Historia ja historianopetus

Hilgaria sanoi:

Entä sen kytkökset Intiaan? Mistä meidän kirjaimet ja numerot tulevat? Ilman arabeja meillä ei olisi nollaa, ja binäärejä tarvitaan tämänkin viestin lähettämiseen.

Click to expand...

Todennäköisesti yrititkin vihjata että intialaisilta tuli nolla arabeille jotka sitten raahasivat sen euroopan barbaareille. Mutta ihan vaan päteäkseni täytyy alleviivata että käytämme _intialaisia_ numeroita, emme suinkaan arabialaisia vaikka arabeille kunnia niitten esittelystä kuuluukin. Toisaalta niitten nimi meillä on arabialaiset numerot, joten kyseessä on vastaava vakiintunut väärinkäsitys kuin vaikka "Intia Intiaaneille".


Tuli joltain kaapelikanavalta viikkoja sitten (History?) ohjelmaa Suurmoguleiden valtakunnasta (Mughal Empire englesmanneille). Ja jumastuika että oli mielenkiintoinen, en ollut koskaan kuullutkaan heistä ja kyllä heidän historiansa vähintään yhden kurssin olisi yläasteelle ansainnut! Joten kyllä välillä länsimainen historian popularisointi osuu kultasuoneenkin.

Jos mogulit kiinnostavat, kannattaa lukea William Dalrymplen The Last Mughal. Se kertoo vuoden 1857 kapinasta brittien valtaa kohtaan Intiassa ja mitä siitä seurasi.

Muistinkin että numeroissa tai kirjaimissa oli joku koukku arabialaisuuteen tai intialaisuuteen liittyen, mutten muistanut, miten päin se oli.

Hilgaria sanoi:

... se yleinen länsimaisuuden parissa venkoilu.

Click to expand...

Sanos muuta. Näinä vuosikymmeninä kun kontaktit vieraiden (tai "vieraiden") kulttuurien kanssa lisääntyvät lisääntymistään, niiden tuntemisen merkitys tietenkin kasvaa - ja siinä taas koko maailman historian eikä vaan Eurooppalais-Amerikkalaisen, tuntemisella olisi oma paikkansa.

Sillä saatettaisiin saada jopa suomalaisten paksukallojen päähän taottua tosiasioita maailmasta ja rasistiset ja muukalaisvihailmiöt ehkä hivenen vähenisivät. Optimistisuuteni suomalaisten suhteen ei ole suurta, mutta ainakin luotaisiin paremmat edellytykset. (Vai olenko minä nyt autorasisti tai jotain kun tällaista sanon?)

fanye sanoi:

Sillä saatettaisiin saada jopa suomalaisten paksukallojen päähän taottua tosiasioita maailmasta ja rasistiset ja muukalaisvihailmiöt ehkä hivenen vähenisivät. Optimistisuuteni suomalaisten suhteen ei ole suurta, mutta ainakin luotaisiin paremmat edellytykset. (Vai olenko minä nyt autorasisti tai jotain kun tällaista sanon?)

Click to expand...

Sanoisin että olet. Suomessa kun väittäisin muukalaisvihamielisten ilmiöiden olevan aika vähäisiä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Tosin niin tietysti ovat ulkomaalaisetkin.
Itse asiasta sen verran, että kieltämättä näkisin maailmankulttuurit-kurssin mieluummin pakollisena ja kulttuurihissan valinnaisena. Ihan jo siksi, että jälkimmäistä tulee kuitenkin vastaan kirjallisuuden ja kuviksen tunneilla.

Ereinion sanoi:

Itse asiasta sen verran, että kieltämättä näkisin maailmankulttuurit-kurssin mieluummin pakollisena ja kulttuurihissan valinnaisena. Ihan jo siksi, että jälkimmäistä tulee kuitenkin vastaan kirjallisuuden ja kuviksen tunneilla.

Click to expand...

Joo, ja kuvistahan on nykään mitä, kaksi pakollista kurssia? Siitä sitten kulttuurihistoriaa opiskelemaan :wink: Minun mielestäni kulttuurihistoriaa ei kannattaisi ehkä lähteä ulkoistamaan muille aineille. Kulttuuri kumminkin on paljon enemmän kuin kirjallisuus ja kuvataide.

Ehkä historiaa vain opetetaan kouluissa liian vähän. Vähemmän perinteisessä keskiössä olevat aikakaudet ja kulttuuripiirit jäävät auttamatta liian vähäiselle huomiolle. Mutta ei sekään oikein olisi reilua, jos muiden aineiden kurssimääristä alettaisiin karsia ronskisti, koska lukio kumminkin on yleissivistävä laitos, tai sen pitäisi olla. En minä ainakaan osaa esittää mitään konkreettista parannusehdotusta lukio-opetukseen, siis mikä olisi turhaa lukiossa, ja minkä voisi karsia pois historian tieltä.

Kyllähän minä tietysti mielelläni lisäisin historianopetusta vaikka kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna, mutta lienen ammatinvalintani perusteella jäävi sanomaan asiasta mitään.

Jos nykyisissä kurssimäärissä on pysyttävä, on tehtävä vaikea päätös siitä, mitä historian osa-alueita opetetaan ja mitä ei. Nythän kurssit ovat:
1. Eurooppalainen (Euroopan historia antiikista nykypäivään)
2. Kansainväliset suhteet (lähinnä länsimaiden poliittinen historia 1800-luvulta nykypäivään)
3. Suomen historian käännekohtia (Suomen historia 1800-luvun alusta nykypäivään)
4. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (käytännössä elinkeinojen kehitys pyyntikulttuurista teollisuuteen ja yhteiskunnan alarakenteen vaikutus ylärakenteeseen)

Mitäpä tästä nyt poistaisi? Suomen historia on välttämätön oman identiteetin ymmärtämiseksi, ja niin on nykypäivänä myös Euroopan historia. Kansainväliset suhteet on mielestäni jopa kaikista tärkein kurssi, sillä se selittää niitä asioita, joista uutisissa päivittäin kerrotaan. Lähinnä siinä voisi keskittyä enemmän kolmannen maailman maihin. Afrikkaa käsitelläänkin jonkin verran, mutta entä esim. Kiina ja Intia?

Ei-eurooppalaisten kulttuurien tarkastelu jää todellakin kokonaan väliin pakollisista kursseista. Sen sijaan syventävä kurssi Kulttuurit kohtaavat vaikuttaa erittäin hyödylliseltä ja mielenkiintoiselta. Niin hyödylliseltä, että voisiko se sittenkin olla tärkeämpi kuin nykyinen neloskurssi? Euroopan historian kurssin voisi aloittaa maanviljelyksen merkityksestä, sillä eurooppalaisen kulttuurin juuret ovat Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa, jotka tulivat mahdollisiksi maanviljelyksen myötä.

muoks: Ereinionin ehdotus kuulostaa niin hyvältä, että kannattaisin sitä ehdottomasti.

Hathaldir sanoi:

Jos nykyisissä kurssimäärissä on pysyttävä, on tehtävä vaikea päätös siitä, mitä historian osa-alueita opetetaan ja mitä ei. Nythän kurssit ovat:
1. Eurooppalainen (Euroopan historia antiikista nykypäivään)
2. Kansainväliset suhteet (lähinnä länsimaiden poliittinen historia 1800-luvulta nykypäivään)
3. Suomen historian käännekohtia (Suomen historia 1800-luvun alusta nykypäivään)
4. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (käytännössä elinkeinojen kehitys pyyntikulttuurista teollisuuteen ja yhteiskunnan alarakenteen vaikutus ylärakenteeseen)

Click to expand...

Millainen tuo Euroopan historia on tätä nykyä? Kulttuurihistoriaa vai myös jotakin muuta?

Mitäpä tästä nyt poistaisi? Suomen historia on välttämätön oman identiteetin ymmärtämiseksi, ja niin on nykypäivänä myös Euroopan historia. Kansainväliset suhteet on mielestäni jopa kaikista tärkein kurssi, sillä se selittää niitä asioita, joista uutisissa päivittäin kerrotaan. Lähinnä siinä voisi keskittyä enemmän kolmannen maailman maihin. Afrikkaa käsitelläänkin jonkin verran, mutta entä esim. Kiina ja Intia?

Click to expand...

Länsimainen näkökulma on sikäli relevantti esim. kylmän sodan korostamisessa, että siinä voi nähdäkseni aika hyvin tuoda mukaan myös tiettyjä kv. suhteiden ja suurvaltapolitiikan lainalaisuuksia. Esim. I maailmansotaa edeltänyt liittolaisuuspolitiikka ongelmineen, Kylmän sodan ydinasepelote (joka selittää sen, miksi jengi soti vain jossakin Vietnamissa ja Afganistaissa) jnejne. Kiinasta muistaakseni oli ihan kohtuullisesti asiaa, Intia taisi jäädä esimerkiksi dekolonisaatiosta.

Missä muuten annetaan perusopetusta historiasta ja sen tutkimisesta yleensä? Yhteiskuntahissan kurssin aluksi, vai jossakin muualla? Sekin on kuitenkin ihan tärkeä aiha, kyllä jokaisen ylioppilaan pitäisi tajuta lähdekritiikin perusteet. (Mistä tuli mieleen, että jonkin sortin tutkielmakurssi olisi aika aiheellinen valinnaisiksi, vähän metodologiaa ja sitten kaikki kirjoittavat jostakin aiheesta. Meillä tuo oli toteutettu niin, että Maailmankulttuureissa sai tehdä tutkielman ja sai sen edestä vapaata joiltakin tunneilta, joka kyllä auttoi syventymään johonkin, mutta tietty samalla jäi yhtä sun toista vähemmälle huomiolle.)

Ereinion sanoi:

Päärynä sanoi:

Ereinion sanoi:

Itse asiasta sen verran, että kieltämättä näkisin maailmankulttuurit-kurssin mieluummin pakollisena ja kulttuurihissan valinnaisena. Ihan jo siksi, että jälkimmäistä tulee kuitenkin vastaan kirjallisuuden ja kuviksen tunneilla.

Click to expand...

Joo, ja kuvistahan on nykään mitä, kaksi pakollista kurssia?

Click to expand...

Itse asiassa vain yksi, jos ottaa kaksi musiikkia, kuten minä piirrustustaidoton. Vai onko se muuttunut nykyään?

Click to expand...

Ei ole muuttunut.

Täytyy myöntää että minä täällä jo vähän ehdin säikähtelemään tuota Ereinionin ehdotusta Mulla oli ehkä huono opettaja ("kyllä te nää tiiätte") suurimman osan lukion historiasta, mutta ei se kauheasti jaksanut kiinnostaakaan. Parhaimmillaanhan historia on ollut mielenkiintoistakin opiskeltavaa, mutta toisaalta lukioaikana mielenkiinnon kohteet suppenivat yleisestikin ja oikeastaan siellä kiinnosti hissan osalta vain tuo Kansainväliset suhteet -kurssi (sillä kurssilla oli parempi opettaja, mutta se oli myös sisällöiltään mielenkiintoisin). Neljässäkin pakollisessa kurssissa oli siis ihan tarpeeksi, niiden sisältöjä en taas osaa kommentoida koska olen näköjään unohtanut suuren osan jo nyt.

Missä muuten annetaan perusopetusta historiasta ja sen tutkimisesta yleensä? Yhteiskuntahissan kurssin aluksi, vai jossakin muualla?

Click to expand...

o.O En myönnä nukkuneeni tunneilla, mutta ei ole mitään mielikuvaa. Eli ei missään, tai sitten meillä on ollut puutteellista opetusta.

Päärynä (Majataloon siirretyssä viestissä) sanoi:

Mutta tämä on offtopikkia. Voisiko keskustelun laajentaa koskemaan lukio-opetusta yleensä vai pitääkö vaieta?

Click to expand...

Vaikka väittävät vaikenemisen olevan kultaa, en sitä aivan niele. Mutta Majatalossa on jo keskustelu nimeltään Lukio:

http://keskustelu.kontu.info/viewtopic.php?t=384

Joten jätetään tämä topiikki historian haltuun ja siirretään muita aineita koskeva jutun juoni yllämainittuun osoitteeseen. Toivottavasti en kuitenkaan napsinut sinne liikaa viestejä, niin että tämän seuraaminen kärsii, enkä liian vähänkään. No, katsokaa itse.

Hilgaria sanoi:

Roomalaiset vain olivat valloittajakansa. Jos barbaarit olisivat olleet teknologisesti edistyneempiä, he olisivat kohdelleet roomalaisia samalla tavalla ja sanoneet heitä barbaareiksi. **********
Minua harmittaa historian popularisoinnissa (josta peruskoulun ja lukion opetus on ylivoimaisesti merkittävintä, minkä kanssa suurin osa joutuu tekemiseen) se yleinen länsimaisuuden parissa venkoilu.

Click to expand...

Niin, kukapa tietää miten keltit olisivat kohdelleet roomalaisia, jos tilanne olisi ollut toinen. Tuon (populistisen ja tiukan yksipuolisen, myönnettäköön) mainitsemani ohjelman mukaan esim. kelteillä oli jopa sosiaaliverkkoja heikko-osaisia varten. Verrattuna roomalaisten "jätetään-kaatopaikalle-kuolemaan"-asenteeseen.

Muuten minusta historian popularisointi on hyvä asia. Tosin lukiosta en muista enää paljoakaan ja ehkä ymmärrettävästi Euroopassa ollaan kiinnostuneempia kirjoittamaan eurooppalaista historiaa, mutta silti. Sitä paitsi historia on aikasidonnaista, mikä on muotia/sallittua milloinkin. Antiikki oli kovasti pop vuosisata-pari sitten. Minulla on sellainen kutina, että Aasia olisi kovasti ainakin tulossa tällä hetkellä.

Muutama esimerkki populistisesta historiasta: Karsten Ahlnaes on kirjoittanut populistisen Euroopan historian, jota on mielenkiintoista lukea (vaikka se kyllä on itseltäni vielä kesken, uups). Kaari Utrion kirjoittamat naisten Euroopan historiaan keskittyvät kirjat ovat myös sitä.

Jos kiinnostus historiaan herää ja pääsee koulun vuosilukukammosta yli, niin kyllä sitä tutkii sitten enemmänkin. Uskon ma.

eowynofmay sanoi:

Niin, kukapa tietää miten keltit olisivat kohdelleet roomalaisia, jos tilanne olisi ollut toinen. Tuon (populistisen ja tiukan yksipuolisen, myönnettäköön) mainitsemani ohjelman mukaan esim. kelteillä oli jopa sosiaaliverkkoja heikko-osaisia varten. Verrattuna roomalaisten "jätetään-kaatopaikalle-kuolemaan"-asenteeseen.

Click to expand...

Entä olisiko kelteillä ollut tukiverkkonsa, jos he olisivat olleet yhtä vauraita kuin roomalaiset? Olisivatko roomalaiset jättäneet kaatopaikalle kuolemaan, jos jokainen yksilö olisi ollut paljon tärkeämpi?

Yleisesti sanoen, historia on aina voittajien historiaa. Koska historian kirjoittaa yleensä se voittajakansa, jää se vähempiosaisempi viholliseksi. Antiikin historioitsijat ovat kuvanneet keltitkin verenhimoisiksi murhamiehiksi. Olivathan he varmasti raakoja ja jotkut heidän tapansa saattoivat herättää inhoa valloittajien silmissä, mutta he olivat kiinteä yhteisö kuten roomalaisetkin, vain kehityksessä heidän jäljessään. Kansalla oli omat rutiinit ja tavat, uskomukset ja riitit. Tätä kertoessani en tarkoita vain kelttejä, vaan kaikkia ns. barbaarikansoja. Raha, valta ja voima sekoittaa ihmistä. Jos osat tosiaan olisivat vaihtuneet, luulen että keltit ja muut barbaarikansat olisivat käyttäytyneet samoin kuin roomalaisetkin.

Hilgaria sanoi:

Entä olisiko kelteillä ollut tukiverkkonsa, jos he olisivat olleet yhtä vauraita kuin roomalaiset? Olisivatko roomalaiset jättäneet kaatopaikalle kuolemaan, jos jokainen yksilö olisi ollut paljon tärkeämpi?

Click to expand...

Kyseisen tv-ohjelman mukaan keltit itseasiassa olivatkin siihen aikaan huomattavasti vauraampia kuin roomalaiset ja yksi pääsyy roomalaisten hyökkäysintoon olivat ne lukuisat kultakaivokset kelttien mailla. Kelttien yhteisöt koostuivat kuitenkin monesta kauppareittien yhdistämästä, mutta kuitenkin hyvin erillään sijaitsevasta heimosta/pikkukaupungista, jotka roomalaisten oli aika helppo valloittaa yksi kerrallaan.

Suurin syy roomalaisten menestykseen oli juuri se "yhtenäisenä koneena" toimiva armeija ja muut sen aikaiset kansat eivät toimineen sodassa niin yhtenäisesti, joten eihän heillä ollut kovin suuria voittomahdollisuuksia semmoisia hyvin järjestäytyneitä armeijaosastoja vastaan. Roomalaisilla oli myös tehokas käytäntö omia kaikkien alistamiensa kansojen käyttökelpoiset keksinnöt itselleen, joten he pysyivät aina myös kehityksen kärjessä etenkin sota-alalla. (Muun muassa se roomalaisten yleisin kypärämalli on muunnelma kelttien kehittämästä mallista ja samaten myös osa teräaseistakin.)

Keltit olivat kehittäneet siihen aikaan myös paljon tarkemman ja monimutkaisemman kalenterijärjestelmän kuin roomalaisilla ja he olivat suorastaan mestarillisia kaikenlaisissa eri metallintyöstötekniikoissa.

Oooh, onko Hilgaria muuttunut Tsingis-kaaniksi?

Tuntuu (lähteenä taas tuo minua kiehtova ohjelma Barbaarit...), että roomalaisten suurin ansio on nimenomaan se, miten pystyivät hyödyntämään muitten keksintöjä (jos ymmärsivät) ja vaurautta. Sotataitoa tietenkään unohtamatta. Mutta...

Syrakusa piti pitkään pintansa roomalaisia vastaan yhden kekseliään kansalaisensa turvin eli Arkhimedeen. Ja tyhmyyksissään valloittaja esti kenties uuden keksinnön synnyn tekemällä selvää ko. hepusta.

Tunnustan! Nyky-yhteiskunnassa tunnen suuria antipatioita jenkkejä kohtaan. Ja nyt olen mielessäni niputtanut ent. roomalaiset nyk. jenkkeihin.

Aina heikkojen ja sorrettujen puolella
May

eowynofmay sanoi:

Oooh, onko Hilgaria muuttunut Tsingis-kaaniksi?

Click to expand...

Itse asiassa harkitsin profiloitumista Temüjiniksi, mutten löytänyt herrasta yhtä sopivaa kuvaa avatariksi. Siltä löytyisi myös hienoja sitaatteja allekirjoitukseen toisin kuin Iivana Ankaralta. Ehkä joskus.

Tuntuu (lähteenä taas tuo minua kiehtova ohjelma Barbaarit...), että roomalaisten suurin ansio on nimenomaan se, miten pystyivät hyödyntämään muitten keksintöjä (jos ymmärsivät) ja vaurautta. Sotataitoa tietenkään unohtamatta. Mutta...

Click to expand...

Juuri tuo on syy siihen, miksei koskaan saa tuudittautua kulttuurinsa tai "rotunsa" ylemmyyteen. Luonnonvalinta ei ole vahvimman voittokulkua vaan parhaiten sopeutuvan.

Sotataitoon liittyen, minusta on hieman ikävää, kuinka pinnallisesti Sun Tzuta nykyisin popularisoidaan, mutta sen miehen tärkeimmän opetuksen joka sotapäällikön olisi kuulunut muistaa: pitää taistella vain silloin, kun voi voittaa. Mutta ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Aina heikkojen ja sorrettujen puolella

Click to expand...

Ne heikot ja sorretut voisivat aivan yhtä hyvin olla sortamassa.

FreakyMike sanoi:

Kyseisen tv-ohjelman mukaan keltit itseasiassa olivatkin siihen aikaan huomattavasti vauraampia kuin roomalaiset ja yksi pääsyy roomalaisten hyökkäysintoon olivat ne lukuisat kultakaivokset kelttien mailla. Kelttien yhteisöt koostuivat kuitenkin monesta kauppareittien yhdistämästä, mutta kuitenkin hyvin erillään sijaitsevasta heimosta/pikkukaupungista, jotka roomalaisten oli aika helppo valloittaa yksi kerrallaan.

Click to expand...

Jep, olennaista ei olekaan itse vauraus vaan sen vaikutus väestöön. Roomalaisilla oli paljon työ- (eli tässä tapauksessa sota)voimaa pienellä alueella, joka oli siten helppoa mobilisoida järjestelmällisesti. Ja tekihän suurkaupunki siitä korkeakulttuurin ja ajan myötä imperiumin.

Hilgaria sanoi:

Itse asiassa harkitsin profiloitumista Temüjiniksi, mutten löytänyt herrasta yhtä sopivaa kuvaa avatariksi. Siltä löytyisi myös hienoja sitaatteja allekirjoitukseen toisin kuin Iivana Ankaralta. Ehkä joskus.****
Ne heikot ja sorretut voisivat aivan yhtä hyvin olla sortamassa.

Click to expand...

Heti kävin googlaamassa, kun mieleeni tuli ainoastaan Iivana Julma. Selvisikin, että Julma on väärä käännös, Ankara oikea. Kiitän ja kumarran tästäkin tiedonmurusta!

Ja odottakaapa vain. Jos minä pääsen joskus vallankahvaan, niin saatte tuta heikkoja ja sorrettuja!

Avaudunpa vähän oman lukioni hissanopettajan opetusmetodeista. Ensinnäkin hän oli kaikkitietävä, ja korotti äänensä pienestäkin vastaansanomisesta. Toiseksi hänellä oli tapana heitellä ilmoille anekdootinomaisia, epäilyttäviä tiedonmurusia. Ritarihaarniska painoi sata kiloa, itämaiset sapelit leikkasivat ristiretkeläisten haarniskoja kuin voita jne. Kolmanneksi hän eksyi jatkuvasti omiin offtopic-juttuihinsa ja härskeihin detaljeihin (tiesitkö muuten, että keskiajan kouluissa käytettiin rangaistusvälineenä patukkaa, joka oli kuivattu sonnin siitin?). Neljänneksi hän kohteli oppilaitaan epäkunnioittavasti. Aikaisemmin hän oli nimitellyt näitä mm. "h****ksi" ja "vammaisiksi", mutta varoitusten myötä siirtynyt tasokkaammalle linjalle. Itse havahduin kerran tunnilla puoliunesta kuullessani kovilla desibeleillä olevani "pystyynp*******ttu lapamato". Viidenneksi hän oli väärällä tavalla "reilu" ja otti suosikkeja. Kurssin arvosanaa saattoi korottaa lukemalla jonkun pitkälti asiaankuulumattoman teoksen, esim. Kaari Utrion historiallisen romaanin.

Tunnit menivät siinä, että tämä hiillosti huonoiten kärryillä olevia oppilaita läksyn alueesta. Loputtomasti. Sitten käskettiin lukemaan seuraava kappale ensi tunniksi. Lopuksi kopioitiin käsinpiperretty kalvo piirtoheittimeltä opettajan usein häipyessä tupakalle.

Kokeissa oli aivan erilainen linja kuin yo-kirjoituksissa tai yleensä missään lukioaineessa. Esseiden sijaan kokeissa painotettiin pikkukysymyksiä. Kerran opettaja oli sisällyttänyt kokeeseen "källikysymyksen" Kerro satojen harppausten kampanjasta. Vastanneista ainoastaan minä sain täydet pisteet vastauksellani joka meni suurinpiirtein seuraavasti: Kyseistä kampanjaa ei ainakaan oppikirja tunne. Sen sijaan kommunistista Kiinaa käsittelevässä alueessa mainitaan Satojen kukkien kampanja sekä Suuri harppaus. Muita täysin oikeita vastauksia oli tyhjien lisäksi esim. Karvisen piirtäminen. Ne muut, jotka olivat kirjoittaneet jotain, saivat nolla pistettä.

Kokeidenpalautus oli oma näytelmänsä. Paperit oli jaettu kolmeen pinoon: hyviin, keskinkertaisiin ja surkeisiin. Opettaja nosteli sitten yksitellen papereita pinoista ja taisipa kertoa numeronkin kaikille. Joskus hän saattoi lukea poikkeuksellisen tyhmiä vastauksia ääneen koko luokalle.

Tässä menossa intoni historian opiskelua kohtaan laimeni kummasti. Ei se kauheasti arvosanoissa näkynyt mutta kuitenkin. Yliopistossa sitten huomasin, kuinka keskustelevaa, pohdiskelevaa ja mielenkiintoista historianopetuskin voi olla.

Oman näppituntumani mukaan historianopettajat jakautuvat käänteisen Gaussin käyrän mukaisesti todella hyviin ja todella huonoihin opettajiin, jolloin keskitaso loistaa poissaolollaan. Onko vastaavia kokemuksia?

Kokemuksista en tiedä, mutta jakautuminen todella hyviin ja todella huonoihin keskitason loistaessa poissaolollaan nimenomaan ei ole Gaussin käyrän mukainen.

Ereinion sanoi:

Kokemuksista en tiedä, mutta jakautuminen todella hyviin ja todella huonoihin keskitason loistaessa poissaolollaan nimenomaan ei ole Gaussin käyrän mukainen.

Click to expand...

Oman näppituntumani mukaan historianopettajat jakautuvat käänteisen Gaussin käyrän mukaisesti todella hyviin ja todella huonoihin opettajiin, jolloin keskitaso loistaa poissaolollaan.

En nyt tiedä, onko termi käänteinen Gaussin käyrä mitenkään suositeltava. Varmaan tiedät joka tapauksessa mitä tarkoitin.

Ohops, olen pahoillani. :hups: Lukihäiriö, vanhuus ei näemmä tule yksin.