Kertomuksesta
Tolkien aloittaa Narnin (huomaa, nimi kokonaan kursivoitu!) kahden sivun mittaisella Túrinin suvun esittelyllä. Liekö tämä sitten raamatullista perua vai germaanisesta tarinaperinteestä kotoisin? Joka tapauksessa meille esitellään neljä sukupolvea edainin väkeä, Hador Kultatukasta Túriniin ja hänen sisaruksiinsa sekä hänen serkkuunsa Tuoriin saakka. Tässä käy myös ilmi, että Túrinin verenperintö koostuu kaikista kolmesta haltiamielten sukukunnasta. Ja voisin kuvitella, että sellainen lukija, joka on loikannut esipuheen yli, ja joka ei tunne Silmarillionin ja/tai Keskeneräisten tarujen kirjan sisältöä, on aivan ihmeissään. Ehkä kuitenkin positiivisella tavalla miettiessään, ketkä ihmeen edain, mikä ihmeen Bragollachin häviö, mitkä kumman noldorin aatokset. Ollaan selvästi uppoutumassa uuteen maailmaan, josta tämä kertomus on repäisty ja johon se sanoo ylpeästi kuuluvansa. Ei mitään liikoja selittelyjä. Osa kokonaisuudesta, joka on selvästikin rikas ja tärkeä. [Lukija saa siis myös selvän vinkin: hanki Silmarillion]
Sukuselvityksen jälkeen ei kuitenkaan siirrytä otsikon lupaamaan aiheeseen, vaan käydään Túrinin isän ja sedän nuoruusvuosien seikkailuun (s. 34-36), joka ei sinänsä vie eteenpäin Túrinin tarinaa, mutta upottaa entistä syvemmälle outojen valtakuntien ja kansojen maailmaan, jossa vaikuttaa mm. salaperäinen Ulmo - selvästikin joku jumala, haltioiden ja ihmisten lisäksi. Haa, ja vielä pelottavia örkkejä. Ja sitten siirrytään eteenpäin. "Morgothin pelon varjo" - jo mor-alkuinen nimi kertoo että hän on tarinan pääpahis. Vaan mistä lukija sen tietää? Hän on varmasti omaksunut asian tietämättään juuri saman kirjailijan tuotannon synnyttämästä konventiosta. Vai onko taustalla latinan mors 'kuolema', ja sen monet johdannaiset?
Ja sitten varsinaisesti Túrinin lapsuus (s. 36-49), joka alkaa äidin kylmyydestä, sielun yksinäisyydestä ja sisaren kuolemasta. Pieni lapsi joutuu kyselemään kuolemasta rammalta puunhakkaajalta, joka on pettynyt elämään ja itseensä, äidistä ei juuri ole lohtua ja isä on kaiken aikaa poissa, kavereiden kanssa sotimassa, eikä edes puhu samaa kieltä kuin poikansa. Kasvualusta on siis kivinen, eikä ollenkaan mahdoton kuvitella nykyajan lapsille. Miten se vaikuttaa Túrinin persoonan muotoutumiseen? Hänestä tulee sulkeutunut ja kyvytön ilmaisemaan tunteitaan (kun ei opi niitä itsestäänkään löytämään) ja hän etsii itsessään isäänsä (muttei oikein tiedä, mitä etsiä, koska ei isäänsä oikeasti tunne) ja sitten äiti: voi luoja! mihin tässä Morgothia kirouksineen tarvitaan, kun Morwen tekee suurimman osan hänen työstään ja koulii syvimmiltään herkästä pojasta niin kahtiajakautuneen velvollisuudentuntoisen tappokoneen, että hänellä ei ole pienintäkään mahdollisuutta tervehtyä edes pitkäaikaisen terapian avulla.
Välillä siirrytään Húrinin ja Morwenin elämään: Húrin toivoo, tai on toivovinaan, että voisi joskus olla oikea isä perheelleen, mutta koko ajan hän solmii kamikazelentäjän liinaa otsalleen.
Luvun lopussa esiintyy Túrinin isältään saama lahja, veitsi. Sen hän antaa luonnollisesti pois, ja se on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun hän koettaa torjua kolkkoa kohtaloaan. Mutta veitsi jää Túrinin sydämeen, kirkas haltiateräksinen puukko, joka viiltää hänen kättään yhtä mieluusti kuin mitä tahansa. Kiitos vain isälle tästäkin. Ja kiitos vielä äidille, joka kysyy: "Halveksitko sinä isäsi lahjaa?" Ei hän halveksi, hänhän saa vielä Gurthangin itselleen. Siinä hänelle isä ja äiti.
– Tämmöisiä ajatuksia teksti herätti minussa. Toisinkin asiat voi ymmärtää, joten ottakaa kantaa. Ja kiinnittäkää huomiota seikkoihin, joista en ole huomannut puhua.
Tekstin lähteistä
Tämän kirjoitin aikoinani wikiä varten, mutta jos ketä kiinnostaa, keskustelun pohjaksi tähänkin hieman päivitetty versio:
Luvun alkuosan (s. 31-33 [CoH 33-34]) teksti on lähes täysin sama kuin Unfinished Talesissa (UT 57-58: Hador Goldenhead – – never saw him again' = KTK 80-81: Hador Kultapää – – koskaan enää nähnyt häntä). Ainoastaan toisesta kappaleesta Húrinin ja Hadorin vertailusta puuttuvat sanat fair of face and golden-headed. Merkillistä kyllä, nämä sanat ovat mukana suomennoksessa (oli kaunis kasvoiltaan ja vaaleatukkainen, s. 31 [CoH 33]). Onko suomentaja ottanut ne mukaan muokkaamastaan KTK:n tekstistä, vai onko hänellä kenties ollut käytössään CoH:n käsikirjoitus, josta sanat ovat syystä tai toisesta (vahingossa?) pudonneet pois? Jos pois jättäminen on tarkoituksellista, tarkoittaako se sitä, että Húrin oli äidinperintönä paitsi sukunsa miehiä lyhyempi, myös tummatukkainen? Mainitaanko Húrinin hiusten väriä missään ennen kuin hänestä on tullut Angbandista palattuaan valkopäinen vanhus?
Seuraava osuus, kertomus Húrinin ja Huorin oleskelusta Gondolinissa (s. 34-36 [CoH 35-37]: Mutta nyt tarina palaa – – tuumivat ihmiset mielessään), on jätetty pois UT:sta, kuten Christopher Tolkien selittää: "Se perustuu melko tarkasti siihen tekstiin joka on julkaistu Silmarillionissa – ja on itse asiassa pelkkä sen variantti, josta syystä en ole julkaissut sitä tässä. Kertomus on luettavissa Silmarillionista sivuilla 197-198" (KTK 201 [viite 1] = UT 146 [viite 1]).
HLT:n liitteessä 2 Christopher Tolkien jatkaa selitystä: "Mutta isäni kirjoitti itse asiassa kaksi versiota: toinen niistä oli nimenomaan tarkoitettu Narnin avaukseksi, vaikka seurailikin varsin tarkasti Beleriandin annaalien versiota, ja eroaa siitä suurimmalta osin varsin vähän. Silmarillionissa käytin molempia tekstejä, mutta tässä kirjassa olen noudattanut Narnia varten kirjoitettua varianttia." (s. 288).
HLT:n kertomus Húrinista ja Huorista Gondolinissa on tosiaan melko samankaltainen kuin Silmarillionissa julkaistu. Grey Annalsin teksti (GA §161-166, HoME XI, 57-58) on suppeampi ja sitä on siis muokattu edelleen (ks. myös HoME XI, 126-127, 165, 169, 241, 314). Suurin muutos oli kuitenkin tapahtunut GA:han siirryttäessä. Aiemmissa versioissa (QS ch. 11 §153-154 [HoME V, 287-288]; AB2 a. 256 [456] [HoME V, 132-133]) Húrin oli ollut metsästämässä kasvatti-isänsä Halethin kanssa eikä Huoria ollut mukana lainkaan.
Merkittävin ero HLT:ssa ja Silmarillionissa julkaistujen tekstien välillä lienee Maeglinin jäähyväissanoissa. HLT:ssa Maeglin on huomattavasti jyrkempi kuin Silmarillionissa (s. 35-36 [CoH 37], vrt. myös HoME XI, 169).
Luvun loppuosassa palataan jälleen UT:ssa julkaistuun tekstiin (UT 58-65 = KTK 81-91), mutta lisäyksiä on jonkin verran:
Sivu 36 [CoH 37]
Niin kului aika, ja Morgothin pelon varjo piteni = So the days passed, and the shadow... (HLT/CoH)
><
Dagor Bragollachin ja Fingolfinin kukistumisen jälkeisinä vuosina piteni Morgothin pelon varjo = In the years after the Dagor Bragollach and the fall of Fingolfin the shadow… (KTK 81 / UT 58)
Sivu 43 [CoH 44-45]
vaikka hän pani merkille – – jonka tietää menettävänsä = though he marked – – he must part from. (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
Sivu 44 [CoH 46]
This land might pass into his dominion (CoH - puuttuu KTK/UT:sta) - huom. myös HLT:sta nämä sanat ovat jääneet pois, sivun neljänneksi alimmalta riviltä. Kohdan pitäisi kuulua: ... ja me asumme vihollista lähinnä. '''Tämä maa saattaa joutua hänen valtaansa.''' Mutta jos huonosti käy…
Sivu 45 [CoH 46]
jos saan elää = if I live (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
”Hiipii minne voi, = 'In such as they can find' said Húrin. (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
mutta älä epäile sen kansan rohkeutta, vaikka he ovatkin vähälukuinen ja oppimaton joukko", Húrin sanoi. ["]Missä muualla on toivoa?" = 'But do not doubt their valour, though they are few and unlearned. Where else is hope?' (HLT/CoH) [huom. lainausmerkki puuttuu tekstistä]
><
"Vähäinen on se kansa ja oppimaton, mutta älä epäile sen rohkeutta", Húrin sanoi. "Missä muualla on toivoa?" = 'They are few and unlearned, but do not doubt their valour,' said Húrin. 'Where else is hope?' (KTK 88 = UT 63)
Sivu 46-47 [CoH 47-48]
"Tähtäät korkealle, kuten aina", sanoi Húrin. // "Liianko korkealle? Oletko sitä mieltä?" kysyi Morwen. "Mutta = 'Ever your aim is high,' said Húrin. // 'Over-high, you would say?' said Morwen. 'But (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
ja se olet sinä, Morwen - - - sinu[n] ei tarvitse pelätä sitä", sanoi Húrin. = and that is you, Morwen - - - you need not fear,' said Húrin. (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta) [huom. painovirhe: sinut po. sinun]
Sivu 48 [CoH 49]
minun käy häntä surku = I am sorry for him. (HLT/CoH) >< minun käy häntä sääli = I feel pity for him. (KTK 90 = UT 64)
Sivu 49 [CoH 50]
liikenevät = that could be spared (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
Vielä joitakin huomautuksia suomennoksesta
Edellä mainittujen lisäksi seuraavaa:
Vertasin huvikseni HLT:n ja KTK:n tekstiä, ja totesin, että suomentaja on muokannut hienovaraisesti käännöstä kymmenissä kohdissa. Ennen kaikkea hän on vaihtanut käänteisten sanajärjestyksen suoraksi ja lisännyt pilkutusta, mutta myös muita pieniä parannuksia tekstiin on tehty. Esimerkiksi sivulla 31 (KTK 81) Kultapää > Kultatukka (engl. Goldenhead, kuten Silmarillionin tekstissä, s. 184, 196; Kultapää esiintyy ainoastaan Silmarillionin hakemistossa, s. 407).
Sivu 31:
äitinsä sukuun - ehkä paremminkin 'kansaan' [engl. mother's people]
ihmiset kutsuivat häntä nimellä Eledhwen [tässä men on pienellä alkukirjaimella, ja saattaa todella tarkoittaa 'miehiä', sillä viitatessaan 'ihmisiin' Tolkien kirjoittaa yleensä Men isolla alkukirjaimella. Mutta ehkä 'ihmiset' on kuitenkin parempi suomennos.]
Sivu 34:
Brethilissä Haldirin kasvattipoikina, > Brethilissä setänsä Haldirin kasvattipoikina [engl. their uncle]
Siellä he vaelsivat kukkuloilla > Siellä he vaelsivat kukkuloilla ankarasti kärsien [tms., engl. in great hardship]
kaksi kotkaa > kaksi kotkistaan [engl. two of his Eagles]
Sivu 35:
Hurin sanoi Turgonille > Húrin sanoi Turgonille
missä kuningaskuntasi sijaitsee > missä tämä kaupunki sijaitsee [engl. this city]
ja hän sanoi: "Kuninkaan… > ja hän sanoi Húrinille: "Kuninkaan… [engl. and he said to Húrin: "The King's…]
Sivu 36:
Tyydy siihen että olemme > Tyydy siihen, isä, että olemme
vain vaitiolon vala." > vain vaitiolon vala. Ja tuo vala sitoo yhä meitä." [engl. That oath is still on us.]
Sekä vala että kotkat > Sekä vaitiolon vala että kotkat [engl. For both the oath of silence and the Eagles]
Sivu 39:
niin elää vihollinen > niin elää Vihollinen [nimenomaan Morgoth: the Enemy]
Sivu 40:
'hyppyjalka' > 'Hyppyjalka' [?]
Sivu 41:
örkit pakosalle > örkit hietikolle [Anfauglithille; engl. into the sand]
Sivu 43:
gwaeronin kuussa > gwaeron-kuussa [?]
Huhuttiin jo joukkojen kokoontumisista > Varttuneen väen parissa huhuttiin jo joukkojen kokoontumisista [engl. among his elders]
Sivu 44:
valoa > Valoa [tässä minä säilyttäisin joka tapauksessa ison alkukirjaimen, koska kyseessä on nimenomaan Puiden Valo eikä valo yleensä]
"Varovaisuutta" > "Varovaisuutta, ei epäilystä" [engl. Prudence, not doubt]
Sivu 45:
ja minä tulen perässä, jos saan elää, vaikka… > ja minä tulen perässä, jos saan elää, ja minä löydän sinut, vaikka… [engl. if I live, I shall follow, and I shall find you…]
Sivu 49:
Lothronin kuussa > Lothron-kuussa [?]
miekkojemme loiston > miekkojenne loiston [engl. the light of your swords]
Mainittakoon vielä yksi muutos käännökseen. Yksi Sadorin monista sananlaskuista, joka KTK:ssa (s. 86) oli muodossa "Murhe on kovan mielen kovasin", on nyt muutettu muotoon "Murhe hioo kovan mielen." (HLT 42) Nykylukijalle, joka ei välttämättä tiedä, mikä kovasin on, tämä avautuu varmasti helpommin.
PS. Tästäkin luvusta, sen KTK-versiosta nimittäin, on toki keskusteltu jo aiemmin Lukutuvassa. Ehkäpä kannattaa vilkaista heinäkuulta 2004 peräisin olevaa Narn I -keskustelua soveltuvin osin.
Tolkien aloittaa Narnin (huomaa, nimi kokonaan kursivoitu!) kahden sivun mittaisella Túrinin suvun esittelyllä. Liekö tämä sitten raamatullista perua vai germaanisesta tarinaperinteestä kotoisin? Joka tapauksessa meille esitellään neljä sukupolvea edainin väkeä, Hador Kultatukasta Túriniin ja hänen sisaruksiinsa sekä hänen serkkuunsa Tuoriin saakka. Tässä käy myös ilmi, että Túrinin verenperintö koostuu kaikista kolmesta haltiamielten sukukunnasta. Ja voisin kuvitella, että sellainen lukija, joka on loikannut esipuheen yli, ja joka ei tunne Silmarillionin ja/tai Keskeneräisten tarujen kirjan sisältöä, on aivan ihmeissään. Ehkä kuitenkin positiivisella tavalla miettiessään, ketkä ihmeen edain, mikä ihmeen Bragollachin häviö, mitkä kumman noldorin aatokset. Ollaan selvästi uppoutumassa uuteen maailmaan, josta tämä kertomus on repäisty ja johon se sanoo ylpeästi kuuluvansa. Ei mitään liikoja selittelyjä. Osa kokonaisuudesta, joka on selvästikin rikas ja tärkeä. [Lukija saa siis myös selvän vinkin: hanki Silmarillion]
Sukuselvityksen jälkeen ei kuitenkaan siirrytä otsikon lupaamaan aiheeseen, vaan käydään Túrinin isän ja sedän nuoruusvuosien seikkailuun (s. 34-36), joka ei sinänsä vie eteenpäin Túrinin tarinaa, mutta upottaa entistä syvemmälle outojen valtakuntien ja kansojen maailmaan, jossa vaikuttaa mm. salaperäinen Ulmo - selvästikin joku jumala, haltioiden ja ihmisten lisäksi. Haa, ja vielä pelottavia örkkejä. Ja sitten siirrytään eteenpäin. "Morgothin pelon varjo" - jo mor-alkuinen nimi kertoo että hän on tarinan pääpahis. Vaan mistä lukija sen tietää? Hän on varmasti omaksunut asian tietämättään juuri saman kirjailijan tuotannon synnyttämästä konventiosta. Vai onko taustalla latinan mors 'kuolema', ja sen monet johdannaiset?
Ja sitten varsinaisesti Túrinin lapsuus (s. 36-49), joka alkaa äidin kylmyydestä, sielun yksinäisyydestä ja sisaren kuolemasta. Pieni lapsi joutuu kyselemään kuolemasta rammalta puunhakkaajalta, joka on pettynyt elämään ja itseensä, äidistä ei juuri ole lohtua ja isä on kaiken aikaa poissa, kavereiden kanssa sotimassa, eikä edes puhu samaa kieltä kuin poikansa. Kasvualusta on siis kivinen, eikä ollenkaan mahdoton kuvitella nykyajan lapsille. Miten se vaikuttaa Túrinin persoonan muotoutumiseen? Hänestä tulee sulkeutunut ja kyvytön ilmaisemaan tunteitaan (kun ei opi niitä itsestäänkään löytämään) ja hän etsii itsessään isäänsä (muttei oikein tiedä, mitä etsiä, koska ei isäänsä oikeasti tunne) ja sitten äiti: voi luoja! mihin tässä Morgothia kirouksineen tarvitaan, kun Morwen tekee suurimman osan hänen työstään ja koulii syvimmiltään herkästä pojasta niin kahtiajakautuneen velvollisuudentuntoisen tappokoneen, että hänellä ei ole pienintäkään mahdollisuutta tervehtyä edes pitkäaikaisen terapian avulla.
Välillä siirrytään Húrinin ja Morwenin elämään: Húrin toivoo, tai on toivovinaan, että voisi joskus olla oikea isä perheelleen, mutta koko ajan hän solmii kamikazelentäjän liinaa otsalleen.
Luvun lopussa esiintyy Túrinin isältään saama lahja, veitsi. Sen hän antaa luonnollisesti pois, ja se on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun hän koettaa torjua kolkkoa kohtaloaan. Mutta veitsi jää Túrinin sydämeen, kirkas haltiateräksinen puukko, joka viiltää hänen kättään yhtä mieluusti kuin mitä tahansa. Kiitos vain isälle tästäkin. Ja kiitos vielä äidille, joka kysyy: "Halveksitko sinä isäsi lahjaa?" Ei hän halveksi, hänhän saa vielä Gurthangin itselleen. Siinä hänelle isä ja äiti.
– Tämmöisiä ajatuksia teksti herätti minussa. Toisinkin asiat voi ymmärtää, joten ottakaa kantaa. Ja kiinnittäkää huomiota seikkoihin, joista en ole huomannut puhua.
Tekstin lähteistä
Tämän kirjoitin aikoinani wikiä varten, mutta jos ketä kiinnostaa, keskustelun pohjaksi tähänkin hieman päivitetty versio:
Luvun alkuosan (s. 31-33 [CoH 33-34]) teksti on lähes täysin sama kuin Unfinished Talesissa (UT 57-58: Hador Goldenhead – – never saw him again' = KTK 80-81: Hador Kultapää – – koskaan enää nähnyt häntä). Ainoastaan toisesta kappaleesta Húrinin ja Hadorin vertailusta puuttuvat sanat fair of face and golden-headed. Merkillistä kyllä, nämä sanat ovat mukana suomennoksessa (oli kaunis kasvoiltaan ja vaaleatukkainen, s. 31 [CoH 33]). Onko suomentaja ottanut ne mukaan muokkaamastaan KTK:n tekstistä, vai onko hänellä kenties ollut käytössään CoH:n käsikirjoitus, josta sanat ovat syystä tai toisesta (vahingossa?) pudonneet pois? Jos pois jättäminen on tarkoituksellista, tarkoittaako se sitä, että Húrin oli äidinperintönä paitsi sukunsa miehiä lyhyempi, myös tummatukkainen? Mainitaanko Húrinin hiusten väriä missään ennen kuin hänestä on tullut Angbandista palattuaan valkopäinen vanhus?
Seuraava osuus, kertomus Húrinin ja Huorin oleskelusta Gondolinissa (s. 34-36 [CoH 35-37]: Mutta nyt tarina palaa – – tuumivat ihmiset mielessään), on jätetty pois UT:sta, kuten Christopher Tolkien selittää: "Se perustuu melko tarkasti siihen tekstiin joka on julkaistu Silmarillionissa – ja on itse asiassa pelkkä sen variantti, josta syystä en ole julkaissut sitä tässä. Kertomus on luettavissa Silmarillionista sivuilla 197-198" (KTK 201 [viite 1] = UT 146 [viite 1]).
HLT:n liitteessä 2 Christopher Tolkien jatkaa selitystä: "Mutta isäni kirjoitti itse asiassa kaksi versiota: toinen niistä oli nimenomaan tarkoitettu Narnin avaukseksi, vaikka seurailikin varsin tarkasti Beleriandin annaalien versiota, ja eroaa siitä suurimmalta osin varsin vähän. Silmarillionissa käytin molempia tekstejä, mutta tässä kirjassa olen noudattanut Narnia varten kirjoitettua varianttia." (s. 288).
HLT:n kertomus Húrinista ja Huorista Gondolinissa on tosiaan melko samankaltainen kuin Silmarillionissa julkaistu. Grey Annalsin teksti (GA §161-166, HoME XI, 57-58) on suppeampi ja sitä on siis muokattu edelleen (ks. myös HoME XI, 126-127, 165, 169, 241, 314). Suurin muutos oli kuitenkin tapahtunut GA:han siirryttäessä. Aiemmissa versioissa (QS ch. 11 §153-154 [HoME V, 287-288]; AB2 a. 256 [456] [HoME V, 132-133]) Húrin oli ollut metsästämässä kasvatti-isänsä Halethin kanssa eikä Huoria ollut mukana lainkaan.
Merkittävin ero HLT:ssa ja Silmarillionissa julkaistujen tekstien välillä lienee Maeglinin jäähyväissanoissa. HLT:ssa Maeglin on huomattavasti jyrkempi kuin Silmarillionissa (s. 35-36 [CoH 37], vrt. myös HoME XI, 169).
Luvun loppuosassa palataan jälleen UT:ssa julkaistuun tekstiin (UT 58-65 = KTK 81-91), mutta lisäyksiä on jonkin verran:
Sivu 36 [CoH 37]
Niin kului aika, ja Morgothin pelon varjo piteni = So the days passed, and the shadow... (HLT/CoH)
><
Dagor Bragollachin ja Fingolfinin kukistumisen jälkeisinä vuosina piteni Morgothin pelon varjo = In the years after the Dagor Bragollach and the fall of Fingolfin the shadow… (KTK 81 / UT 58)
Sivu 43 [CoH 44-45]
vaikka hän pani merkille – – jonka tietää menettävänsä = though he marked – – he must part from. (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
Sivu 44 [CoH 46]
This land might pass into his dominion (CoH - puuttuu KTK/UT:sta) - huom. myös HLT:sta nämä sanat ovat jääneet pois, sivun neljänneksi alimmalta riviltä. Kohdan pitäisi kuulua: ... ja me asumme vihollista lähinnä. '''Tämä maa saattaa joutua hänen valtaansa.''' Mutta jos huonosti käy…
Sivu 45 [CoH 46]
jos saan elää = if I live (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
”Hiipii minne voi, = 'In such as they can find' said Húrin. (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
mutta älä epäile sen kansan rohkeutta, vaikka he ovatkin vähälukuinen ja oppimaton joukko", Húrin sanoi. ["]Missä muualla on toivoa?" = 'But do not doubt their valour, though they are few and unlearned. Where else is hope?' (HLT/CoH) [huom. lainausmerkki puuttuu tekstistä]
><
"Vähäinen on se kansa ja oppimaton, mutta älä epäile sen rohkeutta", Húrin sanoi. "Missä muualla on toivoa?" = 'They are few and unlearned, but do not doubt their valour,' said Húrin. 'Where else is hope?' (KTK 88 = UT 63)
Sivu 46-47 [CoH 47-48]
"Tähtäät korkealle, kuten aina", sanoi Húrin. // "Liianko korkealle? Oletko sitä mieltä?" kysyi Morwen. "Mutta = 'Ever your aim is high,' said Húrin. // 'Over-high, you would say?' said Morwen. 'But (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
ja se olet sinä, Morwen - - - sinu[n] ei tarvitse pelätä sitä", sanoi Húrin. = and that is you, Morwen - - - you need not fear,' said Húrin. (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta) [huom. painovirhe: sinut po. sinun]
Sivu 48 [CoH 49]
minun käy häntä surku = I am sorry for him. (HLT/CoH) >< minun käy häntä sääli = I feel pity for him. (KTK 90 = UT 64)
Sivu 49 [CoH 50]
liikenevät = that could be spared (HLT/CoH - puuttuu KTK/UT:sta)
Vielä joitakin huomautuksia suomennoksesta
Edellä mainittujen lisäksi seuraavaa:
Vertasin huvikseni HLT:n ja KTK:n tekstiä, ja totesin, että suomentaja on muokannut hienovaraisesti käännöstä kymmenissä kohdissa. Ennen kaikkea hän on vaihtanut käänteisten sanajärjestyksen suoraksi ja lisännyt pilkutusta, mutta myös muita pieniä parannuksia tekstiin on tehty. Esimerkiksi sivulla 31 (KTK 81) Kultapää > Kultatukka (engl. Goldenhead, kuten Silmarillionin tekstissä, s. 184, 196; Kultapää esiintyy ainoastaan Silmarillionin hakemistossa, s. 407).
Sivu 31:
äitinsä sukuun - ehkä paremminkin 'kansaan' [engl. mother's people]
ihmiset kutsuivat häntä nimellä Eledhwen [tässä men on pienellä alkukirjaimella, ja saattaa todella tarkoittaa 'miehiä', sillä viitatessaan 'ihmisiin' Tolkien kirjoittaa yleensä Men isolla alkukirjaimella. Mutta ehkä 'ihmiset' on kuitenkin parempi suomennos.]
Sivu 34:
Brethilissä Haldirin kasvattipoikina, > Brethilissä setänsä Haldirin kasvattipoikina [engl. their uncle]
Siellä he vaelsivat kukkuloilla > Siellä he vaelsivat kukkuloilla ankarasti kärsien [tms., engl. in great hardship]
kaksi kotkaa > kaksi kotkistaan [engl. two of his Eagles]
Sivu 35:
Hurin sanoi Turgonille > Húrin sanoi Turgonille
missä kuningaskuntasi sijaitsee > missä tämä kaupunki sijaitsee [engl. this city]
ja hän sanoi: "Kuninkaan… > ja hän sanoi Húrinille: "Kuninkaan… [engl. and he said to Húrin: "The King's…]
Sivu 36:
Tyydy siihen että olemme > Tyydy siihen, isä, että olemme
vain vaitiolon vala." > vain vaitiolon vala. Ja tuo vala sitoo yhä meitä." [engl. That oath is still on us.]
Sekä vala että kotkat > Sekä vaitiolon vala että kotkat [engl. For both the oath of silence and the Eagles]
Sivu 39:
niin elää vihollinen > niin elää Vihollinen [nimenomaan Morgoth: the Enemy]
Sivu 40:
'hyppyjalka' > 'Hyppyjalka' [?]
Sivu 41:
örkit pakosalle > örkit hietikolle [Anfauglithille; engl. into the sand]
Sivu 43:
gwaeronin kuussa > gwaeron-kuussa [?]
Huhuttiin jo joukkojen kokoontumisista > Varttuneen väen parissa huhuttiin jo joukkojen kokoontumisista [engl. among his elders]
Sivu 44:
valoa > Valoa [tässä minä säilyttäisin joka tapauksessa ison alkukirjaimen, koska kyseessä on nimenomaan Puiden Valo eikä valo yleensä]
"Varovaisuutta" > "Varovaisuutta, ei epäilystä" [engl. Prudence, not doubt]
Sivu 45:
ja minä tulen perässä, jos saan elää, vaikka… > ja minä tulen perässä, jos saan elää, ja minä löydän sinut, vaikka… [engl. if I live, I shall follow, and I shall find you…]
Sivu 49:
Lothronin kuussa > Lothron-kuussa [?]
miekkojemme loiston > miekkojenne loiston [engl. the light of your swords]
Mainittakoon vielä yksi muutos käännökseen. Yksi Sadorin monista sananlaskuista, joka KTK:ssa (s. 86) oli muodossa "Murhe on kovan mielen kovasin", on nyt muutettu muotoon "Murhe hioo kovan mielen." (HLT 42) Nykylukijalle, joka ei välttämättä tiedä, mikä kovasin on, tämä avautuu varmasti helpommin.
PS. Tästäkin luvusta, sen KTK-versiosta nimittäin, on toki keskusteltu jo aiemmin Lukutuvassa. Ehkäpä kannattaa vilkaista heinäkuulta 2004 peräisin olevaa Narn I -keskustelua soveltuvin osin.
