Haltiakieli

Hau hau!

Kiitos Elhathille erittäin seikkaperäisestä vastauksesta! Ja sitten uusi kysymys, jonka taisin jo ottaa esille KontuWikissä, mutta tiedä sitten, kuinka moni sen sieltä löytää, eli:

Haltiamielen kirjoittamassa Huornit-artikkelissa tuli ilmi, että sana huorn on ilmeisesti sindaria, ja loppuosa eritt. tod. näk. orn eli 'puu'. Mutta entä se alku? Oma teoriani on, että hu- saattaisi olla yhteydessä sindarin sanaan hû 'koira', ja huorn olisi näin ollen 'puukoira' tai 'koirapuu'. Tämä voisi olla ymmärrettävää, jos ajatellaan enttejä puiden paimenina ja huorneja heidän paimenkoirinaan.

(Puolustuksekseni voin sanoa ainoastaan, että alun perin naureskelin itsekin tälle teorialle, mutta jonkinlaisen henkisen rappeutumisen seurauksena olen ehkä alkanut suhtautua siihen vakavasti.)
 
Re: Hau hau!

Tik sanoi:
Oma teoriani on, että hu- saattaisi olla yhteydessä sindarin sanaan hû 'koira', ja huorn olisi näin ollen 'puukoira' tai 'koirapuu'.
Click to expand...
Patrick Wynne on hieman samoilla linjoilla: Lambengolmor 470. Hän kuitenkin lähtee siitä, että sanan täytyy tarkoittaa "äänipuuta", koska Tolkien vihjaa siihen suuntaan. Taustalta näyttäisi löytyvän myös yhteys hûta-miseen.
 
Florian "Lothenon" Dombach on avannut suljetun Mellyn-in-Edhil-saitin tilalle uudet sivunsa, joilta löytyy uusia mp3-muotoisia ääninäytteitä Tolkienin kielistä, sekä uusi sindarin ääntämisopas.

http://www.ellammath.de
http://www.mellyn.de.vu
 
Olen vasta aloittelemassa kyseistä kieltä ja tarvitsisin hieman käännösapua alla olevassa tekstissä...

Ai! laurië lantar lassi súrinen,
Yéni únótimë ve rámar aldaron!
Yéni ve lintë yuldar avánier mi oromardi
lisse-miruvóreva Andúnë pella Vardo
tellumar nu luini yassen tintilar
i eleni ómaryo airetári-lírinen.

Sí man i yulma nin enquantuva?

An sí Tintallë Varda Oiolossëo ve fanyar
máryat Elentári ortanë ar ilyë tier undulávë
lumbulë; ar sindanóriello caita mornië
i falmalinnar imbe met, ar hísië untúpa
Calaciryo míri oialë. Sí vanwa, Valimar!

Namárië! Nai hiruvalyë Valimar.
Nai elyë hiruva. Namárië!

Kyseinen otehan oli tietysti THS:n Sormuksen ritarien kappaleesta 8: Jäähyväiset Lórienille loppupäästä.
Jos tuohan saisi koko suomennoksen olisi aivan mahtavaa, olen itse yrittänyt ja tälläisenä aloittelijana en vielä ole saanut muuta kuin sanoja siltä täältä ymmärrettyä. :oops:

Queynian harjoittelu sivuja saa ehdotella, tällä hetkellä käytän www.councilofelrond.com mutta jos jotain tulee mieleen niin tänne vaan :D
Kiitooooos..... :wink:
 
Entä se suomennos [käännetty Tolkienin englanninnoksesta], joka on kirjassa heti haltiakielisen runon jälkeen (esim. yksiosainen laitos s. 334)?
 
No katsotaanpa missä se kielioppi eroaa tuosta nyt niin kauheasti. \o_
(bold = sanapaino). Sanatunnistuksen vaikeus voi olla sanakirjojen puutteestakin huolimatta ihan ymmärrettävää jo silläkin perusteella, että kyseessä on suomen tavoin sijamuodoissa ynnä muissa taipuva kieli.


Ai! laurië lantar lassi súrinen
"Ah! Kultaisina putoavat lehdet tuulessa" (tuulen kautta, takia)

Laurië = muualta tuntemattoman adjektiivin *laurëa monikko: kultaiset tai kultaisina... Essiivisyys ei tarvitse erillistä merkkiä kuten ei englannissakaan.

Súrinen on ns. instrumentaalisijassa taivutettu súrë (taivutusvartalo súri-) "tuuli"; sitä ei voi kääntää suoraan suomeen. Suomikin taipuu silti aivan samalla tavalla: tuuli, mutta tuule- (tuulen, tuulet)... tuulin/tuulella.


Yéni únótimë ve rámar aldaron!
"[Pitkät] vuodet lukemattomat kuin siivet puiden!"

Ei ihmeellisyyksiä. Únótimë on sama kuin englannin uncountable, paitsi että se heijastaa myös pääsanansa monikkoa (-e < yks. -a).


Yéni ve lintë yuldar avánier mi oromardi

Tässä runolliset käännökset alkavat, alkuperäisen quenyankin sanajärjestys on varsin runollinen mutta se ei "tietenkään" haittaa kielioppia fleksiivisyydestä johtuen (latinankin lauseessa sanat voivat periaatteessa olla missä sotkussa hyvänsä).
Rivi on kuitenkin kirjaimellisesti "vuodet kuin nopeat kulaukset ovat-menneet ylhäissaleissa". Avánie- on verbin auta- "mennä pois" perfekti kun halutaan korostaa menetystä (pelkästään fyysisestä liikkeestä puhuttaessa käytetään epäsäännöllistä muotoa oantie-¹).


lisse-miruvóreva Andúnë pella Vardo
tellumar nu luini yassen tintilar
i eleni ómaryo airetári-lírinen

"Makeanmeden [kulaukset] Länne[n] tuolla-puolen, Vardan
kupolien alla sinisten, joissa värisevät
tähdet [hänen] äänensä pyhäkuningatar-laulusta"

Possessiivisijainen miruvóreva kääntyy suomeksi parhaiten objektimaisella genetiivillä (kyseessä ovat siis sen hörppäämiset = yuldar).

Quenyan postpositiot kuten pella "(jnk) tuolla puolen" eivät tarvitse sijataivutusta edeltävässä sanassa.

i on tässä määräinen artikkeli (i eleni "the stars").

Yks. 3. omistuspäätteessä -rya täytyy näkyä genetiivi, vaikka suomen "hänen äänensä..." voi ilmaista omistustakin kunhan sen perään pannaan jotain.


Sí man i yulma nin enquantuva?

Korreloi (luvullisesti!) parhaiten englannin sanojen kanssa:
"Who now the cup me-for refill-shall?"

#en-quat- "täyttää uudelleen"


An sí Tintallë Varda Oiolossëo ve fanyar

"Sillä nyt Sytyttäjä Varda Oiolosselta kuin pilvet, ..."

Genetiivisija (-o) ilmaisee mm. alkuperää.


máryat Elentári ortanë ar ilyë tier undulávë
lumbulë; ar sindanóriello caita mornië

"... kätensä Tähtikuningatar nosti ja kaikki polut alasnuoli
raskas varjo, ja harmaamaasta leviää pimeys" (sanatarkasti!)

-në on säännöllinen imperfektipääte.
-t ilmaisee duaalia eli kaksikkoa (suomessa sitä ei ole), käsiä on kaksi ja quenya on näinollen "tarkka" kieli...


i falmalinnar imbe met, ar hísië untúpa
Calaciryo míri oialë

"aaltoihin meidän-kahden (met) välillä (imbë), ja sumu peittää
Calaciryan jalokivet ikuisesti"

Falmali on nk. partitiivinen monikko, luultavasti kun ei puhuta kaikista aalloista (= falmar).


Sí vanwa ná, Rómello vanwa, Valimar!

"Nyt mennyt (poissa) on, idältä poistunut, Valimar!"

(Ablatiivin eli quenyan yleisen eronnon pääte -llo sulauttaa sanan rómen "itä" viimeisen n:n)


Namárië! Nai hiruvalyë Valimar.

Namárië vastaa suomen sanaa "näkemiin" tai "hyvästi" (vertaa muotoihin na- "olla; ole", mára "hyvä", mai "hyvin", -ië nominaalinen pääte).

Nai ("olkoon että") + futuuri on optatiivinen toivekaava. Hir-uva-lyë = "find-shall-you".


Nai elyë hiruva

"Löytäös [sen] myös/totisesti sinä"

Elyë on painokas toisen persoonan kohtelias tai runollinen pronomini. (yks. 2. tuttavallinen pronomini olisi kai *ce, painokas *etyë)

Kuten myös toteamuksessa á vala Manwë "Manwë sen määrätköön"², kolmannen persoonan objektia "se" ei näemmä välttämättä tarvitse ilmaista kovin näkyvästi kun kyseessä on eloton kohde tai sitten jo mainittu asia.



¹ The War of the Jewels s. 366
² The War of the Jewels s. 404
 
mä oon aina ihmetellyt mistä kaikki voi oppia tuota kaunista kieltä voisiko joku kertoa mistä/miten voisin oppia sitä?

Ps.osaako kukaan kääpiöiden kieltä???
 
Gloinin poika sanoi:
mä oon aina ihmetellyt mistä kaikki voi oppia tuota kaunista kieltä voisiko joku kertoa mistä/miten voisin oppia sitä?
Click to expand...

No etpä ole ensimmäinen... Pisin tietämäni suomenkielinen sivu taitaa edelleen olla tämä jonkun kirjoittama <a href="http://www.geocities.com/elenyona/quenya.htm">kieliopintynkä</a>. Ja vaikeista asioista voi aina kysyä; quenyahan oli muutenkin jatkuvasti kehittyvä idea Professorin mielessä, vaikka hän yrittikin pysytellä yhtäpitävyydessä julkaisuun päätyneiden esimerkkien kuten <i>Namárie</i>n kanssa.


Ps.osaako kukaan kääpiöiden kieltä???
Click to expand...

Sitäkin... <a href="http://www.vihrealohikaarme.com/viewtopic.php?t=4102&postdays=0&postorder=desc&start=0">Ardalambion-sivun suomennoksen loppu</a> löytyy tätä kirjoittaessa vielä erillään <a href="http://kontu.merri.net/wiki/K%C3%A4%C3%A4pi%C3%B6kieli">KontuWikin sivusta</a> (muuten lisähuomautus kääntäjillekin: uuden <i>A Reader's Companion</i>in pokkariversion sivulla 267 Tolkien vahvistelee niin ikään "<i>baraz</i> [BRZ] probably = red or ruddy", ja sivulla 269 taas on pari Ardalambionista löytymätöntä sanaa lisää sekä <i>bizār</i> kirjoitettuna pitkällä a:lla).
 
Sindarin, Quenya

Olen jo hiukan aikaa keräillyt kielien sanoja, mutta haluasin nyt ruveta opiskelemaan kunnolla. Tiedän kaikki sivutkin jo valmiiksi, mutta en osaa päättää, kumpaan painottaisin enemmän. Mitä mieltä te olette? Jos saisitte valita, kumpaa opiskelisitte? :urg: :)
 
Sindar: sîr > hîr

Kuka osaisi selittää, miksi KTK 361(UT 263) Gwathir-joen kontrahoitumaton nimimuoto on Gwath-hîr eikä Gwath-sîr? Onko tässä jo otettu huomioon äänteenmukaus s > h ennen th-äännettä. Tapahtuuhan/-ko tässä säännönmukaisesti sellainen? Sillä hîr ei ole 'joki' vaan 'herra'. Eller hûr?

Kysyn tätä siksi, että laitoin Wiki-artikkeliin Gwathir tällaisen selityksen nimen elementeistä:

Sindarinkielisen nimen elementit: gwath 'varjo' + sîr 'joki'.

Mainitun selityksen saa toki korjata/täydentää suoraan Wikiin jos tässä on jotakin epätäsmällistä tai epäoikeaa.
 
Sindar: sîr > hîr

Se voi olla lapsus, Tolkien on ehkä esimerkiksi saattanut "etsiä" mahdollista sanaa "joelle" takaisinjäljityksen perusteella ko. yhdyssanasta, unohtaen tai pitäen mielessä jo olemassa olevan sanan <i>sîr</i>. Ehkä myös rajapinnasta -th+h- tulisi (yhdisteltyjen todisteiden perusteella rekonstruoidussa) sindarissa *-th-? Salolta osui silmään vain seuraavat esimerkit (Gateway §15):

<i>gwath-sîr</i> > <i>Gwathir</i>
<i>galadh-hîr</i> > <i>Galathir</i> [Treason of Isengard 249 --t.h.]
<i>arod-hîr</i> > <i>Arothir</i> [PME 346, VT41 9]
(<i>roch-hîr</i> > <i>rochir</i>)
(*<i>alph-hîr</i> > <i>Elphir</i> [PME 221])
 
Kiitos vastauksesta, linkitin sen KontuWikiin, toivottavasti sopii Elhathille.
 
En ole vielä edes harjoitellut kieltä, mutta aion kyllä. Kuulostaa kyllä aika hankalalta mutta koitan kyllä harjoitela. Sitä olisi hirveen kiva kylläkin osata vaikka eihän siitä mitään hyötyä olisikaan mutta ei haittaakaan. :D
 
Olisin hyvin kiitollinen, jos joku quenyaa hyvin osaava voisi kääntää nämä
minulle quenyaksi
*ikuinen rakkaus
*sininen rakkaus

/luin
 
Ossir-i-and?

Olenkohan ymmärtänyt nimen rakenteen oikein, jos selittäisin sen näin:

Nimi on sindaria, ja sen elementit ovat:

os- kannasta OT- 'seitsemän' (josta quenyan otso ja sindarin odo(g) (Etym. s.v. OT- (OTOS, OTOK), LR 379; Silm. 440 s.v. sîr).

-siri, vrt. sindarin sîr 'joki'. (Etym. s.v. SIR-, LR 385; Silm. 440 s.v. sîr).

-and, sindarin yleinen 'aluetta, maata' merkitsevä pääte (myös -end, -ond), vrt. Rochand (ks. KTK 432 [viite 49]). - Mahdetaanko tätä päätettä muuten selittää missään muualla?


Vaan vielä jää kysymys, johon tuskin on kuitenkaan vaikea vastata: mistä i-kirjain tässä nimessä (Ossir-i-and) ja ilmeisesti samasta syystä esim. nimessä Beler-i-and? Ovatko -siri- ja Beleri- itse asiassa peräisin muinaissindarin (= Old Noldorin) sanoista Síre (Etym. s.v. SIR-, LR 385) ja *Bálāre (Etym. s.v. BAL-, LR 350, vrt. WJ 104)? Joten ovatko i-päätteiset muodot taivutusvartaloita vai joitakin sijamuotoja?
 
Raavi Tutti & Totuus on tuolla jossain

Beleriand is the name of the country that lay upon either side of the great river Sirion ere the Elder Days were ended. This name it bears in the oldest records that survive, and it is here retained in that form, though now it is called Belerian. The name signifies in the language of that land: the country of Balar. (XI.5)

(CJRT) In the List of Names of the 1930s (V.404) 'Beleriand' was said as in GA 2 to have been originally the 'land about southern Sirion'; but is there said to have been 'named by the Elves of the Havens from Cape Balar, and Bay of Balar into which Sirion flowed'. In the Etymologies (V.350, stem BAL) Beleriand was likewise derived from (the isle of) Balar, and Balar in turn 'probably from *bálāre, and so called because here Ossë visited the waiting Teleri.' (XI.104)


DAVID SALO: A Gateway to Sindarin

165 (Word Formation, Unchangeable Mediate Suffixes)

-nd, -n(n) [OS *-nde] appears after various vowels (unconnected with the root vowel) to indicated the name of a country or land:
..... -an: Rohan (‡Rochand) 'country of horses', Cardolan 'country of red hills'
..... -ian (‡-iand): Beleriand 'country of Balar', Ossiriand 'country of seven rivers'
..... -ien: Anórien 'country of the sun', Ithilien 'country of the moon', Arthórien 'country of the enclosed region'
..... -ion: Eregion 'country of hollies', Rhovanion 'wild country'
..... -on (‡-ond): Angolonn 'country of the Noldor'

370, 388 (Appendix, Sindarin Names, Names of Places)

Be·'le·ri·and: country of Balar; lands on either side of the river Sirion in the far northwest of Middle-earth, later submerged [Balar + -(ia)nd, OS *Balariande] also Be·'le·ri·an; called Angolonn, Geleidhien (Silm [jm. LR:377 --t.h.])

Os·'si·ri·and, kd.: land of seven rivers; land between the Gelion and Ered Luin, watered by seven rivers [Ossiriandic *oss seven + sîr + -(ia)nd] also Lindon, Dor Lindon (LotR, Silm, WJ:385)


http://groups.yahoo.com/group/elfling/message/31958

http://groups.yahoo.com/group/elfling/message/23634

Council of Elrond
 
Twinkle

Kiitos Elhathille ansiokkaasta otsan raapimisesta. Kysymys siis olikin vain päältä kaunis. Tässä kuitenkin seuraava:

Tähtikuvion nimi Soronúmë mietityttää. Mahtaako siinä olla soron + úmë vai soro- + númë vai kenties näiden sekoitus (soronnúmë > soronúmë). (soro- kai voisi olla kannasta THUR- 'sulkea, aidata' siinä kuin soron on peräisin kannasta THOR-)
 
Silm. 441 mukaan sanassa "esiintynee" soron "kotka". Fauskangerin mukaan muita lähteitä ei ole (qlist.htm, quen-eng.rtf). Sähköpostilistoilta tm. ei tunnu löytyvän mitään. Úmë merkitsisi perinteisesti "jk ei (tehnyt)" (impf.) tai †"paha, pahuus" (s.), joten olen taipuvaisempi läntisselitykselle (númë n. "going down, occident", Letters 361; núme- "west", VT45 s. 38), vaikka Elennóna säilyttääkin rajapinnassa syntyneen geminaatan (uljaasti myös englantilaisten suomenpuhujien tavanomaista virhettä vastustaen...).

prim. *g[ūm]- > q. ø[úm]- tuntemattomasta juuresta *GUM taas kai säilyttäisi g:n n:n jäljessä.
*húmë < *3UM (ei !PHUM; QL ?fúmë) taas saattaisi kyllä sulautua n:nään ja kadottaa h:n (?), mutta tällaista sanaa ei tunneta.

http://forums.theonering.com/viewtopic.php?t=50277&view=next
 
You must log in or register to reply here.
Ylös