Helpottaako suomitietämys quenyan oppimista?

Muratti

Kontulainen
Hei!

Olen kiinnostunut suomen vaikutuksesta quenyaan ja haluan siis kysyä, kuka teistä on oppinut quenyaa ja millä tavalla teidän suomi-tietämyksenne helpotti vai vaikeutti quenyan oppimistä?

(Kirjoitin viime lukukaudella minun kandidaatintyötäni siitä aiheesta, mutta mietin sitä vain "teoreettisesti" ottaen huomioon myös teorioita "crosslinguistic influence"istä (en tiedä, mitä se on suomeksi) - kandidaatintyö on jo valmis, mutta olen kuitenkin kiinnostunut teidän vastauksistanne)

T.
Muratti
 
Ainakaan se ei auta sindarin suhteen. Ainakaan minun mielestäni. Quenyaa en varsinaisesti osaa, mutta yritettyäni kääntää muutamia laulujen sanoja huomasin että eihän tämä nyt aivan mahdotonta olisi. Varsinkin verbimuodot tuntuivat tutuilta ja vaikuttivat helpoilta opetella. Sindarin monikosta en juuri tajua muuta kuin sen että se on vaikea, mutta quenya on tarpeeksi säännöllinen että voisi opetella.
 
En voi sanoa oppineeni quenyaa, koska yrityksistä huolimatta en ole saanut päähän tarttumaan paljon muuta kuin yksittäisiä sanoja ja fraaseja. Moneen muuhun kieleen (esimerkiksi gaeliin, jonka kanssa parhaillani hikoilen) verrattuna opettelun aloittaminen oli kuitenkin huomattavan helppoa sikäli, että ääntämys on melkein yksi yhteen suomen kanssa. Ei siis tarvitse tämän tästä tarkistaa, että mitenkäs tämäkin kirjainyhdistelmä nyt taas tässä yhteydessä ääntyikään, vaan voi keskittyä kieliopin kiemuroihin ja ihan puhtaaseen sanojen ulkoa opetteluun.
 
Asenteeseen se ainakin vaikuttaa: tieto siitä, että suomen kieli on vaikuttanut quenyan syntyyn, tekee siitä entistä mielenkiintoisemman opiskeltavan. Mutta vaikka tiettyjä rakenteellisia samankaltaisuuksia onkin (sijamuodot, affiksit, ääntämys), kielioppi ei kuitenkaan ole niin lähellä suomea, että sitä olisi sen vuoksi helpompi opiskella.

Meidän hassut suomalais-ugrilaiset kielemme ovat sitä paitsi kaiken kaikkiaan hankalia, joten esimerkiksi unkarin opiskeleminen on joka tapauksessa tuskallista, vaikka se onkin (kaukainen) sukukieli. Siinäkin on tiettyä etua hieman samankaltaisesta ääntämyksestä ja samankaltaisesta sanapainosta (ensimmäisellä tavulla), mutta vaikka ymmärtää ja hyväksyy ugrilaisuuden aiheuttaman syyn kielen vaikeuteen (sijamuotoja riittää, jopa enemmän kuin suomessa), vaikeaa se on silti. Ehkä quenyassa on kuitenkin samanlaista tuttuutta kuin virossa ja unkarissa, joten siihen on sen vuoksi helpompi tarttua, mutta erot suomen ja quenyan vällillä ovat lähinnä sellaisia (esim. vähemmän sijamuotoja), jotka tekevät quenyasta helpomman kielen.

Sanastossa on tietysti lainasanoja suomesta mutta ei niin paljon, että ne olisivat muuta kuin hauskoja bongattavia. Tavallaan nekin saavat quenyan kuitenkin muistuttamaan jotakin kaukaista uralilaista kielisukulaista.

Suurin vaikeus quenyan opiskelussa on tietysti se, että kaiken kaikkiaan kielen sanasto ja kielioppi ovat sen verran puutteelliset, että paljon jää arvailujen varaan. Tämä koskee tietysti lähinnä quenyan tuottamista.
 
Last edited:
Olen kerran ollut lyhyellä quenyan tunnilla jossa oli osallistujia eri maista ja täytyy sanoa että ääntämykseen vaikuttaa huomattavasti. Kun monet muut kamppailivat ääntämyksen kanssa suomalaiset vaan latelivat sanat pöytään. En kuitenkaan ole sen vakavammin opiskellut, joten muuta en osaa sanoa.
 
Ensimmäisen kerran kuulin quenyaa äänitteeltä, jolla Tolkien itse luki quenyankielisen runon. Mielestäni se kuulosti lähinnä siltä kuin suomalainen maalaispappi olisi ladellut latinankielistä rukousta. Joten veikkaan samaa kuin muutkin, että quenyan ääntämys on varmasti suomen kielen ääntämisen osaavalle suht helppoa.
 
Ylös