Helmet-lukuhaaste 2022

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
On taas julkaistu uusi haaste ja esittelyssä kerrotaan myös tällaista:

Jaettu lukuilo on moninkertainen, osallistu siis lukuhaasteeseen yhdessä muiden kanssa! Voit liittyä lukuhaasteen Facebook-ryhmään, kesksutella lukuhaasteessa muualla sosiaalisessa mediassa tai haastaa vaikka ystäväsi mukaan, niin pääset keskustelemaan lukuelämyksistäsi vuoden varrella.​

Niinpä ajattelin, että miksi emme voisi kertoilla myös kontuporukalla toisillemme, mitä aiomme lukea ja miksi, mitä olemme lukeneet ja miltä se tuntui, ja vaikka myös kysellä toisiltamme lukuvinkkejä (tai niitä kysymättäkin antaa).

Helmet-haaste löytyy TÄÄLTÄ ja siinä on viisikymmentä eri tehtävää.

Voisin näin aluksi todeta kohtaan 2 "Kirjassa jää tai lumi on tärkeässä roolissa" että aion vakaasti kaivaa esiin Christoph Ransmayrin romaanin Jään ja pimeyden kauhut, jonka olen viimeksi lukenut joskus Kekkosen presidenttikaudella eli siis eoseeni- tai plioseenikaudella mutta nyt olisi hyvä hetki paneutua siihen uudestaan. Ja täten suosittelen kirjaa muillekin. Kirjastosta löytyy, varmaankin.
 

Telimektar

Fundamentalisti
kohtaan 2 "Kirjassa jää tai lumi on tärkeässä roolissa"
On täysin mahdollisuuksien rajoissa että saisin alkaneena vuonna luetuksi hyllyssäni odottelevan, kirjaston poistohyllystä löytämäni Marko Tapion romaanin Arktinen hysteria 1 - vuoden 1939 ensilumi. Tapiota on joskus verrattu aihepiirin ja tyylin puolesta aikalaiseensa Väinö Linnaan, paitsi että Tapio ei ihaillut eikä arvostanut suomalaista työmiestä, eikä tämän vuoksi voinut nousta Kekkosen Suomessa Linnaa vastaavaan klassikon asemaan.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tuli vastaan tieto, jota voi käyttää lukuhaasteessa:

47.-48. Kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat kuuluvat samaan perheeseen tai sukuun

Ensimmäisenä kirjana voipi lukea valinnanvaraisen J. R. R. Tolkienin teoksen. Kannattavaa olisi tietysti tarttua sellaiseen, jota ei ole pitkään aikaan selaillut. Omalta osaltani siis Seppä ja Satumaa tai Puu ja lehti täytyy panna muistiin.

Toisena voisi kokeilla Christopherin pojan Simon Tolkienin jännäriä Berliinin käskystä (Orders from Berlin 2012), joka on näemmä ilmestynyt suomennettuna vuonna 2016. Simon on kirjoittanut vuosina 2002-2016 kaiken kaikkiaan viisi dekkaria/trilleriä, joista kolmessa päähenkilönä on 50-luvun oxfordshireläinen komissario Trave. Tämä on niistä uusin. Tiedä sitten, aikooko hän vielä jatkaa kirjailijanuraansa, sillä No Man's Land vuodelta 2016 on hänen tuorein teoksensa.

Samaan perheeseen kuuluvista kirjailijoista tulevat tietysti mieleen myös veljekset Gerald ja Lawrence Durrell, mutta ongelmana on se, että vaikka Geraldin Eläimet ja muu kotiväkeni ym. ovat hulvattoman hauskaa luettavaa, Larryn (suomennettukin on) korkeakirjalliset teokset ovat piinallisen kuivia, enkä joskus uteliaisuudesta niitä yritettyäni (muistissa toki G:n kommentit L:stä kirjoissaan) päässyt muutamaa sivua pidemmälle.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Aina voi lukea Brontën sisarusten maanmainioita teoksia. Voisinkin itse asiassa tehdä vihdoinkin tuttavuutta Anne Brontën kirjojen kanssa ja mahdollisesti myös lukea Emily Brontën Humisevan harjun uudelleen. En pitänyt siitä teini-ikäisenä, mutta ehkä neljännesvuosisata lisää ikää auttaa saamaan kirjasta irti jotain aivan uutta.
 
  • Like
Reaktiot: Tik

Telimektar

Fundamentalisti
Thomas Mannin jälkeen voisi lukea hänen veljensä Heinrichin tai poikansa Klausin teoksia. Kaikilta kolmelta löytyy suomennettua fiktiota. Mannin toinen poika Golo ja tytär Erika julkaisivat myös, mutta historiallisia tai poliittisia teoksia. (Itse olen ainakin toistaiseksi lukenut näistä vain Thomasia.)
 
  • Like
Reaktiot: Tik

Husky

Ilmaanhaukkuja
Sekä Osmo ja Taavi Soininvaara!

Edit. Ois muuten kiva nähdä muiden lukuhaasteeseen osallistujien listat vuoden lopussa. Tai miten olisi erillinen ketju, johon jokainen luo oman lukulistansa yhteen viestiin ja käy päivittämässä sitä MUISTAEN ETTEI TÄMÄ OLE MIKÄÄN KILPAILU.
 
  • Like
Reaktiot: Tik

Ereine

Kontulainen
Tuo lukulistaketju kuulostaa hauskalta.

Teen haasteen lähinnä äänikirjoina kun en muuten saa juuri luettua. Viimeisimmän kuuntelemani laitan kohtaan 5. Kirjassa sairastutaan vakavasti, vaikka sairaudet eivät olekaan kirjan pääjuoni, en kestä oikein sen enempää sairastamista kirjoissa. Kirja on TJ Klunen Under the Whispering Door, joka on vähän nuortenkirjatyyppisesti kirjoitettu fantasiaromaani keski-ikäisestä lakimiehestä ja tämän kuoleman jälkeisestä elämästä. Se kävisi hyvin (tai jopa paremmin) ainakin kohtaan 7. Kirja kertoo ystävyydestä.

Teettekö te tarkkoja lukusuunnitelmia etukäteen? Minulla on tapana lukea mitä haluan ehkä jonnekin syksyyn asti yrittäen saada yhden lukuhaastekirjan viikossa, sen jälkeen täytyy enemmän etsiä sopivia kirjoja loppuihin kohtiin.
 

Husky

Ilmaanhaukkuja
Mulla tulee tuottamaan ehkä suurimman ongelman runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana. Runojen lukeminen ole yhtään mun juttuni, en ole eläissäni lukenut yhtään runokirjaa. Voisikohan nuottikirjan jossa on sanat mukana laskea runokirjaksi...
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Mutta monet runokirjat ovat hyvin ohuita ja vähätekstisiä. Tee näin: ota kirjastosta (uutuushylly tai summamutikkainen kahmaisu runo-osastosta) iso pino niitä ohuita. Lue se loppuun joka ei ala heti tökkiä. Tämähän on haaste!
 

Lindëalda

Hobiittinen
@Husky , lukuvinkki! Pekka Kytömäki runoilee taitavasti palindromien avulla kahdessa runoteoksessaan, joista muistaakseni molemmat on julkaistu viiden vuoden sisällä. Runot ovat aivan hulvattomia ja huumorintajuisia, ja jotkut runot jättävät naurun jälkeen vielä kasan pohdittavia ajatuksia. Suosittelen lämpimästi!
 

Luvailin

Kontulainen
Tosiaan monet runokirjat ovat varsin lyhyitä. Haasteen tarkoitus lienee tutustua uuteen runouteen, mutta ehkä on mahdollista myös "huijata" valitsemalla jotain kauan sitten kirjoitettua mutta hiljattain ilmestynyttä, kuten Tolkienin Beren and Lúthien (mutta suomennosta ei ole) tai Vergiliuksen Georgica ("maanviljelysopas" isoissa lainausmerkeissä, jonka hieno heksametrisuomennos ilmestyi viime vuonna). Näissä ei tosin pääse kovin helpolla :)

Itse luen tyypillisen lyhyen modernin runokirjan noin parissa tunnissa, vaikka lukisin hitaasti ajatuksella. En suosittelisi "runo päivässä"-lähestymistapaa, koska monesti peräkkäiset runot liittyvät yhteen eikä sitä huomaa, jos niitä lukee liian harvoin. Mutta ei kirjaa toki tarvitse myöskään kerralla lukea.

Minulle tuli haasteen nähdessäni mieleen, kuinkahan moni sen kohdista täyttyisi sattumalta niillä kirjoilla, joita luin viime vuoden aikana. Yllättävän moni, jos käyttää vähän luovuutta ja sallii saman kirjan useampaan kohtaan :) mutta ei kai sitä ole tarkoitettu näin käytettäväksi. (Esimerkiksi Brandagamban lukupiirissä lukemamme Haggardin Kuolematon kuningatar sopii ainakin jossain määrin yli kymmeneen kohtaan näistä 50:stä, ja Georgicakin yli viiteen.) Pitäisiköhän tätä miettiä niin päin, että voisi aloittaa haasteen sellaisesta kohdasta, joka ei tunnu osuvan mihinkään viime vuonna luettuun kirjaan?
 

Husky

Ilmaanhaukkuja
Mutta monet runokirjat ovat hyvin ohuita ja vähätekstisiä.
Luojan kiitos!

Päätin sitten tarttua tähän haasteen tökkivimpään osaan heti alkumatkasta. Luettavaksi valikoitui Juha Raution (josta en ole koskaan kuullutkaan) viime vuonna julkaistu Trad. Ja tuota tuota, kyllähän tuon äkkiä lukaisi läpi, mutta samalla vahvistui se käsitys ettei runokirjoja nyt välttämättä tartte jatkossakaan selkä vääränä kirjastosta kotiin kantaa... Kaikesta ei tarvi olla kiinnostunut. Monet maailmankirjallisuuden klassikotkin ovat jääneet mulla kesken, kun ovat niin jumalattoman tylsiä. Tässä kohtaa veisaan kyllä viis mistään yleissivistyksestä.

Muutoinhan lukuhaaste etenee omalla kohdalla oikein mukavasti. Neljä kirjaa loppuunluettuna, ja tällä hetkellä on mulle hyvin tyypillisesti yhtaikaa kesken viisi kirjaa, joista kaikki eivät tosin tule tuohon haastelistaan.
 
Last edited:
Ylös