Haltiakielinen käännösvisa

Ares B

Antifilatelisti
Haltiakielinen käännösvisa

Tämä visailu on peräisin Käännösiskelmävisasta mutta ollen haltiakielten (quenya, sindar ja mitä vielä) tulkitseminen aivan oma taiteenlajinsa siirrettäköön omaksi ketjukseen.

Ideana on siis esittää jollekin haltiakielelle (jos joku haluaa siirtyä ja pystyy siirtymään luontevasti adûnaicin, khuzdulin, mustan kielen, enttikielen... pariin, siitä vain, onnea matkaan!) käännetty pätkä jostakin mahdollisimman tunnetusta laulusta, runosta, proosatekstistä tms. ja arvuuttaa kärmesläisiä tunnistamaan sitaatti. Ja oikein tunnistanut saapi tietysti jatkaa kisaa.

Suosittelen todellakin pysyttelemään yleisesti hyvin tunnetuissa teksteissä, vaikeustasoa on muutenkin jo tarpeeksi, nottei kannata kiusata ketään erityisesti sillä, että pitäisi vielä tuntea jokin hämäräperäinen kappale sen lisäksi, että osaa sen kääntää.

Tik

* * *

Tahtosi on lakini...

drúsalqë le onathon
i elanor Orch
o cel mên hiren

drúsalqë le onathon
i elanor Orch

adan thaur i hôg non
 
Viimeksi muokannut ylläpidon käyttäjä:
bo pâd naer nen anlefnor
neloeg na dôlnaeg echuien
elanir sin la edlothia, la nosta
ersalgë drú leuthaen
 
Last edited:
i salgë na be annatar
ulgalas nedhsant selaib cuil
man pola toga i Orch o lend
abedledha negwaith anann

(Paremmin osaavat korjatkoot jos tuotos aiheuttaa aivoverenvuotoa. Olen tämän kielen suhteen Mount Stupidilla eli vähän alkeita tavailtuani luulen jotakin osaavani. Toisaalta kappalevalinta huomioon ottaen se on oikeastaan ihan sopivaa.)
 
Menkööt loputkin kun vauhtiin kerran on päästy:

i ant le onon o nauth
na dheloth enni gothest, diheno!
brêg pelath, necalph lebreniath
be gwist pân cerath
 
Kyllä tämän palstan seuraajien pitäisi tunnistaa kieli, vaikka miten kaltoin sitä olisinkin kohdellut. :wtf:
 
Kielen tunnistaa vaan ei ymmärrä tarpeeksi että osaisi sanoa tähän mitään.
 
Ohhoh, sindaria. Ja vielä verbien taivutusmuodoilla ja nähdäkseni myös yhdyssanoilla ja sanojen etuliitteillä... Ny on vaikeaa. Pari sanakirjaa tiedän netistä, ja kolmas on ainakin olemassa kirjana. Niiden avulla ehkä saisi jotain selvää.
 
Ööh... Vaikeaa on... Muutamasta kohdasta saattaisi löytää jotain Partisaanivalssiin viittaavaa, mutta ei tämä se taida olla... Koettakaa nyt muutkin...
 
Saattaapa helpottaakin. Tuli arvattua jo niin en laita toista heti perään. Ja pitäisi muistaa säkeistöt. (Muoks. Pitää sanoa että on hieno käännös ja valssia ei oo nähnytkään (jos osuu oikein))
 
Last edited:
Toisaalta sindarin lukeminen on ainakin itselle reilusti vaikeampaa kuin runon laadinta sinnepäin... ei silleen että osaisin sanoa käännöksen oikeakielisyydestä mitään. Lisävinkki on annettu joten voisin tehdä toisen arvauksen.

Kyseessä on mielestäni siis Antti ''Grinning Hyvämies" Vasaramäen karaoke- ja kaljakuppilaklassikko "Örkin kukka" joka maantien ojasta poimittuna annetaan aidon elanorin sijasta kotihengettärelle, joka jostain syystä ei lyö nuijalla kotiin aamulla palaavaa örkkiä päähän.
 
Last edited:
Toden totta, kyseessä on haltioiden kauniille kansalle ja kielelle erinomaisen soveltuva Örkin elanor, joka on aikojen saatossa bastardisoitunut Rentun ruusuksi. Käännelty käyttäen apuna paria netistä löytynyttä sanastoa ja kielioppia sekä ICE:n ansiokasta Middle Earth Guidebook II:ta. Rajallisen sanaston vuoksi mm. horsma muuttui villiheinäksi.

Huomasin muuten yhden säkeistön unohtuneen välistä, sen jossa sittisontiainen pörrää. Pitänee vielä koettaa täydellisyyden vuoksi väännellä sitäkin, kun aikaa ja intoa piisaa. Editoin sen sitten vaikka tämän viestin jatkoksi.

Taiteilijasieluiselle Laichalafille vuoro ison käden kera!
 
Minä voisin sitten vuorostani rikkoa kielioppia... ja pari sanaa. Ainakin se menee liki rytmiin.

Caranyar piër brethillion,
Tai veàsse se(-e)regi (e venyy että pysyy rytmissä)
Lamari alquo lenwete
Or oa kasonya,
Lembanya ta lenwetelte
Laucari vaha(i)yandor
Pen-ramar alalenwelwe
Lemya ring(a)-Endores(se). (-a ja -se poistuu rytmin takia)

Biisin toista säkeistöä ei vielä kyllä ole valmiina. Kieltä taitaville esitän pahoitteluni. Hieman lyhyttä kielioppia luin mutta varmasti jäi vääriä muotoja. Tämä vanha biisi vaan tuli mieleen tuota edellistä selvitellessä.
 
Last edited:
Hmm, voisiko perustaa oman topikin innokkaille haltiakielille vääntäjille? Pelkään osanottajien jäävän vähäisiksi ja ajatus sindarista suomeen bastardisoituneista lauluista (eli käännös suomesta pois päin ) on tismalleen käännösiskelmätopikin alkuperäisen ajatuksen (tankero-/luova käännös muista kielistä suomeen) vastainen. Hauska sinänsä. :) Mutta todistakaa minut toki väärässä olevaksi osanottajatulvalla!
 
Last edited:
Tahtosi on lakini. Tässä tämä nyt köllöttelee. Ei kun jatketaan vain. Mikäs sen mukavampaa kuin luovan haltiakielten käytön kannustaminen. Mainiota, erinomaista kerrassaan.

Tähän visaan ehdottaisin sellaista laajennusta, ettei ole tarpeen pysytellä musiikin parissa. Jos löytyy sopiva sitaatti jostakin runosta tai proosateoksesta, mikä ettei? Liitin sääntöluonnoksen ensimmäisen viestin alkuun. Jos siis sopii sillä tavalla.
 
Aha, siirtyi jo omaan topikkiin, minä ainakin käytin varsin surutta netin sindar-sanakirjaa selvittäessäni AresB:n käännöstä. Enkä estele omankaan suhteen sanakirjan käyttöä. Sindar varsinkin on sen verran monimutkainen tapaus että itse en saa yrittämälläkään oikein. Quenyan suhteen on jotain toivoa. Yleensä itseltä tulee ikävää sekakieltä, jossa menee kai turhan monet asiat vinksalleen.

Vinkkinä tuohon omaan väännökseen voin sanoa että Etelä-Pohjanmaalla tätä ainakin vuosittain lauletaan monien artistien toimesta.
 
Last edited:
Höm, en sinänsä vastusta topikin jakamista jos sitä toivotaan, mutta käännösiskelmävisan aloitusviestissä ideaksi mainitaan: "jonkin vieraskielisen kappaleen sanoista esitetään sopivankokoinen pätkä suomennoksena tai suomenkielisestä kappaleesta käännettynä vaikkapa englanniksi." Käännös suomesta sindariin ei siis ollut tuon idean vastainen.
 
Ei toki ollutkaan mutta onhan toki Tolkien-aiheisella foorumilla paikallaan antaa haltiakielten käyttelylle sijaa aivan erityisesti, eikö olekin?
 
Ka suattaapahäntä tuo olla nuinnii.

Laichalafin kappaleen ensimmäinen rivi viittaa punaisiin koivuihin ja viimeinen kylmään maahan, vaan muuten eivät kellot vielä soittele.
 
Ylös