolet Silman sanastosta ulkoa,
josta myös keksin nimeni Nimroch, joka tarkoittaa valkoista hevosta.

Haluaisin kovasti oppia lisää haltiakieltä, mieluummin sindaria.
Vaikka olen kuullut ja huomannut, että quenia on "sopivampaa"
suomen kielelle, siinä on samoja sanoja ja ei niin vaikeita äänteitä.
Sindar on silti kivempaa.

Quenyaa lukiessa on tullut huomattua, että se sopii suomalaiselle melko hyvin. Esim. englantilaisille se on varmasti todella hankalaa, sijamuotoineen kaikkineen. Ulkomaalais-parat on varmaan ihan helisemässä niitten muotojen kanssa. Quenyaa puhuessa on kuin puhuisi suomea, mutta eri sanoilla. Uskoisin sitä paljon helpommaksi kuin sindaria (yritin kyseistä kieltä opetella, mutta tyssäsi heti alkuunsa).
Pitäisiköhän tänne saada jonkinlainen quenyan-kielioppi kun
sindar-projektikin on olemassa....?

Quenya - kielioppiprojekti oli olemassa joskus muinoin kauan ennen Sindar - projektia. Mutta en todellakaan tiedä minne se on hävinnyt, tai että saatiinko urakkaa edes valmiiksi . Mutta kyseessä oli kuitenkin tuon Ardalambion tekstin käännösurakka.

Tietääkö kukaan mitä artikkeleita sindarissa käytetään? Taipuvatko ne sijamuotojen ja sukujen mukaan? Mikä on epämääräinen prepositio?
Entä millaisia sääntöjä on sanojen ääntämisessä? Jossain luki että säännöt ovat samat kuin hepreassa ja saksassa, mutta se auttaakin paljon.

Epämääräistä artikkelia ei ole, määräinen artikkeli on i, mon. in (jälkimmäinen supistuu usein i:ksi aiheuttamansa nasaalimuunnoksen takia). Ne eivät taivu sijamuodoissa kuten eivät sindarin sanat yleensäkään (prepositiot ja lausejärjestys täyttävät sijojen tehtävät); sindarissa ei myöskään ole kieliopillista sukua. Määräinen artikkeli näyttäisi esiintyvän joissakin tilanteissa objektia tai predikaattia korostamassa, kenties runomitallisista syistä (mielipiteitä?); esim. Tolkienin Isä Meidän -käännöksessä¹ on no aer i eneth lín 'nimesi olkoon pyhä', mutta Kuninkaan Kirjeessä² määräistä artikkelia ei juurikaan näy ainakaan mm. omistettujen substantiivien edellä.

Epämääräisestä prepositiosta käy esimerkiksi vaikka or 'yllä, ylle', jonka määräinen versio on erin³ (i:stä johtuva vokaalinmukaus: or+in > keskisindar örin > lopulta erin). Määräinen prepositio sisältää valmiiksi itsessään määräisen artikkelin (ja aiheuttanee perässä tulevalle yksikölliselle sanalle sekamuunnoksen [Mixed] ja monikolliselle nasaalimuunnoksen [Nasal]).
Eri epämääräisiä prepositioita seuraa eri muunnos, useimpien kohdalla se on kuitenkin lenitio (engl. Soft Mutation, l. lenition).

Muunnostaulukot: http://www.uib.no/People/hnohf/sindarin.htm#summary
Lisää paasausta suomeksi: http://www.geocities.com/elenyona/sindar.htm



¹ Vinyar Tengwar #44 ss. 21-28

² The History of Middle-Earth 9: Sauron Defeated ss. 128-9

³ Ainakin määräistä muotoa käytetään myös vastaamassa suomen essiiviä päivämääräilmauksissa: *erin enchui Hithui (tai *erin Hithui enchui) 'marraskuun kuudentena (päivänä)'.

Tässä on jotain pientä sindariksi Löysin netistä. Toivottavasti ette häiriinny viestin pittudesta... Mistä noi hymöt tonne änkee? oho

/Haltiamieli lekuroi katki mahdollisesti Konnun historian pisimmän yksittäisen viestin

Kyllä. Me häiriinnymme viestin pituudesta, varsinkin kun sama asia olisi ollut hoidettavissa yhdellä linkillä: http://elhath.tripod.com/f-s.htm

Ei enää vastaavaa, kiitos.

Tietääkö kukaan onko DragonFlame luotettava ohjelma, vai onko sinne tungettu muitakin kuin sindarin sanoja? Mistä löytyy lauluja/runoja tai muita tekstejä sindariksi?

Dragon Flame on nimenomaan se paras ja luotettavin englanninkielinen hakemisto. Ja ei, kyllä se on ihan pelkästään Tolkienin sindarin sanakirja.

baginnssi sanoi:

Mistä löytyy lauluja/runoja tai muita tekstejä sindariksi?

Click to expand...

http://www.elvish.org/gwaith/language.htm
http://www.phy.duke.edu/~trenk/elvish/index.html
http://www.istad.org/tolkien/poetry.html
http://sepdet.istad.org/tinw/songs.html


Kts. myös Konnun uutisten Sindarin käännösartikkeli -ketjuun postattu suomenkielinen linkki, josta löytyy ihan puhdasta sindaria (rekonstruktioteoriaa) sekä loogisesti perusteltavia lauseita:
http://www.boomspeed.com/mirjami/moi.htm
 

Help!

Sain juuri ladattua DragonFlamen koneeseeni - ihana ohjelma, etten sanoisi ihQ - mutta ei se tietenkään näytä tengwaria. Osaako joku kertoa, missä mättää ja miten korjata tilanne?

Ei näy tengwarit alaruudussa vai? Hmm. Tarkista ainakin löytyykö Dan Smithin fontpackit koneelta, noita tekstejä kun voi ihan pastettaakin...

Tuossa muuten pari hyödyllisen oloista juttua joita ei ainakaan omasta (uusimmasta?) DragonFlamen versiostani vielä löydy:

amarthan adj. fated (VT41:10 / MBÁRAT)
amath n. shield (VT45:33 / MBATH)
dae adv. very, exceedingly (VT45:8 / DAY1 [ei DAY2 'shadow'])
dosta- v. to burn (VT45:10-11 / DUS)
duirro n. riverbank (VT46:10 / duin+raw)
†emil n. mother (VT45:5 / AM2); s.o. runollinen?
enedhin n. midyear (VT45:27 / enedh+în)
feira- (> !feiria-?) v. to suffice (VT46:9 / PHAR)
gartha- v. to defend, keep (VT45:14 / GÁR-AT)
glân adj. white, clear (VT45:13 / ÑAL-ÁN)
gor- v. to warn, counsel (VT41:11 / GOR)
hal- (pa.t. haul) v. to lift (VT45:20 / KHAL)
ham n. chair (VT45:20 / KHAM)
îr n. sexual desire (VT46:23 / YER)
laew adj. frequent, many (VT45:27 / LI)
lom adj. weary (VT45:29 / LUB)
mann n. food (VT45:32 / MAT)
nîdh n. honeycomb (VT45:38 / NEG)
noen n. sense, wisdom (VT46:7 / NUS)
rhîf n. brink, brim (VT46:11 / SRI)
rîdh n. sown field, acre (VT46:11 / RED)
thost n. smell (VT46:19 / THUS)
thosta- v. to stink (VT46:19 / THUS)

Nämähän ovat siis peräisin lähinnä Vinyar Tengwarin numeroissa 45-46 julkaistusta The Lost Road and Other Writings -kirjan Etymologies-osioon kohdistuvasta Hostetterin ja Wynnen artikkelista "Addenda and Corrigenda to the Etymologies", missä miekkoset kävivät siis ilmeisesti (lukemassa) niitä Tolkienin kirjoitusten kopioita uudelleen läpi... Tässä samalla eräs käsialaesimerkki.

Kolmet kiitokset!

1. Hain fontit, asensin ne ja johan toimii DragonFlame niin kuin pitääkin. Kiitos linkistä!

2. Ei ole noita sanoja minunkaan DragonFlamessani, vaan tullee tuolta huhtikuussa uusi versio. Kiitos sanoista!

3. On siinä käsiala! En ihmettelisi, vaikka tuollaisista muistiinpanoista joku kokoaisi aivan uuden haltiakielen. Hupaisaa "luettavaa". Kiitos siitä!

Tik sanoi:

1. Hain fontit, asensin ne ja johan toimii DragonFlame niin kuin pitääkin. Kiitos linkistä!

Click to expand...

Elhath ja Tik, mistä tengwareista te puhutte??? Minullakin on Hiswelókën Dragon Flame (kuvittelen että puhutte siitä tietokoneelle ladattavasta sanakirjaohjelmasta), mutta en näe mitään tengwareita tai kohtaa, missä niitä voisi olla. Ts. en ole sellaisia osannut kaivatakaan. Siis missä kohtaa pitäisi näkyä teksti tengwareilla kirjoitettuna? Koneellani on ladattuna yhdet Smithin fontit. Kokeilin ladata uutta versiota siltä varalta että omani olisi jo vanhentunut, mutta hetkohta tuli auki boksi jossa sanottiin ettei uudempaakaan ole saatavilla.