Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Hobitin 80-vuotisjuhlaluenta IV: Vuoren alla ja päällä

Keskustelu huoneessa 'Lukutupa', aloittanut Tik, 04.10.2017.

  1. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Olemme siis päässeet neljänteen lukuun, jossa seurue jatkaa matkaansa Rivendellistä pitkin Sumuvuorten hankalia vuoripolkuja ja kohtaa eräässä luolassa ikävän yllätyksen. Tiivistelmän luvun tapahtumista voi lukea Kontuwikistä.

    Luvun alussa tunnelmaa tiivistetään kuvaamalla vuoripolkujen hankaluutta, mielialan laskemista ja lopulta rajuilman puhkeamista. Sen myötä kuvaan tulee (ja samalla iäksi poistuu) harvinainen Keski-Maan väki, kivijättiläiset, jotka viskovat järkäleitä ja hohottavat villisti. Liekö tässä taas yksi laji, joka tuntui myöhemmin liian sadunomaiselta ja mahdottomalta, koska Sormusten herrassa niistä visusti vaietaan. Enkä usko niitä aiempien aikojen tarinoissakaan mainittavan.

    Sitten tapaamme hiidet. Siirtymä hankalasta vaelluksesta kamppailuun hiisiä vastaan tapahtuu mielestäni sangen tehokkaasti, kun kertoja toteaa salakäytävään talutettavista poneista: Eivätkä he sen jälkeen enää käyttäneet ponejaan, pakkauksiaan, varusteitaan, työkalujaan eivätkä muita kamppeita, joita he olivat tuoneet mukanaan. Nyt siirrymme hiisien valtakuntaan ja tapaamme ensimmäisen kerran nuo myöhemmin örkeiksi muuttuvat olennot.

    Hiisikulttuuri oli Hobitissa vielä ehkä enemmän voimissaan kuin Sormusten herrassa, jossa örkit keskittyvät lähinnä olemaan raakalaisia. Mutta nämä raakalaiset ovat säveltäneet ja sanoittaneet monisäkeistöisen laulun. (Eivätkä vain tätä, vaan muutama luku myöhemmin saamme kuulla toisen.) Tietysti Sormusten herraa sadunomaisempi ympäristö sallii tämän, mutta lukijalle ei pitäisi tulla mitään harhakuvaa siitä, että kyseessä ovat huvittavat mörrimöykky-peikot. Ponit viedään teuraaksi, vankeja ruoskitaan ja uhataan kiduttaa ja tappaa (ellei heitä sitten pakotettaisi raatamaan orjina kaivoksissa ja pajoissa).

    Luvussa on myös varsinainen miniessee hiisistä, jotka ovat "raakoja, ilkeitä ja pahoja", mutta teknisesti varsin edistyneitä, koskapa valmistavat "hyviä vasaroita, kirveitä, miekkoja, tikareita, hakkuja, pihtejä sekä myös kidutusvälineitä". Tolkienin varsinainen pointti hiisikuvauksessa on kuitenkin mielestäni tämä: "On mahdollista että ne ovat keksineet joitakin laitteita joista maailma on saanut kärsiä siitä lähtien, siis sellaisia joiden avulla voi tappaa paljon kansaa yhdellä kertaa, sillä hiidet ovat aina pitäneet rattaista ja koneista ja pamauksista ja niitä on aina kiinnostanut tehdä kaikki mahdollisimman vähällä vaivalla eikä omin käsin".

    Kaikuja tästä asenteesta näkyy muuallakin, esimerkiksi Hiesuli nuoremman myllärinurassa Sarumanin alaisuudessa ja tietysti eritoten Sarumanissa, suuressa industrialistissa. Teollisuus, saastuminen, liikenne ym. modernin maailman lieveilmiöt ovat yksi Tolkienin suurimmista inhon kohteista. Runo Kehitystä Kimalan kaupungissa on siitä hyvä yhteenveto.

    Asiasta toiseen: Huomasin luvussa ainakin kaksi viittausta aiempiin tapahtumiin, Morian kaivosten taistelut luvun alussa (eli Azanulbizarin taisteluun vuonna 2799 ka. päättynyt kääpiöiden ja örkkien sota) sekä loppupuolella viittaus Gondolinin kauniisiin haltioihin.

    Luvun lopussa on yksi Keski-Maa-kirjojen vauhdikkaimmista takaa-ajokohtauksista, selvää elokuva-ainesta ja käyttihän Jackson tilaisuutta hyväkseen, indeed. Hänen vuorestaan sai kuitenkin mielestäni aivan väärän kuvan, elokuvaan sopivine avarine tiloineen. Vanhat mielikuvani klaustrofobisen ahtaista käytävistä ovat mielestäni paljon kammottavampia.

    Josko tästä saisi aikaan jutunjuurta, ja jos ei, ottakaa esiin kaikin mokomin muita huomioita ja kysymyksiä.
     
    Constantine tykkää tästä.
  2. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Tästä luvusta voisin nostaa lisäksi esiin pari lainausta, jotka saattavat yllättää vain elokuvat nähneet : "Pahat kääpiöt olivat paikoin liitossa hiisien kanssa." "Hiidet panivat jalkoihin pehmeät tossut" jolloin "ääntä lähti kuin lentävistä lepakoista."
    Örkit eivät siis aina olekaan 'mölylauma', vaan osaavat tarvittaessa kulkea hyvinkin hiljaa. Pahojen kääpiöiden olemassaolon muistin jostain HoMEn osasta, mutta en sitä missäpäin Keski-Maata pahoja kääpiöitä eleli. Luulisin että jossain kaukana koillisessa, mutten ole varma? Olisiko Gundabadin lähistöllä pahojen kääpiöiden asumuksia?
     
    Last edited: 04.10.2017
  3. Kointähti

    Kointähti Parannuksen tehnyt trolli

    Hiidet ovat varsin lahjakkaasti nimenneet Hutkin ja Hatkan, nuo hiidensurmamiekat. Kuten @Tik ylempänä huomauttaa, on näillä luova kielentaju, vaikka TSH:ssa Tolkien kuvaa örkkejä olennoiksi, jotka puhuvat sanoja rakastamatta. Kyllähän hiisiä kovasti mollataan, mutta ahneet kääpiöt ja militaristiset hiidet näyttävät kaikesta huolimatta tässä enemmän kilpailijoilta kuin hyvyyden ja pahuuden välisen ikuisen kamppailun sotilailta. Tiedä sitten, miten kauhistuttavilta nuo raakkuvat yösilmät olisivat tuntuneet, jos olisin tarttunut Hobittiin heti lukemaan opittuani. Tällä iällä hiidet ovat varsin rakastettavia pikku paskiaisia.
     
  4. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Legendariumin varhaisessa kehitysvaiheessa ilmeisesti Nogrodissa, jonka kuningas Naugladur palkkasi armeijansa vahvistukseksi örkkejä ja hiisiä (erikseen mainittuina) hyökätessään Artanorin haltiavaltakuntaan (myöhempi Doriath).
    Moreover he [Naugladur] gathered about him a great host of the Orcs, and the wandering goblins, promising them a good wage, and the pleasure of their Master [Melko] moreover, and a rich booty at the end; and all these he armed with his own weapons.
    (Book of the Lost Tales, II, The Nauglafring, s.230)
     
  5. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Täydennykseksi vielä kommenttiini hiisistä teknisen kulttuurin edistäjinä: Painoon päätyneestä tekstistä voi nähdäkseni lukea myös ensimmäisen maailmansodan veteraanin ajatuksia siitä, mistä sotakoneet ovat peräisin.

    Tämä maininta laitteista "joiden avulla voi tappaa paljon kansaa yhdellä kertaa" ei ollut mukana vielä Rateliffin julkaisemassa aiemmassa käsikirjoitusversiossa, jossa sanotaan vain Also they make machines, all wheels and noise and stench, and doubless they invented a great many of the machines -- for wheels and engines, always delighted them,... Joten jossakin vaiheessa hän tuli ajatelleeksi käymäänsä sotaa ja muutti kohdan.

    Tämä on vain yksi monista Suuren Sodan muistumista Tolkienin teoksissa. Sodan, joka on suureksi osaksi syypää teosten syvään surumielisyyteen.
     
  6. Constantine

    Constantine Daily Doer of Dearnesses

    Suosikkikohtani tässä luvussa on ehdottomasti se, kun hiidet "panivat pehmeät tossunsa jalkaan". :D :D

    Toisesta suosikkikohdastani taas saatamme lukea, että " [valarin talent-lähetiksi pikku hiljaa Tolkienin mielessä paljastuva] Gandalf pystyi tekemään yhtä ja toista pulaan joutuneen ystävän hyväksi. . ." — ja kuten kissankokkailukohdasta ilmenee, niinpä hän kyllä totisesti tekikin. (Ja vieläpä ilmaiseksi!)
     
    Last edited: 04.10.2017
  7. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Tämä (ja seuraava) luku toi mieleeni myös vuoden 1983 ja tekstiseikkailupelin aiheesta. Tässä oli mahdollisuus ajautua hiisien tyrmään, josta en koskaan oppinut karkaamaan. Piirtelin ruutupaperille metrokartan tapaisia kaavioita joista näki kuinka luolaston läpi pääsee. Eri lokaatioita (eli risteyksiä luolissa) taisi olla n. parikymmentä. Hiisiä piti joitakin tappaa, mutta Klonkkua ei tarvinnut tavata tai tappaa saadakseen sormuksen jota pelissä toki myöhemmin tarvittiin. (vai olikohan se avain)

    Tekstiseikkailun Spoiler, kun nykyään netistä löytyy melkein mitä vaan.: https://www.gamefaqs.com/c64/565487-the-hobbit/faqs/14842
     
    Last edited: 05.10.2017
    Ares B tykkää tästä.
  8. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Oma suosikkini tai ainakin parhaiten mieleenjäänyt kohta tästä luvusta on kuvaus rajuilmasta ja luolaan suojautumisesta. Teksti on minusta melkein runollista: pienellä määrällä sanoja on saatu niin paljon tunnelmaa. Tarun kuvaus Caradhrasin lumimyrskystä on yhtä hieno, muttei ihan niin tiivis.

    Myös useimmissa painoksissa tässä oleva Tolkien piirtämä mustavalkokuva on jäänyt hyvin mieleen.

    Olen samaa mieltä siitä, että Jacksonin luolat olivat aivan liian avaria ja monikerroksisia (samaa vikaa oli Moriassa, varsinkin kaiteettomissa portaikoissa). Tekstistä saa kuvan pikemminkin loputtoman pitkistä, kapeista ja monihaarasista käytävistä.
     
  9. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    ”Over the Edge of the Wild” on minusta hieno ilmaisu. Se sopisi jonkin raivokkaan roadmovien tai psykologisen thrillerin nimeksi, tai miksei jonkin rock-yhtyeen tai itseironisen popyhtyeen nimeksi. Ehkä sitä on sellaisena käytettykin, mutta googlaaminen näyttää yhdistävän sen ensisijassa Tolkieniin.

    Nelosluvun alkupuolella sanotaan ennen myrskyn puhkeamista: ”Jopa viisaiden velhojen, sellaisten kuin Gandalf, ja Elrondin laisten hyvien ystävien suunnitelmat saattavat mennä myttyyn kun ollaan vaarallisilla retkillä Erämaassa…”. Suomennoksesta jää puuttumaan ”edge”, se, että ollaan menty tietyn ”reunan” toiselle puolen. Even the good plans […] go astray sometimes when you are off on dangerous adventures over the Edge of the Wild.

    Myöhemmässä luvussa ennen Synkmetsään menoa (anteeksi spoilaus) Gandalf sanoo: There are no safe paths in this part of the world. Remember you are over the Edge of the Wild now…
    Jos minut pakotettaisiin nimeämään suosikkisitaattejani Tolkienilta, niin tämä voisi olla yksi neljästä tai viidestä.

    Mutta missä tämä raja kulkee? Erämaan kartta näyttää suoran, pohjois-eteläsuuntaisen linjan (jonka Bilbo olisi voinut vetäistä myöhemmin seikkailuistaan karttaa piirtäessään), mutta tämä on läntinen raja (jonka esimerkiksi peikot olivat ylittäneet). Entäpä villin idän itäinen, pohjoinen tai eteläinen raja?

    Kontuwikin mukaan:

    Rhovanion eli Erämaa (engl. Wilderland, the Wild, Wilderness) oli laaja erämaa-alue Keski-Maan luoteisosassa. Rhovanion rajoittui lännessä Sumuvuoriin ja idässä Celduin- ja Carnenjokiin. Pohjoisessa sen rajana oli Harmaavuoret ja Etelässä Ruskeat maat. […]

    Konnussa […] Erämaahan tosin usein luettiin myös itäisin osa Eriadoria Sumuvuorten länsipuolella.

    http://kontu.wiki/Rhovanion


    Kontuwikin englanninkielisen rinnakkaissivuston Tolkiengatewayn mukaan:
    To the east- the River Running and the inland Sea of Rhûn.
    To the north- the Grey Mountains and the Iron Hills, home of the Dwarves.
    To the west- the range of the Hithaeglir or Misty Mountains.
    To the south- the line marked by the Limlight river, Anduin,Emyn Muil, Dagorlad and the Ered Lithui.

    http://tolkiengateway.net/wiki/Rhovanion

    Pari huomiota. Ensinnäkään nämä määritelmät eivät ole yhteneviä. Tolkiengateway ulottaa Rhovanionin pidemmälle etelään kuin Kontuwiki. Kontuwiki puolestaan ulottaa Rhovanionin (koilliskulmalta) pidemmälle itään kuin Tolkiengateway. Rautavuorilta etelään virtaava Carnen on idempänä kuin Celduin (”Vuolas Virta”, ”River Running”), johon Carnen etelämpänä yhtyy. Toki kun Tolkiengateway mainitsee Celduinin ja pohjoisessa Rautavuoret, niin Carnen olisi tietysti melko suora linja Rautavuorilta etelään Celduinin keskijuoksulle. Kontuwiki taas ei ota kantaa siihen, ulottuiko itäraja Celduinia pitkin Rhûnin järveen asti (siis jos joki Carnenin yhdyttyä Celduiniin jatkuu Celduin-nimisenä). Eli ehkä nämä kaksi sivustoa vain kuvaavat saman itärajan eri tavalla.

    Toisekseen viitteiksi annetuista Tolkienin teksteistä ei löydy mainintoja Rhovanionin etelä- tai pohjoisrajoista. Kontuwiki antaa viitteeksi Hammondin ja Scullin Reader’s Companionin, s.14, jossa lainaus J.R.R.Tolkienin keskeneräisestä hakemistosta [Index] Sormusten herraan. Siinä Tolkien Erämaan länsirajasta: Wilderland – Hobbit name for the lands beyond the Misty Mountains, E[lvish] Rhóvannion, but often used to include the wild lands on the west side of the range…

    Tolkiengateway antaa tämän lisäksi samaisesta Reader’s Companionista (s.779) löytyvän kohdan Tolkienin tekstistä Nomenclature of the Lord of the Rings, jossa Tolkien Erämaan itärajasta: the lands east of Misty Mountains (including Mirkwood), as far as the River Running. Tämä ei siis oikeuta rajan sijoittamista idässä Rautavuorille tai Carnen-joelle. Ja siitä, että Tolkien sanoo Erämaan ulottuvan Celduin-joelle (River Running), ei ilman muuta seuraa että raja kulkisi tätä jokea koko sen pituuden verran (jolloin raja jatkuisi Rhûnin järvelle).

    Tolkiengateway antaa vielä yhdeksi "Rhovanion" -artikkelinsa viitteeksi Parma Eldalamberonin numeron XVII, joka ei ole käytettävissäni. Oletan että siellä käsitellään lähinnä Rhovanion-sanan sindarinkielistä merkitystä.

    Sormusten herran liite Annaalit kuninkaista ja hallitsijoista mainitsee, että 1200-luvulla kolmatta aikaa elänyt Vidugavia ”kutsui itseään Rhovanionin kuninkaaksi ja olikin pohjalaisten ruhtinaista mahtavin, vaikka hänen oma valtakuntansa sijaitsi Vihermetsän ja Celduinjoen välillä”. […though his own realm lay between Greenwood and the River Celduin.] Miksi tämä ”though”? Vihermetsän [myöhemmän Synk- eli Mörkkimetsän] ja Celduinin välinen aluehan kuului Tolkienin Nomenclaturen mukaan selvästi Rhovanioniin? Kyse on ehkä vertailusta pohjalaisten muihin asuinalueisiin. Kysymykseen Rhovanionin eli Erämaan etelärajasta se ei mielestäni anna lisää selvyyttä.

    Entä Harmaavuoret Erämaan pohjoisrajana? Ehkä tämä olisi loogista, jos Sumuvuoret olisivat Erämaan länsiraja. Mutta jos Erämaa sisältää Sumuvuorten länsipuolisia alueita, niin se voi sisältää myös Harmaavuorten pohjoispuolisia alueita.

    Itse lähtisin siitä yksinkertaisen [nerokkaasta?] oletuksesta, että Hobitissa Erämaa sisältää ne alueet, jotka esiintyvät Hobittiin piirretyssä Erämaan kartassa. (Paitsi ainoan karttaan piirretyn rajaviivan länsipuolisia alueita.)

    Kartta ei muuten ole täysin yhtenevä Sormusten herraa varten ja sen jälkeen piirrettyjen karttojen kanssa. Hobitin kartasta puuttuvat ainakin Angmarin vuoret ja Jättijängät, toisaalta Hobitissa Rautavuoret tai niiden läntisenä jatkeena olevat kukkulat näyttävät alkavan melkein heti Yksinäisen vuoren itäpuolelta.

    Eivätkö kartan itä- tai pohjoispuolelle jäävät alueet sitten ole ”villejä”? Ehkä ne ovat Bilbolle ja lähellä hänen perspektiiviään kulkevalle kertojalle niin tuntemattomia, että niistä ei voida sanoa edes sitä.

    Muoks: Entäpä Sormusten herran kartat? Kaikkien tuntemassa, pienimittakaavaisimmassa Keski-Maan läntisten osien kartassa isokokoinen sana Rhovanion ulottuu pitkälle Synkmetsän eteläpuolelle, mikä oikeuttaisi Tolkiengatewayn kuvauksen Rhovanionin etelärajasta. Tämä kartta on Christoper Tolkienin piirtämä mutta J.R.R.Tolkienin hyväksymä. "Taru sormusten herrasta Tolkienin silmin" kertoo (s.203) että Christopher Tolkien auttoi isäänsä ja piirsi Keski-Maan yleiskartan ajoissa, jotta Tolkien ehti lähettää sen kustantajalle, Allen&Unwinille vuoden 1953 joulukuun lopulla.

    Kun katsotaan "Taru sormusten herrasta Tolkienin silmin" -kirjassa esitettyjä, J.R.R.Tolkienin aiemmin tekemiä karttaluonnoksia, joiden pohjalta Christopher teki kirjaan tulleen yleiskartan, niin niissä Rhovanion tai Wilderland -nimet on sijoitettu vaihtelevalla tavalla. Luonnoksessa "Keski-Maan ensimmäinen kartta" (kirjan kuva 70) Rhovanion-sana ulottuu pitkälle etelään. Sensijaan "Keski-Maan pohjoisosien kartassa" (kuva 157) on "Wilderland" Anduinin laakson pohjoisosassa, Kurjenmiekkakentältä Harmaavuorille, ja toisessa Keski-Maan pohjoisosien kartassa (kuva 159) on nimi Rhovanion (sen vieressä suluissa Wilderland) kirjoitettuna Liituvirralta Synkmetsän pohjoisosiin. Tästä voimme päätellä, että Rhovanionin ulottaminen Raurosille ja Mordorin pohjoisrajalle asti oli vain yksi mahdollinen, melko kiireisessä tilanteessa syntynyt ratkaisu.
     
    Last edited: 08.10.2017
    Tik tykkää tästä.
  10. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti


    Tai sitten tämänkin maininnan sanamuodosta voi yrittää vainuta eroja yhtäältä Hobitin kirjoitusvaiheen ja toisaalta Sormusten herran liitteiden kirjoitusvaiheen käsitysten välillä.

    Ensiksi eräs huomio suomennoksesta:
    ”Kääpiöt eivät olleet kulkeneet tätä reittiä moneen vuoteen, mutta Gandalf oli, ja hän tiesi kuinka vaino ja vaarat olivat lisääntyneet lisääntymistään Erämaassa sen jälkeen kun lohikäärmeet olivat ajaneet ihmiset pois ja hiidet olivat salaa levittäytyneet sinne Morian kaivosten taistelujen jälkeen.” (s.66)

    and the goblins had spread in secret after the battle of the Mines of Moria.

    Mistähän suomentaja on saanut monikkomuodon? (Ja mitä Lohikäärmevuoressa muuten sanotaan, @Isilmírë ?) Ehkä on vaikea kuvitella yhtä, isoa kaivoksessa käytyä taistelua. Armeijat eivät mahtuisi levittäytymään, joten niiltä menisi kuukausia teurastaa toisensa jossain käytävänmutkassa aina muutama taistelija vuorollaan.

    Tämä ehkä selittää sen, että Sormusten herran liitteessä kuvatussa sodassa ei käydäkään lopputaistelua (tai minkäänlaista taistelua) Morian kaivoksessa, vaan sen ulkopuolella Azanulbizarin laaksossa. Ehkä Hobitissa vain kutsutaan Azanulbizarin taistelua ”Morian kaivosten taisteluksi” (tosin Tarussa esimerkiksi Pelennorin kenttien taistelu eikä Minas Tirithin taistelu). Tai sitten Hobitin olettamassa taustahistoriassa taistelu on käyty nimenomaan kaivoksen sisällä, missä ei sitten kai suinkaan mitään balrogia ollutkaan. (Siitä että aikalaiset kuvittelivat kääpiöiden taistelevan mieluummin nimenomaan kaivosten sisällä Bardin kommentti Dainin armeijan manööverista ”eivät he ymmärrä maanpäällistä sotimista, mitä sitten tietävätkin taistelemisesta kaivoksissa” Hobitti, s.301.)

    Sormusten herran kuvaamassa historiassa lohikäärmeet eivät kai myöskään olleet ajaneet ihmisiä pois Rhovanionista aivan Ereborin-retken tapahtumia edeltäneinä vuosina, siis sinä aikana jolloin kääpiöt eivät enää olleet kulkeneet tätä reittiä. (Mikä olisi mielestäni luonnollisin tapa tulkita tämä kohta.)

    Vuoden 1937 Hobitissa muuten (ainakin Andersonin The Annotated Hobbit väittää näin) sanotaan hiisien salaisen levittäytymisen tapahtuneen after the sack of the mines of Moria, eli Morian kaivosten [valtauksen ja] ryöstön jälkeen. Koska Thorin oli sanonut ”Me olemme aikaa sitten kostaneet Morian hiisille” [eikä esimerkiksi että ’olemme kostaneet Morian vallanneille ja ryöstäneille hiisille’], niin joku olisi voinut konstruoida tapahtumasarjan jossa kääpiöt voittivat Morian kaivosten taistelun ja ryöstivät sen jälkeen tämän hiisien kaivoksen. Huomattakoon että Moria ei myöskään näy Erämaan kartassa. Se tosin jäisi hiukan kartan eteläreunan alapuolelle, mutta jos Tolkien olisi päättänyt Morian sijainnin, se olisi varmaan mahdutettu mukaan, onhan kartalla myös Gundabadin vuori.
     
    Last edited: 08.10.2017
    Tik tykkää tästä.
  11. Atheon

    Atheon Kontulainen

    Kivijätit "heittelivät järkäleitä toisiaan kohti pilan päiten ja ottivat koppeja". Ymmärrän, että kääpiöistä ja hobitista kivijätit vaikuttavat varsin uhkaavilta, mutta minä en varsinaisesti löytänyt mitään, mikä viittaisi siihen, että ne olisivat jotenkin pahantahtoisia. Ehkä ilkikurisia jos sitäkään. Tuon lainauksen perusteella ne kisailivat ja pitivät hauskaa. Veikkaankin, että niistä ei Sormusten Herrassa ole mainintoja, koska aikojen muuttuessa synkemmiksi, ne muuttivat jonnekin, missä on hilpeämpää. Edellisestä Sauronin virkeyskaudestakin oli jo sen verran aikaa, että ne olisivat ihan hyvin ehtineet siirtyä sen jälkeen Sumuvuorille asumaan. Tämä ei toki selitä mainintojen vähäisyyttä koko legendariumissa. Lienee laiskaa selittää se sillä, että kivijättien määrä ja vaikutus maailman tapahtumiin oli sen verran vähäinen, etteivät ne vain osuneet aikakirjamerkintöihin.

    Ylempänäkin jo huomioitu hiisien kulttuurin kuvaus on mielestäni kiintoisaa. Kuten Tik mainitsi, laulujen kirjoittaminen viittaisi taiteellisuuden ja luovuuden arvostukseen, ja mikä myös tärkeää, sanoitukset kertovat mielestäni myös huumorintajusta. Niillä on siis rutkasti myös kohtalaisen yleisesti positiivisina pidettyjä luonteenpiirteitä.
     
    Isilmírë tykkää tästä.
  12. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen

    "ja peikot olivat salaa levittäytyneet Moorian kaivosten taistelun jälkeen." Yksikkömuoto on siis säilytetty, mutta goblineista on tullut peikkoja.

    Luvun nimi on muuten paljon vähemmän vaikuttava Lohikäärmevuoressa: Kalpa Kassinen ei sen mukaan suinkaan matkaile minkään mahtavan vuoren tuntumassa vaan vain Kukkulan yli ja kukkulan ali.

    Lohikäärmevuoressa peikotkin ovat laululyriikoita sommitellessaan luovempia ja lyhytsanaisempia kuin hiidet Hobitissa. Tässä esimerkkinä heidän laulunsa viimeinen säkeistö, ensin Lohikäärmevuoren, sitten Hobitin tyyliin esitettynä:

    Viuhun vauhun! Piiskan kauhun!
    Iskujen villitys! Parku ja pillitys!
    Raada, raada!
    Pinnata ei saada,
    kun peikot naukkaa ja ilmaa haukkaa
    nauramalla, vuoren alla
    se on maa, pojjaat!

    Lyökää ja lätkikää! Ruoskalla mätkikää!
    Iskuja naamaan olet ansainnut saamaan!
    Työtä, työtä! Ei jouten yhtään yötä!
    Vain hiidet nauravat, hiidet juovat,
    kun ne maan uumeniin teidät tuovat.
    Alaspäin, poika, siitä vaan!
     
    Last edited: 09.10.2017
    Telimektar tykkää tästä.

Jaa somessa