Hevoset (ja muut Ardan nelijalkaiset)

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tässä yhteydessä tuli myös mieleeni muiden eläinten elinikä. Esimerkiksi kuinka vanha oli Glorfindelin hevonen ja mistä se oli kotoisin?

Saako olla uusi keskustelunaihe? Tässä voisivat esimerkiksi Konnun hevosten ystävät esitellä Tolkienin maailman hevosia, keskustella niiden ominaisuuksista ja teoista sekä mahdollisesti pohtia muidenkin Ardan nelijalkaisten asioita. Minä aloitan vastaamalla parhaani mukaan Veston Kotka-topikissa esittämään kysymykseen.

Asfaloth

Glorfindelin hevosesta Asfalothista (muistatte varmaan, miten Liv Tyler ja hänen stunttinsa lainasivat sitä) kerrotaan seuraavaa (Kaapuhemmo s. 190, 192, 193, 199, 200):

Se oli väriltään hohtavan valkoinen, se oli tietysti nopea (Glorfindel tiesi, etteivät Mustien Ratsastajien hevoset sille pärjäisi) ja sen askel oli kevyt ja pehmeä - sen kavioiden ääni (kipiti kipiti kap, alun perin clippety-clippety-clip) oli "nopea ja kevyt" ja sen laukatessa kuului hyvin heikkoa tiukujen helinää, sillä sen päitset näyttivät "tähtinä kimmeltävillä jalokivillä" koristelluilta.

Hevosta ohjatiin suitsilla, se oli satuloitu, satulan alla oli satulavaate ja satulassa oli jalustimet. Se ei antanut ratsastajan pudota, jos sen käskettiin tätä kantaa.

Asfaloth totteli myös puhetta (vaikka Frodo oli taltuttanut sen käyntiin, se ampaisi liikkeelle, kun Glorfindel kiljaisi: Noro lim, noro lim, Asfaloth!) ja se oli melko kovahermoinen Mustien Ratsastajien edessäkin. Tosin se kauhistui ja karkasi pystyyn, kun Johtaja tuhosi Frodon miekan kättään kohottamalla. Frodo ei silti pudonnut satulasta - niin luulisin - vaikka hänet löydettiinkin maasta makaamassa. Hän oli pudonnut varmaan menetettyään tajuntansa. Hevonen osoitti siinäkin tilanteessa viisautensa: se seisoi vartioimassa Frodoa, kun Glorfindel ja muut pääsivät vihdoin apuun.

Mitään muuta Asfalothista ei kai kerrota TSH:ssa, paitsi se, että Frodo (KH s. 199) nimittää sitä haltiahevoseksi (elf-horse). Tätä ei kuitenkaan voine pitää suorana todisteena siitä, että se kuului mearasiin kuten Hallavaharja, vaikka se onkin melko todennäköistä.

Hevosen ikä, aikaisemmat ja myöhemmät kohtalot jäänevät hämärän peittoon. Toivottavasti (ja luultavasti) Glorfindel otti sen mukaansa lähtiessään Länteen.
 
En nyt muista että mistä kuulin/luin asiasta mutta mielikuvani olisi että mearas olisivat eläneet noin 80 vuotiaiksi. Tavalliset kavion kopsuttajat taas varmaan elivät suunnilleen yhtä pitkään kuin hevoset nykyäänkin.
Mearashan oli Rohanin kunninkaiden ratsu, Gandalf oli niitä harvoja (ainoa?) joka sai heidän ohellaan noiden jalojen ratsujen selkään nousta. Olikos haltioilla aivan omia hevosia (rotuja) jotka elivät jostain syystä pidempään ja olivat jotenkin merkittävästi erilaisia muihin verraten, oliko todella olemassa "haltiahevosia"? Vai oliko kyseessä kuitenkin vain tavalliset hevoset?
 
Tik sanoi:
sen kavioiden ääni (kipiti kipiti kap, alun perin clippety-clippety-clip) oli "nopea ja kevyt" ja sen laukatessa kuului hyvin heikkoa tiukujen helinää, sillä sen päitset näyttivät "tähtinä kimmeltävillä jalokivillä" koristelluilta.

Tulee jotenkin mieleen Petteri Punakuono :wink:

Frodon onni, että Glorfindelin hevosella oli satula, päitset yms., koska esim. Legolas ratsasti mieluummin ilman satulaa. (No, Legolasilla oli ilmeisesti sentään housut jalassaan, toisin kuin esim. jalojen helleenien ratsumiehillä :D )

Ratsuväen toiminnan suhteen Tolkien ei ilmeisesti pyrkinyt suurempaan realismiin. Esim. vaihtohevosten puute on häirinnyt minua "Tarussa", luulisi, että ainakin rohirrimilla olisi ollut niihin varaa. 1200-luvun mongoliarmeijoilla oli tietääkseni mukanaan vähintään kaksi hevosta miestä kohti (muutamat ratsastajat paimensivat varahevosten laumaa). Ja myöhäiskeskiajan länsieurooppalaisista panssariratsastajista minulla on sellainen mielikuva, että ritarilla oli mukanaan erikseen matkahevonen ja taisteluratsu (destrier), jonka selkään noustiin vasta tosipaikan tullen. Lisäksi oli kuormahevonen ja mukana seuraavan aseenkantajan ratsu. Theoderic tai joku muu alan mies oikaiskoon.
 
"Haltiahevoset"

Tämä on harhaanjohtava termi. EI ollut erikseen mitään "haltiahevosia" vaan "tavallisia hevosia" ja mearas-hevosia. Haltiat kuitenkin kouluttivat ja opettivat hevosistaan "haltiamaisia". Näin siis arvelen asian olevan ja todennäköisesti asia myös näin on...

Ja hiukan esittelyä, kuten Tikiltäkin...


Hallavaharja

Kolmannella Auringon Ajalla Hallavaharja oli "hevosten kuningas". Sen omistajista ja historiasta emme paljoakaan tiedä, mutta ennen kuin Gandalf sai sen itselleen, se oli kuningas Théodenin ratsu. Todennäköisesti se oli periytynyt hänelle ja todennäköisesti Hallavaharja oli jo aika vanha. Mutta elämänsä kunnossa se silti vielä oli Sormuksen Sodan aikoihin eikä sitä pystynyt kukaan muu kesyttämään kuin Gandalf. Eikä se antanut valjastaa itseään eikä se antanut Gandalfinkaan ratsastaa itsellään. Se oikeastaan vain kantoi Gandalfia, sillä oli voimakas oma tahto ja hiukan ylimielinenkin se saattoi olla, mutta silti siitä tuli Gandalfille oiva ystävä ja todennäköisesti se myös ymmärsi puhetta. Se oli epäilemättä Keski-Maan nopein hevonen ja sen askel oli kevyt ja pehmeä. Nazgûlienkaan nopeista ratsuista ei ollut sille loppujen lopuksi vastusta. Hallavaharja oli myös viisas ja tiesi aina missä oli. Se osasi kotiinsa Rohaniin Rivendellin nurkilta kun Gandalf lähetti sen pois luotaan.

Sormuksen Sodan aikoina Théoden lahjoitti Hallavaharjan Gandalfille. Gandalf ratsasti Hallavaharjalla Gondoriin ja sotaan.
Sauronin tuhoutumisen jälkeen Gandalf toki piti Hallavaharjan itsellään - se oli hänen hevosensa. Suuren velhon suuri hevonen. Todennäköisesti Hallavaharja lähti Gandalfin kanssa Meren yli. Tätä ei suoraan missään sanota, mutta Satamiin tullessaan Frodo näki Gandalfin "harmaan hevosen" selässä (Hallavaharjan karva oli joskus valkoisempaa, joskus harmaampaa...).
 
Makar sanoi:
Ratsuväen toiminnan suhteen Tolkien ei ilmeisesti pyrkinyt suurempaan realismiin. Esim. vaihtohevosten puute on häirinnyt minua "Tarussa", luulisi, että ainakin rohirrimilla olisi ollut niihin varaa. 1200-luvun mongoliarmeijoilla oli tietääkseni mukanaan vähintään kaksi hevosta miestä kohti (muutamat ratsastajat paimensivat varahevosten laumaa). Ja myöhäiskeskiajan länsieurooppalaisista panssariratsastajista minulla on sellainen mielikuva, että ritarilla oli mukanaan erikseen matkahevonen ja taisteluratsu (destrier), jonka selkään noustiin vasta tosipaikan tullen. Lisäksi oli kuormahevonen ja mukana seuraavan aseenkantajan ratsu.

Tolkienin kirjoittamiseen varmaan vaikutti 1. maailmansodan hevoset. Sehän oli viimeinen sota, jossa hevosia käytettiin, koska konekivääri teki ratsuväkihyökkäyksistä pelkkää eläinten teurastusta. 1. maailmansodassa ratsumiehillä kuitenkin oli joitain ampuma-aseita, kuten myös vastustajilla, joten hevosia ei oltu panssaroitu, eikä niiden myöskään tarvinnut kantaa hirmu painavaa miestä. Professori Tolkien siis varmaan kuvitteli ratsumiehensä kevyemmiksi.

Toisaalta en muista, sanotaanko Tarussa mitään hevosten ja ratsastajien haarniskoista tms. Periaatteessahan voisi olla mahdollista, että rohirrimin hevosilla oli niin kevyt haarniska ja ratsastaja, että yksi hevonen jaksoi kelvollisesti, tai sitten Tolkien ei ehkä pitänyt vaihtohevosia mainitsemisen arvoisina. Tai sitten ne hevoset oli nykyisiä vahvempia, mitä en pitäisi epätodennäköisenä. Ja olihan ne varmaan nykyisiä tottuneempia matkantekoon ja maastossa kulkemiseen, kun kerran vapaina laidunsivat Rohanin aroja.
 
Curunír sanoi:
"Haltiahevoset"

Tämä on harhaanjohtava termi. EI ollut erikseen mitään "haltiahevosia" vaan "tavallisia hevosia" ja mearas-hevosia. Haltiat kuitenkin kouluttivat ja opettivat hevosistaan "haltiamaisia". Näin siis arvelen asian olevan ja todennäköisesti asia myös näin on...

Mutta ainakin osa haltiain hevosista todella oli "haltiahevosia". Käyttäisin tätä termiä niistä hevosista, jotka polveutuvat Valinorista Fëanorin mukanatulleista tavallista jalommista ratsuista.

Asfalothista vielä. Kirjeissään Tolkien muistaakseni korjaa, ettei Asfalla ollut suitsia, vaan vain päitset, eikä satulaa vaan vain loimi. Ilmeisesti hänelle oli tullut kirjoitettaessa kämmi.
 
Valië Nienna sanoi:
Asfalothista vielä. Kirjeissään Tolkien muistaakseni korjaa, ettei Asfalla ollut suitsia, vaan vain päitset, eikä satulaa vaan vain loimi. Ilmeisesti hänelle oli tullut kirjoitettaessa kämmi.
Jepjep, jotain tällaista. Tosin en pahemmin hallitse sen paremmin suomenkielistä kuin englanninkielistäkään heppasanastoa, mutta tuonsuuntaista Tolkien yhtäkaikki selittelee.* Ilmeisesti juttu on myös korjattu tuoreempiin enkkupainoksiin - vähintäänkin tuohon 50-vuotisjuhlapainos-LotRiini, jota vilaisin.

* "But actually bridle was casually and carelessly used for what I suppose should have been called a headstall. Or rather, since bit was added long ago (Chapter I12 was written very early) I had not considered the natural ways of elves with animals. Glorfindel's horse would have an ornamental headstall, carrying a plume, and with the straps studded with jewels and small bells; but Glor. would certainly not use a bit. I will change bridle and bit to headstall." (Letters, #211)
 
Asfaloth

Minäkään tuota hevossanastoa tunne, mutta mitä tekstiin tulee, vaikuttaa siltä, että päitset (headstall) on tullut jossakin korjatussa laitoksessa siihen clippety-clippety-clip -kappaleeseen sanojen bridle and bit (suitset ja kuolaimet?) tilalle. Mutta silti on jäänyt yksi bridle (suitset?) siihen kohtaukseen, jossa Frodo tarttuu miekkaansa kahlaamolla. Sitä ennen his hand left the bridle. Sas nähdä, korjataanko sekin pois. Oma kirjani on 80-luvulta

Hallavaharja

Kirjeissään (268, s. 354) Tolkien puuttuu myös Hallavaharjan kohtaloon. Hän kirjoittaa: I think Shadowfax certainly went with Gandalf [across the Sea], though this is not stated. I feel it is better not to state everything --- Gandalf was last seen Riding Shadowfax ( ). He must have ridden to the havens, and it is inconceivable that he would [have] ridden any beast but Shadowfax; so Shadowfax must have been there. A chronicler --- might omit mention of the horse; but had the great horse also shared in the grief of sundering, he could hardly have been forgotten.

Haltiahevoset

Saman kirjeen jatkossa T. mainitsee myös Hallavaharjan syntyperästä: Shadowfax came of a special race --- being as it were an Elvish equivalent of ordinary horses: his 'blood' came from 'West over Sea', Joten Valië Nienna on tässä aivan samoilla linjoilla Tolkienin itsensä kanssa Toisaalta tuo Frodon käyttämä sana elf-horse (mahdetaanko Hallavaharjaa koskaan sellaiseksi kutsua?) on ainoastaan pienen hobitin tapa sanoa, että hevonen kuuluu haltialle / on haltiamainen / kuuluu haltialle ja on haltiamainen (kaikkine koristeineen ja valkoisine karvoineen).
 
Mikäköhän Asfalothin nimen merkitys on? Loth tarkoittaa tietty kukkaa, mutta osaako joku jatkaa...?
 
The naming of the horse

Nimen merkitystä en tullut edes ajatelleeksi, ja hyvä niin, sillä se on varsin kinkkinen juttu - ainakin minulle, kun sitä nyt rupesin selvittämään.

Fosterin The Complete Guide... antaa nimen merkitykseksi vain "-blossom", eli hänellä ei ole hajuakaan ensimmäisen elementin asfa- merkityksestä. Vasta käyttöön ottamani Dragon Flame ei ole sen avuliaampi eikä mistään muualtakaan löydy selitystä tuolle nimelle. (Jonkun on kyllä täytynyt siihen puuttua kuluneiden 50 vuoden aikana, mutta en vain löydä).

Vaikka nimi onkin sindaria (loppuosan loth perusteella) voi quenyasta toki etsiä elementtejä, jotka saattaisivat sopia siihen. Löysin tällaista Lost Roadin iki-ihanasta Etymologies-osasta:

Kanta PHAL-, PHÁLAS- = foam (LR 381) jolla on myös variantti SPAL, SPALAS- (LR 387) > Telerin verbi spalasta- = to foam, froth.

Prefiksi a- = complete (LR 390) (TALÁT- = to slope..., Atalante = The Fallen)

Eli nimen alkuosa voisi muodostua osista a-sfa(l) "vaahtopää, tyrsky, kuohu" tms. ja nimi kokonaisuudessaan voisi merkitä jotakin sellaista kuin "Kukka, joka on valkoinen kuin vaahtopää" - mutta tämä on kyllä aika hataraa spekulointia. Toivottavasti jollakulla olisi varsinaista tietoakin.
 
Tyrskykukka. :) Minä tykkään.
Sopii vallan mainiosti, kun kyseessä on kimo. Harja ja häntä aaltoilevat pärskeinä. Mitenkäs Asfalothiin viitataan alkuperäistekstissä, he/she/it?
 
Glorfindel: "But you need not fear: my horse will not let any rider fall that I command him to bear. His pace is light and smooth... Joten todennäköisesti on ori - niin kuin taitavat olla kaikki muutkin Keski-Maan sotahevoset, vai tiedetäänkö jonkin niistä olleen "she"?
 
Tik sanoi:
His[/b] pace is light and smooth... Joten todennäköisesti on ori - niin kuin taitavat olla kaikki muutkin Keski-Maan sotahevoset, vai tiedetäänkö jonkin niistä olleen "she"?

Saattoihan se olla ruuna, niinkuin kai ainakin preeriaintiaanien sotahevoset usein olivat (helpompi käsiteltävyys kuin oriilla). :p
 
Talvi sanoi:
, tai sitten Tolkien ei ehkä pitänyt vaihtohevosia mainitsemisen arvoisina. .


Hmm. Kaksi tornia-niteen luvussa "Rohanin ratsastajat" Aragorn kuulee ja Legolas näkee Éomerin lähestyvän ratsuosaston.
Legolas: "...niitä on sataviisi. Keltaiset ovat heidän hiuksensa ja kirkkaat heidän keihäänsä...Kolme satulaa on tyhjänä, mutta en näe hobiitteja." (ss.37-38, vuoden 1974 laitos.)
Tässä Legolas olisi nähnyt vaihtohevoset, jos niitä olisi ollut, koska ratsumiehet olivat "tuskin kolmen peninkulmankaan päässä" (ja tulivat kaiken aikaa lähemmäksi). Éomerin osasto oli ollut liikkeellä kolme päivää, varahevosia ei siis otettu mukaan pitempäänkään takaa-ajoon.

Varahevoset olisivat olleet tarpeen esim. sen vuoksi, että hevonen, joka on juossut yhdenkin päivän ratsastaja selässään, ei juokse seuraavana päivänä yhtä nopeasti kuin edellisen päivän vierellä ilman kuormaa seurannut hevonen. Sitä paitsi hevosia voidaan menettää matkalla. Éomer kertoi menettäneensä taistelussa "viisitoista miestä ja kaksitoista hevosta" (s.47), mutta jos örkit ampuvat kaikki nuolensa rohirrimin ratsuosastoa kohti, niin nuolista osuisi varmasti suurempi osa hevosiin kuin miehiin, koska hevoset muodostavat niin paljon suuremman maalin. Realistisemmassa tarinassa Éomer olisi menettänyt esim. viisitoista miestä ja viisikymmentä hevosta.

Mutta tämä ei ole mikään vakava moite Tolkienia kohtaan, tarinan kulku ei muuttuisi lainkaan, vaikka kuvittelisimme mukaan varahevoset. Monen sotajoukon ratsuväki on tietenkin historian kuluessa joutunut tulemaan toimeen ilman vaihtohevosia, mutta ajattelin lähinnä, että ne sopisivat rohirrimille ideaalisena ratsastajakansana, jolla on koko maa kuihtumattomana laitumena.

Ensimmäinen maailmansota ei muuten ollut viimeinen, missä ratsuväkeä käytettiin. Vielä toisessa maailmansodassa esim. Neuvostoliitolla, Saksalla ja Suomella oli ratsuväkeä, jonka liikkuvuus itärintaman tiettömillä alueilla oli hyvä. Nämä ratsumiehet tosin yleensä laskeutuivat ratsailta taistellakseen jalan.
 
Ei nyt liity suoranaisesti aiheeseen mut käyttikö haltiat ratsuväkeä armeijan osana vai luottiko ne aina siihen et jollain liittolaisella olis riittävästi ratsuväkee. Haltiathan kai ratsastivat taisteluun mut taisteliko kaikki jalan vai hevosen selästä?
 
SMusta sanoi:
Haltiathan kai ratsastivat taisteluun mut taisteliko kaikki jalan vai hevosen selästä?

Ainoa muistamani kohta, jossa haltioiden sanotaan taistelleen ratsun selästä, on Angbandin piirityksen ajalta. Kun lohikäärme Glaurung ensimmäisen kerran tuli Angbandin porteista, Fingonin ratsastavat jousimiehet karkottivat sen. (Silmarillion, HarperCollins paperback 1999, sivu 132) Luulisi, että tällaista aselajia olisi muulloinkin käytetty.
 
Númenorilaiset ainakin käyttivät. KTK:ssa (s. 381, alaviite 7) kerrotaan, että númenorilaiset eivät juuri käyttäneet hevosia sodassa paitsi viestinviejien ratsuina ja kevyesti aseistetuissa jousimiesyksiköissä - joiden miehet eivät useimmiten olleet númenorilaista alkuperää. Haltioita nämä jousimiehet tuskin olivat, sillä sellainen tieto olisi varmasti mainittu. Luultavasti númenorilaiset toimivat samoin kuin antiikin roomalaiset ja värväsivät jousimiehensä sellaisten kansojen parista, jotka jousiammunnan taidon hallitsivat. Vaan keitä nämä sitten olivat?
 
Niistä vaihtohevosista. Eomerin joukkio taisi olla kolme kumppanusta kohdatessaan ikään kuin maanpakosalla, ja voi olla että lähtöhässäkässä oli napattu vain oma ratsu kainaloon. Tarttis tsekata miten Rohanin ratsastuksesta Gondoriin kerrotaan, mutta kun ei ole nyt kumpaakaan versiota saatavilla....
 
Tuota noin, Nerwen, sinussa puhuu nyt uusiseelantilainen pahahenki: Éomer vangittiin örkkijahdista palattuaan, mutta siihen ryhtyessään hän oli yhä Itä-Markin marsalkka ja palasi kaikessa rauhassa Edorasiin retkeltään aavistamatta, että hänet vangittaisiin.

Hän oli tosin lähtenyt liikkeelle ilman kuninkaan lupaa, mutta vangitsemisen syynä oli (Gríman paisutteleman tottelemattomuuden lisäksi) lähinnä se, että hän uhkasi tappaa Gríman kuninkaan edessä.
 
Ylös