Qohelet
Kontulainen
Ajattelin naputella muutaman rivin tänne, koska eihän sitä koskaan tiedä jos foorumilla on joku jota saattaisi hierojan toimenkuva kiinnostaa. Tästä tulee eräänlainen alan esittely, joten jos edes vähän kiinnostaa niin voi lukea loppuun, muussa tapauksessa voi skipata koko sepustuksen.
Itse tutustuin hierontaan jo vuosia sitten ja ennen hierojakouluun menoa hieronta oli harrastuksenomaista ja hyvin satunnaista. Vasta hierojakouluun menon myötä aloin näkemään tämän ammatin eri puolia ja tasoja syvällisemmin. Hieronta ei ole pelkkää teknistä suorittamista, vaan siihen liittyy paljon asiakaspalvelua, haastattelua ja kokonaisuuksien hahmottamista, jotta se olennaisin tulee esiin, mikä helpottaa huomattavasti ihmisten auttamista - siitähän hieronnassakin perimmältään on kyse: tuotetaan hyvinvointia niissä rajoissa kuin se on hierojan toimenkuvan kannalta mahdollista. Tilanteissa joissa oma osaaminen ei riitä ihminen ohjataan muille asiantuntijoille, esimerkiksi lääkäriin.
Psykologialla on myös iso rooli tällä alalla ja sitä pitää ajatella jossain mielessä vielä laajemmin kuin perinteisessä kliinisessä psykologin työssä. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että, hierojan asennoituminen, vireystila, mahdollinen stressi ja muu heijastuu asiakkaaseen niin että tämä tulee ainakin aavistaneeksi ettei hierojalla ole kaikki hyvin. Eli en tarkoita sitä, että stressi itsessään siirtyisi asiakkaaseen, vaan kun asiakas tiedostaa sen niin se edelleen vaikuttaa asiakkaan kokemukseen millainen hierontatapahtuma oli. Samoin myös erilaiset sosiaaliset tai muut (negatiiviset) rajoitteet tulevat toisinaan ilmi, vaikka hieroja ei sitä seikkaa aina sen ihmeemmin ajattelisikaan. Oma väitteeni on, että hyvä hieroja on sinut itsensä kanssa, pystyy keskittymään olennaiseen ja voi suoriutua siitä hierontatapahtumasta silloinkin, kun asiakkaaksi tulee vähän hankalampi tapaus. Kyse on siitä mitä hieroja ajattelee itse koskettamisesta, koska sillä on merkitystä miten hän hieroo ja minkälaisen kuvan hän sitä myötä itsestään antaa. Nimittäin yleensä ihmiset muistavat toisen ihmisen kosketuksen paljon tarkemmin kuin monia muita asioita - sen varaan ei voi siis laskea, että kyllä se asiakas unohtaa jos 'runnon sitä liian kovaa'.
Teknistä osaamista tietysti myös tarvitaan johon kuuluu keskeisesti anatomian tuntemus ja hierontaotteiden hallitseminen, jotta hieronta on kuhunkin tilanteeseen sopivaa ja tarkoituksenmukaista.
Nyt minulla on menossa näyttötutkintoon valmistautuminen ja ensimmäinen näyttötutkinnon osa suoritetaan ensikuun alkupuolella ja jälkimmäinen toukokuussa. Omaa yritystä minulla ei vielä ole, mutta olen kyllä vakavasti aikonut työllistää itseni hierojana. Minulta saa kysyä jos jotakuta kiinnostaa nämä jutut.
Itse tutustuin hierontaan jo vuosia sitten ja ennen hierojakouluun menoa hieronta oli harrastuksenomaista ja hyvin satunnaista. Vasta hierojakouluun menon myötä aloin näkemään tämän ammatin eri puolia ja tasoja syvällisemmin. Hieronta ei ole pelkkää teknistä suorittamista, vaan siihen liittyy paljon asiakaspalvelua, haastattelua ja kokonaisuuksien hahmottamista, jotta se olennaisin tulee esiin, mikä helpottaa huomattavasti ihmisten auttamista - siitähän hieronnassakin perimmältään on kyse: tuotetaan hyvinvointia niissä rajoissa kuin se on hierojan toimenkuvan kannalta mahdollista. Tilanteissa joissa oma osaaminen ei riitä ihminen ohjataan muille asiantuntijoille, esimerkiksi lääkäriin.
Psykologialla on myös iso rooli tällä alalla ja sitä pitää ajatella jossain mielessä vielä laajemmin kuin perinteisessä kliinisessä psykologin työssä. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että, hierojan asennoituminen, vireystila, mahdollinen stressi ja muu heijastuu asiakkaaseen niin että tämä tulee ainakin aavistaneeksi ettei hierojalla ole kaikki hyvin. Eli en tarkoita sitä, että stressi itsessään siirtyisi asiakkaaseen, vaan kun asiakas tiedostaa sen niin se edelleen vaikuttaa asiakkaan kokemukseen millainen hierontatapahtuma oli. Samoin myös erilaiset sosiaaliset tai muut (negatiiviset) rajoitteet tulevat toisinaan ilmi, vaikka hieroja ei sitä seikkaa aina sen ihmeemmin ajattelisikaan. Oma väitteeni on, että hyvä hieroja on sinut itsensä kanssa, pystyy keskittymään olennaiseen ja voi suoriutua siitä hierontatapahtumasta silloinkin, kun asiakkaaksi tulee vähän hankalampi tapaus. Kyse on siitä mitä hieroja ajattelee itse koskettamisesta, koska sillä on merkitystä miten hän hieroo ja minkälaisen kuvan hän sitä myötä itsestään antaa. Nimittäin yleensä ihmiset muistavat toisen ihmisen kosketuksen paljon tarkemmin kuin monia muita asioita - sen varaan ei voi siis laskea, että kyllä se asiakas unohtaa jos 'runnon sitä liian kovaa'.
Teknistä osaamista tietysti myös tarvitaan johon kuuluu keskeisesti anatomian tuntemus ja hierontaotteiden hallitseminen, jotta hieronta on kuhunkin tilanteeseen sopivaa ja tarkoituksenmukaista.
Nyt minulla on menossa näyttötutkintoon valmistautuminen ja ensimmäinen näyttötutkinnon osa suoritetaan ensikuun alkupuolella ja jälkimmäinen toukokuussa. Omaa yritystä minulla ei vielä ole, mutta olen kyllä vakavasti aikonut työllistää itseni hierojana. Minulta saa kysyä jos jotakuta kiinnostaa nämä jutut.