Historia ja historianopetus

Isilmírë

Kuukivi
Konnavahdillinen huomautus: jaettu Viikingit ja skandinaavinen mytologia -ketjusta omaksi keskustelukseen.

No eipä koulussa ainakaan oman kokemukseni mukaan kauheasti käsitellä myöskään Suomen esihistoriaa, vaikka se kesti noin 10 000 vuotta ja vaikutti aika oleellisesti siihen, millaiseksi Suomen historiallinen aika muodostui.
 
Ei niin, ja sekin on sääli. Myös Venäjän historia (ja esihistoria :p ) sivuutetaan aika lailla, vaikka sekin on tärkeä lähialue Suomelle. Mutta eihän se tietenkään oikeuta skandinaavisen perinnön huonoa opettamista, jos muitakin alueita käsitellään kouluissa huonosti.

Esihistoriallisessa ajassa on tietty aina sekin, ettei ole niin paljoa tietoa eikä siis myöskään niin paljoa opetettavaa.
 
Sinilakki sanoi:
Ja tietysti myös yksi syy siihen, miksei Suomen esihistoriaa tai skandinaavejen historiaa käsitellä kouluissa niin kauhean laajasti, on ajan puute. Historiassa on kuitenkin niin paljon materiaalia, tapahtumia ympäri maailmaa, yksittäisiä henkilöitä, tekoja ja katastrofeja, ettei aika voi yksinkertaisesti riittää sen kaiken opettamiseen sikin sokin ja Suomen kouluissa historia tuntuu olevan varsin Välimeri -painotteista (ainakin omien kokemuksieni mukaan).
Ainakin lukiossa klassinen kulttuuri tosiaan saa joltisestikin painoarvoa. Syynä varmaankin vanhan "sivistyksen" määritelmän lisäksi myös ajatus siitä, että Isänmaan toivoilla on hyvät käsitykset yhteisestä eurooppalaisesta kulttuurista (sikäli kun moinen eksisteeraa). Suomen historia ennen vuotta 1809 on tosiaan vähän lapsipuolen asemassa, kun se käydään jo vitosella ja seuraavaksi vasta lukiossa vapaaehtoisena. Meillä sitä ei edes ollut ohjelmassa kuin vasta lukion kolmosella jolloin päätin ajanpuutteessa jättää sen väliin kun ruotsinvallan historia reformaatiosta eteenpäin oli hyvin hallussa kiitos esim. Välskärin kertomusten ja esihistoria ei niin kauheasti kiinnostanut. (On edelleenkin niitä asioita joissa minulla on aukko yleissivistyksessä.)
 
Päärynä sanoi:
Esihistoriallisessa ajassa on tietty aina sekin, ettei ole niin paljoa tietoa eikä siis myöskään niin paljoa opetettavaa.

Tähän vanha kuopankaivaja ärähtää, että tietoa on vaikka kuinka paljon. Jostain syystä se vain kovin herkästi sivuutetaan täysin merkityksettömänä, kuten esimerkiksi lukion historianopettajamme teki ("Esihistoriaa ei käsitellä näillä tunneilla, koska sillä ei ole merkitystä. Voitte lukea sen osuuden kirjasta kotona omaksi huviksenne, jos haluatte"). Asennevammasta tässä on kyse, ei tiedon puutteesta.
 
Isilmírë, en tarkoittanut, etteikö esihistoriallinen aika olisi merkityksellistä. Tarkoitin vain sitä, että vaikka esihistoriallisesta ajasta epäilemättä tiedetäänkin paljon enemmän kuin mitä minä luulen, niin onhan esinelöytöjen perusteella huomattavasti vaikeampaa saada selville joitain asioita kuin kirjallisten lähteiden perusteella. Esimerkiksi se, mitä ihmiset ajattelivat, selviää helpommin kirjallisen aineiston perusteella kuin esinelöytöjen. Kyllä 1900-luvun alkupuolen ihmisen elosta tiedetään paljon enemmän kuin esihistoriallisen ajan ihmisen elosta ja sille ei voi mitään, vaikka se kurjaa onkin. Luulenkin, että kyse on vähän molemmista, sekä asennevammasta että tiedon puutteesta, ja lisäksi vielä - kuten Sinilakki huomautti - ajan puutteesta.

Ereinion sanoi:
Ainakin lukiossa klassinen kulttuuri tosiaan saa joltisestikin painoarvoa.

Jaa, ei minusta. Minusta lukion hissan pakolliset kurssit käsittelivät lähinnä 1700-1800- lukua ja siitä eteenpäin, ja antiikki jäi aika vähälle, kun ottaa huomioon, että Rooman valtakuntakin kesti kumminkin jotain 1000 vuotta ja silloin ehti tapahtua vaikka mitä. Sen sijaan mistään ei minun mielikuvissani jauhettu niin paljon kuin 1900-luvusta. Mutta ehkä muistan sen ylikorostuneesti, kun itseäni ei lähihistoria juuri kiinnosta.

Minäkin kuulisin mieluusti kirjasuosituksia :)
 
Öhöm. Kirjalliseen materiaaliin perustuva tutkimus on sikäli hataralla pohjalla, että ihmiset ovat kautta aikojen kaunistelleet asioita ja ihan suoraan valehdelleetkin laittaessaan asioita papyrukselle/pergamentille/paperille (vrt. "Historia on aina voittajien kirjoittamaa"). Arkeologiset löydöt sen sijaan eivät valehtele, ja ne kertovat myös sellaisista jokapäiväisen elämän asioista, joita ei aikakirjoihin yleensä ole piirustettu.
 
Eivät (ehkä?) valehtele, mutta mykkinä voivat johtaa harhaan siinä kuin monisanaisemmat kirjalliset lähteet. Kuka sanoo varmasti, että hautalöytöjen esineet ovat olleet käyttöesineitä? Ehkä ne on valmistettu nimenomaan hautaesineiksi? Jos hautaaminen loppuu, onko väki kadonnut maisemista vai alkanut haudata vainajansa puihin? Ja niin edespäin. Muuten toki allekirjoitan Isilmiren väittämät, etenkin tuon viimeisen.
 
Tulkintakysymykset ovat toki asia erikseen, mutta siinä siirrytäänkin taas enemmän tai vähemmän subjektiivisen historiankirjoituksen puolelle. Faktat kuitenkin pysyvät, pronssikautinen vainaja ei muutu nuorakeraamiseksi eikä puolalainen saviaines suomalaiseksi, vaikka tulkitsija mahdollisesti niin haluaisi.
 
Päärynä sanoi:
Ereinion sanoi:
Ainakin lukiossa klassinen kulttuuri tosiaan saa joltisestikin painoarvoa.

Jaa, ei minusta. Minusta lukion hissan pakolliset kurssit käsittelivät lähinnä 1700-1800- lukua ja siitä eteenpäin, ja antiikki jäi aika vähälle, kun ottaa huomioon, että Rooman valtakuntakin kesti kumminkin jotain 1000 vuotta ja silloin ehti tapahtua vaikka mitä. Sen sijaan mistään ei minun mielikuvissani jauhettu niin paljon kuin 1900-luvusta. Mutta ehkä muistan sen ylikorostuneesti, kun itseäni ei lähihistoria juuri kiinnosta.
Hmm. Mihin aikaan olet käynyt lukion? Meillä vuosituhannen alussa ainakin systeemi oli sellainen, että yksi kurssi oli yhteiskuntahistoriaa (Egyptistä nykyaikaan, joskin nykyaika jäi aika vähälle, käytännössä relevantti matsku taisi loppua sosialismiin), toinen kulttuurihistoriaa (alkoi varmaan Antiikin Kreikasta ja meni taas jonnekin modernismiin mutta modernismikaan ei ihan hirveäti tullut käsitellyksi) ja yksi sitten poliittista historiaa, joka alkoi Näppi-Leo Punaparrasta ja päättyi Kylmän sodan loppuun. Vikassa kurssissa sisältö toki oli painottunut selvästi nykyhistoriaan, mutta se on ihan loogista kun siinä saatiin aika selvästi käsiteltyä nykymaailman poliittinen muotoutuminen ja lisäksi kansainvälisiä suhteita on tosi vaikeaa, jos ei kokonaan hyödytöntä, käsitellä ennen westfalenilaisen kansallisvaltion syntyä. Toki kurssin olisi voinut aloittaa 1600-luvun puolivälistä, mutta silloin mukaan olisi tullut vain rutkasti lisää dynastista juonittelua (josta 1800-luku antaa ihan hyvän kuvan, vaikka dynastiat eivät niin relevantissa asemassa enää olleetkaan) perimyssotineen, jotka todennäköisesti olisivat keskiverto-opiskelijan mielestä huomattavasti 1900-lukua vähämerkityksellisempiä ja tylsempiä.
Kahdessa muussa kurssissa muistelen painotuksen menneen siten, että noin puolet kurssista oli vanhaa ja keskiaikaa (ja näistä antiikilla erittäin vahva osuus) ja toinen puoli sitten uutta aikaa. Ottaen huomioon antiikin relevanttiuden nykyihmiselle se ei minusta jäänyt mitenkään aliedustetuksi, minusta esim. kuningatar Viktoria on huomattavasti merkittävämpi hahmo kuin Trajanus. Jos nyt joidenkin aikakausien aliedustuksesta naputtaisi, niin erityisesti keskiaika jäi melkoisen vähälle, vaikka kyseessä on ihan saman mittainen kausi kuin antiikkikin, ja merkitykseltään nyky-Euroopalle vähintään samaa luokkaa. Lisäksi 1500-1700 -luvut jäivät aika lailla kulttuurihistorian varaan ja muita maanosia käsiteltiin vain valinnaiskursseilla.
 
Isilmírë sanoi:
Tulkintakysymykset ovat toki asia erikseen, mutta siinä siirrytäänkin taas enemmän tai vähemmän subjektiivisen historiankirjoituksen puolelle. Faktat kuitenkin pysyvät, pronssikautinen vainaja ei muutu nuorakeraamiseksi eikä puolalainen saviaines suomalaiseksi, vaikka tulkitsija mahdollisesti niin haluaisi.

Joo, mutta jos esihistoriallisen ajan kouluopetuksesta puhutaan, niin täytyyhän siinä kai jossain määrin olla tulkintaakin mukana. On kyllä ihan totta, että kirjallisissakin lähteissä on omat ongelmansa, mutta valehtelu yms. onkin syytä ottaa huomioon niitä tutkittaessa.

Ja Ereinion, tuo minun lukiokommenttini oli ihan fiilispohjalta, ja voin tosiaan muistaa väärinkin, mitä painotettiin ja mitä ei :p Eniten varmaan on kyse siitä, että itse tykkään antiikista ja olisin mieluummin opiskellut sitä kuin nykyajan juttuja. Mutta, onhan antiikki relevanttia nykyihmisellekin! Ehkä joku Trajanus nyt ei ole tärkeistä tärkein, mutta kyllähän antiikki on vaikuttanut valtavan paljon kirjallisuuteen, arkkitehtuuriin, uskontoihin, oikeuslaitokseen, kieliin ja ties mihin. Mutta olen kyllä samaa mieltä, että keskiaikaa nyt käsiteltiin vielä vähemmän ja se on huono juttu.

Lukemisista, jos kevyempää kaivataan, niin Thorill Thorstad Haugen on kirjoittanut minusta mainion kirjan Korppityttö, jossa on selkeästi skandinaavista henkeä. Se on lasten/nuortenkirja, joten jos rajautuu vain Aikuisten Kirjoihin, se ei ehkä kiinnosta, mutta muuten suosittelen.
 
Lyhyesti vielä offia lukion historianopetuksesta

Uskallan väittää että Päärynä tosiaan muistaa väärin 1900-luvun osuuden. Muistan nimittäin itse hyvin sen syvän hämmennyksen jonka valtaan jäin historiankurssin materiaalin loppuessa kauas menneisyyteen. Edelleen koen ymmärrykseni maailmasta olevan vajavainen nimenomaan sen vuoksi että lähihistoria ja sitä kautta välitön pohja nykypäivän maailmantapahtumille jäi hämärän peittoon.

"Toinen maailmansota päättyi. Ja sitten alkoi kylmä sota jota kutsutaan kylmäksi koska ei sodittu (paitsi että sodittiin). The end."
 
Ereinion sanoi:
Ottaen huomioon antiikin relevanttiuden nykyihmiselle se ei minusta jäänyt mitenkään aliedustetuksi, minusta esim. kuningatar Viktoria on huomattavasti merkittävämpi hahmo kuin Trajanus.

Miten sen nyt ottaa? Lähes 2000 vuoden välimatkan erottamien yksittäisten hallitsijoiden merkittävyyden vertailu on vaikeaa, koska voisi väittää, että ilman Rooman valtakuntaa keisareineen ei olisi ollut mitään kuningatar Viktoriaa - tai jos olisi, hänen nimensä olisi ollut ehkä Signhild ja hän olisi saattanut hallita aivan toisenlaista valtakuntaa (ja jättää hemofilian perinnöksi paljon pienemmälle määrälle Euroopan kuninkaallisia).

Toisaalta Viktorian ajan Britannian imperiumin vaikutus siihen, miltä maailma juuri meidän aikanamme näyttää, on kiistattoman suuri.

Mikä on aamun Hesarissa olennaisinta? Paperi, muste, painokone, toimittaja vai lukija? (Postinkantajasta puhumattakaan.)

Joskus ajattelen maailmanhistoriaa myös suurena linnana, jonka rakennustyö ei koskaan lopu. Trajanus on iso kivi siinä tornissa, jonka ylemmissä kerroksissa Viktorian leveä laatta lepää - ja yhdistää osaltaan tornia rakennuksen muihin osiin. Me jotka olemme rakennelman huipulla liittämässä siihin omia kiviämme, voimme kenties kävellä tukevasti, vaikka tuntisimme vain oman kerroksemme ja ehkä pari alempaa, mutta hyvän rakennustyön jatkaminen edellyttää myös alempien tukirakennelmien tuntemusta. Ja miksei myös syvälle maahan hautautuneiden kellarikerrosten ja perustusten. (Mutta kyllä sen oman kerroksen pohjakaavakin pitää hallita, ettei eksy omaan kotiinsa, noloa sekin olisi. )
 
Kyse ehkä ei ole niinkään siitä, että "kaikki historia" pitäisi opettaa koulussa... mutta nyt kun valinnaisuutta on valmiiksi jo niin paljon, olisi hienoa, jos esim. lukioiden historiantarjonta olisi laajempaa. Niin että jos kiinnostaa, voisi istua kurssilla. :D Ainakin itsellä tuntui, että historian kurssit olivat lähinnä kiireessä käytäviä yhteenvetoja, joista katsottiin kaikkia niitä "tärkeimpiä" juttuja eri aikoina eripaikossa. Syventyä ei kauheesti ehditty. Toisaalla, tämä voi olla lukiokohtaista, esim itsellä oli lukiossa tarjolla vain 3 filosofian kursseja, kun toisissa oli useita, ja kuviksen kursseja koko tusina, vaikka toisissa saattoi olla niitä vähemmän. Turussa on tosin se hyvä puoli, että jos jokin aine kiinnosta niin kaikki lukiot ovat melkeimpä niin lähekkäin, että toisinaan sitä saa ottaa kursseja myös toisten lukioiden tarjottimilta. Tämä varsinkin toimii kielien kanssa, koska esim. latinaa ja venäjää lukevia löytyy kyllä kasa, mutta useimmat ovat eri kouluissa, joten yhdellä koululla ei ole välttämättä tarpeeksi oppilaita ryhmän perustamiseen, joten kaikki kiinnostuneet vaan yksittäiseen lukioon jotain kieltä opiskelemaan, niin kaikissa kouluissa ei tarvi vajaita kursseja pitää. :B Tosin, tämmöien on toki hankala järjetää kun kaikkien koulujen kurssitarjottimet eivät muutenkaan ole identtiset. ^^'
 
Re: Lyhyesti vielä offia lukion historianopetuksesta

fanye sanoi:
Uskallan väittää että Päärynä tosiaan muistaa väärin 1900-luvun osuuden. Muistan nimittäin itse hyvin sen syvän hämmennyksen jonka valtaan jäin historiankurssin materiaalin loppuessa kauas menneisyyteen. Edelleen koen ymmärrykseni maailmasta olevan vajavainen nimenomaan sen vuoksi että lähihistoria ja sitä kautta välitön pohja nykypäivän maailmantapahtumille jäi hämärän peittoon.

"Toinen maailmansota päättyi. Ja sitten alkoi kylmä sota jota kutsutaan kylmäksi koska ei sodittu (paitsi että sodittiin). The end."

Harmillista, sanoisin. Minun kokemukseni on sellainen, että 1900-luku käytiin oikein hyvin ihan niillä pakollisilla kursseilla. Olen muuten itsekin ollut opettamassa kahdeksasluokkalaisille Tsekkoslovakian miehitystä, Unkarin kansannousua ja Kuuban vallankumousta, joten ei noita asioita peruskoulussakaan sivuuteta.

Lieneekö kokemusten erona vain tiettyjen koulujen tai opettajien lusmuilu tai erilaiset painotukset opetettavien asioiden suhteen? Ei olisi ensimmänen kerta, kun opettaja ei noudata opetussuunnitelmaa, tai on muuten vain niin surkea, että oppilaille ei jää aiheesta mitään päähän.
 
Minä epäilisin juuri noita opettaja-eroja. :/ Itsellä oli lukiossa yksi loisto opettaja, samoin puolet yläastetta, mutta ala-asteella ja puolet yläastetta oli sellaiset monotonisella äänellä paasaavat lusmut, joista ei ollut paljoa mihinkään, anteeksi nyt vain. Melkein tappoivat kiinnostuksen aiheeseensa.
 
Re: Lyhyesti vielä offia lukion historianopetuksesta

Hathaldir sanoi:
Harmillista, sanoisin. Minun kokemukseni on sellainen, että 1900-luku käytiin oikein hyvin ihan niillä pakollisilla kursseilla. Olen muuten itsekin ollut opettamassa kahdeksasluokkalaisille Tsekkoslovakian miehitystä, Unkarin kansannousua ja Kuuban vallankumousta, joten ei noita asioita peruskoulussakaan sivuuteta.

Lieneekö kokemusten erona vain tiettyjen koulujen tai opettajien lusmuilu tai erilaiset painotukset opetettavien asioiden suhteen? Ei olisi ensimmänen kerta, kun opettaja ei noudata opetussuunnitelmaa, tai on muuten vain niin surkea, että oppilaille ei jää aiheesta mitään päähän.
Sama kokemus Hatun kanssa (paitsi etten ole opettanut kellekään yhtään mitään). Yksi syy historian loppumiseen toiseen maailmansotaan voi olla myös se, että opettaja ei osaa pysyä aikataulussa kurssinsa suhteen. Vähän niin kuin meillä laajassa fysiikassa: jäi suhteellisuusteoria käymättä, kun opettaja laahasi jatkuvasti myöhässä aikataulusta ja aina kurssien alussa piti käydä läpi ne asiat, joita edellisellä kurssilla ei oltu ehditty käydä.
 
Kyse voi hyvinkin olla opettajan aikataulussa pysymättömyydessä. Syy voisi olla omassakin laiskuudessani mutta kun sain kaikista historiasta pelkkiä kymppejä niin kai se jotain kertoo koealueen tuntemuksesta. Pitääkin hankkia jostain käsiini lukion historiankirjoja ja vihdoin ymmärtää Unkarin kansannousu. YLE on siinä kyllä jo auttanut, etenkin Radio 1:ltä tulee paljon mielenkiintoisia historiaohjelmia, joista suurin osa löytyy Areenastakin hetken aikaa.
 
Opettajien lusmuilua, ajan puutetta, liiallista keskittymistä tiettyyn aiheeseen (voiko se olla liiallista?). Siinähän ovat oman kokemukseni mukaan ei-niin-hyvän historianopetuksen ainekset. Ja kuten Skandinaavian mytologia -topicissa jo sanoinkin, ajan puute on suuri epäkohta historianopetuksessa. Yritetään tunkea suuri määrä historian tapahtumia pienelle opetusjaksolle, josta syntyy sekava ja kiinnostuksen tappava yhdistelmä.

Miten asian sitten voisi korjata? Siinäkin on ongelma, aikaa ei välttämättä liikene historialle lisää ja ainoaksi mahdollisuudeksi jäisi opetuksen kohteiden supistaminen. Ja koska luultavimmin supistaminen tapahtuisi esihistoriasta, jonka opetus vähenisi jo nykyisestä vähäisestä aivan liian vähäiseksi.

Miten siis ajan puutten suhteen pitäisi toimia?
 
Sattuiko kukaan katsomaan tv:stä sarjaa Barbaarit? Isilmírë taisi kirjoittaa voittajien historiasta.. Tässä sarjassa keskityttiin juuri siihen, että pikemminkin roomalaiset olivat niitä barbaareita. Mutta kun voittajat kirjottavat historian... (ja jossain tapauksissa roomaiset osasivat kirjoittaa eivät valloitetut). Vae Victis!

Joka tapauksessa mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä sarja. Suosittelen muutenkin Yle Teeman ja FST:n historiansarjoja. Tällä hetkellä seurailen satunnaisesti nostalgista Silkkitietä, jota katsoin jo silloin päälle 20v sitten...

Toinen mielenkiintoinen historiajuttu lähikuukausilta oli tutkimus Asterixin maailmankuvasta (enpä kyllä muista kirjoittajaa enkä kirjannimeä, uups). Niin, kyse on siis nimenomaan Asterix ja Obelix-sarjakuvasta.

Lukion historia herättää lämpiä muistoja. Opettajamme oli fantastinen, tunnit olivat kuin parhainta teatterinäytöstä. Omalta kohdaltani kiinnostusta lisäsi, että olin lukioon mennessä ahminut kirjoja laidasta laitaan. Muistan, kun joskus viittasin tunnilla kuin Hermione Harry Pottereissa. Minä tiedän, minä tiedän... Nyt ei kannata kysellä historiasta, muistan vain sirpaleita sieltä täältä. Damokleen miekka tyyliin.
 
eowynofmay sanoi:
Sattuiko kukaan katsomaan tv:stä sarjaa Barbaarit? Isilmírë taisi kirjoittaa voittajien historiasta.. Tässä sarjassa keskityttiin juuri siihen, että pikemminkin roomalaiset olivat niitä barbaareita. Mutta kun voittajat kirjottavat historian... (ja jossain tapauksissa roomaiset osasivat kirjoittaa eivät valloitetut). Vae Victis!
Roomalaiset vain olivat valloittajakansa. Jos barbaarit olisivat olleet teknologisesti edistyneempiä, he olisivat kohdelleet roomalaisia samalla tavalla ja sanoneet heitä barbaareiksi. Kannattaa muistaa myös roomalaisten käytöksen taustalla oleva demografinen paine: talouskasvu lisää niin määrää kuin laatua, muttei tilaa.

Ensimmäinen askel on tajuta kyseenalaistaa voittaja. Seuraava askel on tajuta voittajan olevan ihminen ja kyseenalaistaa ihminen. Sitten voikin vaipua olemaan auvoisessa nihilismissä. :p (Paitsi etteihän nihilisti ole - nihilisti ymmärtää, että olemattomuus on jaloin ja energiaa säästävin tila.)

Minua harmittaa historian popularisoinnissa (josta peruskoulun ja lukion opetus on ylivoimaisesti merkittävintä, minkä kanssa suurin osa joutuu tekemiseen) se yleinen länsimaisuuden parissa venkoilu. Minäkin olisin halunnut lukiossa enemmän keskiaikaa antiikin sijaan, mutten pelkkää ruttoon kuolevaa maaorjaa tai Lutherin uskonpuhdistusta. Antiikin sivistys palautettiin Eurooppaan keskiajan sivistyksen kehdon kautta: Lähi-idästä. Eikö arabialainen kulttuuri ja historia ole aivan yhtä mielenkiintoista kuin länsimainenkin? Entä sen kytkökset Intiaan? Mistä meidän kirjaimet ja numerot tulevat? Ilman arabeja meillä ei olisi nollaa, ja binäärejä tarvitaan tämänkin viestin lähettämiseen.

Ylipäänsä "historiallisesti merkittävä vaikutus" on aivan törkeän tekopyhä perustelu. Trajanuksella oli suuri vaikutus nyky-Euroopan muodostumiseen, mutta niin oli Tsingis-kaanillakin. Vai eikö mongolien Tour de Europa merkitse mitään? Kun nykyään keskustellaan niin paljon monikulttuurisuudesta, niin luulisi, että tuollaisen opettaminen olisi tärkeämpää kuin koskaan. Monikulttuurisuus ei ole mikään uusi ilmiö.

Huoh. Kai tässäkin on kyse ajasta ja rahasta, kuten kaikessa. :( Oikeastihan tilanne on parempi kuin koskaan, kun jokainen pystyy opiskelemaan, jos vain haluaa. Eikä kaikista voi kouluttaa tohtoreita, kun jonkun pitäisi painaa duuniakin. Mutta harmittaa silti.
 
Ylös