Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Hobitin 80-vuotisjuhlaluenta IX: Tynnyrikyydillä tyrmästä

Keskustelu huoneessa 'Lukutupa', aloittanut Tik, 08.11.2017.

  1. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Ensin luvun nimestä: Barrels out of bond on Lohikäärmevuoressa suomennettu "Tynnyrit takavarikosta", sisällysluettelossa virheellisesti "Tynnyrit ja takavarikosta". Tämä ei ole aivan nappikäännös, Kersti Juvan "Tynnyrikyydillä tyrmästä" välittää sanan bond merkityksen 'vankeus' mukavan allitteraation säilyttämisen kera. Mutta aivan kaikkea ei voi kääntää. Luin Word Reference Forumilta ilmausta "out of bond" käsittelevän keskustelun, jossa nimimerkki Andgyc esittää terävän huomion (tätä ennen on jo keskusteltu ja vähän riideltykin luvun nimen merkityksestä) koskien mahdollista sanaleikkiä:

    I suggest that it is a gentle play on words. Barrels of alcoholic drinks are kept "in bond" until duty has been paid. Glenfarclas's definition in post #6 is spot on; the travellers are "in bond" meaning "in captivity". They escape from captivity and make no payment (real or figurative) so their escape is doubly out of bond, and in barrels.

    Tolkienin tuntien Andgyc voi hyvinkin olla oikeassa. Ilmaus "out of bond" ei välttämättä ole enää aivan helposti aukeava natiivienglanninkielisillekään. Ja jos meidän on uskominen Andgyciä, Pitkänen ja Juva ovat suomentaneet kumpikin suunnilleen toisen puolen tästä sanaleikistä.

    * * *​

    Edessä on Suuri Pakoseikkailu ja vinha siirtyminen Synkmetsän hämärästä avarammille maille.

    Jos ken kaipaa tiivistelmää luvun tapahtumista, se löytyy Kontuwikistä. Siirryn suoraan luvusta tekemiini huomioihin ja sen herättämiin kysymyksiin.

    Luodessaan Haltiakuninkaan linnaa Tolkien on selvästi ajatellut jo olemassa ollutta Menegrothia, johon (todennäköisesti) viitattiin jo edellisen luvun historiallisessa katsauksessa Nauglamírin aiheuttamaan kääpiöiden ja haltioiden kahnaukseen. Tämä linna on kuin Tuhannen luolaa pienoiskoossa (ainakin luulen sitä pienemmäksi, olihan Doriath mahtavampi valtakunta), sinne johtaa silta joen yli (jotenkin se näyttää puiselta Tolkienin piirroksessa -- kerrankin puolustuksen kannalta järkevä, hädän tullen nopeasti purettava silta!) ja sen jälkeen astutaan sisään luolaan, jonka kääpiöt olivat ilmeisesti louhineet, vaikka totuuden nimissä täytyy sanoa, että sitä ei tässä erikseen mainita. (Huom. Edellisessä luvussa sanottiin myös, että suurin osa Haltiakuninkaan alamaisista eli ja asui metsään rakennetuissa taloissaan, joista ei kyllä nähdä vilaustakaan.)

    Haltiakuninkaan kruunu on syksyn vuoksi "marjoista ja punaisista lehvistä sidottu". Metsässä aiemmin nähdyn metsänkuninkaan kruunua ei aivan näin tarkasti kuvailtu, se oli vain "lehväkruunu" ja hiuksiin oli "punottu kukkia". Jäänee kunkin lukijan päätettäväksi, oliko metsänkuningas sama henkilö kuin Haltiakuningas. Joka tapauksessa Haltiakuningas sanoo kääpiöille "Ettekö kolmasti vainonneet ja kiusanneet väkeäni metsässä", ikään kuin puhuisi tapahtumista, joissa ei itse ollut osallisena. Minä itse olen päättänyt, että metsänkuningas oli joku muu, pitomestariksi valittu haltia, joka esitti metsänkuninkaan roolia syysjuhlan perinteiden mukaan.

    Haltiakuningas on muuten äärimmäisen epäluuloinen kääpiöitä kohtaan. Mitä hän oikein kuvittelee heidän puuhaavan, kun niin innokkaasti ja ankarasti pyrkii saamaan totuuden selville? Tietysti tällaisen retkikunnan löytäminen on aivan poikkeuksellinen tapaus, joten eipä kuitenkaan ihme, että uteliaisuus herää.

    Bilbo alkaa nyt osoittaa toden teolla voron ammattitaitoa puikkelehtiessaan näkymättömänä linnan käytävillä ja välillä ulkonakin. Haltiakuninkaan ovista muuten mainitaan, että ne "toimivat taialla". Lienevätköhän olleet samaa mallia kuin Morian Länsiportti? Ainakaan Bilbo ei oppinut käyttämään (tai ei uskaltanut käyttää) tuota taikaa, sillä hän tyytyi vilahtamaan ovesta muiden kulkijoiden mukana.

    Portista kulkemisen yhteydessä muuten mainitaan muuan Sormuksen voiman rajoitus: Bilbo heittää näkymättömänäkin varjon, tosin soihtujen valossa häälyvän ja hailean. Edellisessä luvussa hänen miekkansa näkyi Sormuksesta huolimatta. Sormusten herrassa ei muistaakseni näin suurta puutetta sormusvoimassa esiintynyt, varjontapainen kenties mainittiin jossakin.

    Viimein koittaa Bilbon suuri hetki: kolmentoista kääpiön paon organisoiminen ei ollut mikään pikkujuttu, vaan se vaati rautaisia hermoja, päättäväisyyttä ja hyvää suunnittelua. Siinä olisi ollut jo kylliksi urotekoa kenelle tahansa hobitille, suurikokoisemmankin kansan jäsenelle.

    Paon kuvauksen yhteydssä mainitaan muutama kiinnostava yksityiskohta: Haltiakuninkaan viinin kerrotaan tulevan paitsi "ihmisten viinitarhoista kaukaisilta mailta", myös "etelästä heidän sukulaistensa asuinsijoilta". Jos tämä ei tarkoita Lothlórienia, jonka viininviljelystä ei tietääkseni puhuta missään, en kyllä ymmärrä, missäpäin Etelää olisi vielä haltioita asunut. Uskokaamme siis, että tässä tarkoitetaan Galadrielin ja Celebornin viinitiloja. Vai kuinka? Ihmisten viinitarhat ovat ilmeisimmin Dorwinion, joka mainitaan myöhemmin myös nimeltä. Se ei nyt niin kovin kaukaisilla mailla sijainnut, Rhûnin järven tietämillä, jos Tolkienin Pauline Baynesin karttaan tekemää lisäystä on uskominen, ja miksi ei olisi? Tosin aiemmissa (siis Tolkienin 1920-luvulla ja sitä ennen, muistaakseni) runoissa puhutaan Dorwinionista, joka on huomattavasti etelämpänä, kenties. No, siitä on keskusteltu Vihreässä Lohikäärmeessä erikseenkin.

    Tässä välissä täytyy avautua eräästä lapsuuden traumasta. Tove Janssonin mainio kuva, jossa haltiat työntävät tynnyreitä virtaan, aiheutti sen, että pidin pitkään haltioita sarvipäisinä. Ehkä jossakin välissä aloin aprikoida, että heillä oli samanlaiset feikki-sarvikypärät kuin kuvittelin viikingeillä olevan. Se ei tosin muuttanut käsitystäni haltioiden olemuksesta ainakaan yhtään keijukaismaiseen suuntaan, jonne se oli metsänkuninkaan kukkahepenien ansiosta juuri ehtinyt luiskahtaa. Oli siinä paljon lastia pienen mielikuvitukselle jättimäisen Klonkun lisäksi...

    Hovimestari ja hänen ystävänsä vanginvartija todellakin ryyppäävät niin rankasti, että kumpikin sammuu pöydän ääreen. Tätäkään en muuten pitänyt mitenkään kauhistuttavana pikkuisena kirjaa ahmiessani. Nykysaduissa moista ei kenties suvaittaisi kaiken sen piipunpössyttelyn lisäksi.

    Ja vielä pari yksittäishuomiota:
    • Mielestäni Bilbon tokaisu Balinille kesken kiireisen etenemisen kohti tynnyreitä on aivan mainio: "Älä pane vastaan niin olet kiltti kääpiö." Se on suomeksi jotenkin mainiompi kuin alkutekstin Don't argue, there's a good fellow.
    • Thorin tulee puhuneeksi Bilbolle liikaa kiitollisuudenpuuskassaan: "Me olemme ikuisesti palveluksessasi, mitä ikinä tämän jälkeen tapahtuukaan." Ilman tätä lipsahdusta hän olisi saattanut myöhemmin vääntää niskat nurin voroltaan. Hänen jatkonsa on taas aika hauska: "Mutta mitä tapahtuu nyt seuraavaksi?" Bilbolla on koko tilanne hyppysissään. Onneksi hän onnistuu pitämään siitä kiinni ja sulkee ikuisesti marisevien kääpiöiden suut ennen kuin nämä ehtivät hankkia itsensä uudestaan vangeiksi.
    Varsinainen pakomatka tynnyreissä pitkin virtaa on muuten varmasti melkoinen yllätys sille lukijalle, joka on sattunut näkemään elokuvan ensin. Tosin sitä katsoessaan kuka tahansa voi jo arvata, ettei tällaista ole kirjoissa, joissa jännitys ja tiivis tunnelma saadaan aikaan helposti paljon hienovaraisemmilla keinoilla.

    Ai niin, kyllähän tässä kuvaillaan luolan ulkopuolella asuvien haltioiden asumuksia, "mökkejä" siis, jotka muodostavat kokonaisen kylän. Tästä näkymästä, Bilbon tulosta lautturihaltiain kylään, on myös olemassa Tolkienin akvarelli, jossa näkyy pitkänomaisia puutaloja vasemmassa reunassa. (Ja jälleen huomataan, ettei Sormus ole takuuvarma keino pysytellä piilossa. Bilbon aivastukset kuullaan ja hänen jättämänsä märät jäljet nähdään.)

    Luvun lopussa Bilbo on putkahamassa ulos Synkmetsästä tynnyrilautan kyydissä mutta mitä sitten tapahtuu ja mitä hän näkee, jää seuraavan luvun huomaan. Me päätämme hajanaiset ajatelmamme tähän. Avatkaatten kaikki muut sanainen arkkunne!
     
    Luvailin, Ares B, Isilmírë ja joku muu tykkäävät tästä.
  2. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Toisaalta vaikka Haltiakuningas olisi ollut mukana keskeytyneissä metsän juhlissa, hän ei välttämättä haluaisi antaa pelokasta ja epäarvovaltaista vaikutelmaa valittamalla itse joutuneensa kääpiöiden vainoamaksi ja kiusaamaksi.

    (Ja olisihan lehvillä kruunattuna "metsänkuninkaana" silti voinut komeilla joku muu, tällaiseen seremoniatehtävään valittu haltia, Haltiakuninkaan itsensä katsellessa tai kujeillessa muina miehinä sivummalla.)
     
    Last edited: 08.11.2017
  3. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Entäpä Nargothrond, jonka edessä oli samankaltainen silta? Itse epäilen, että Tolkienilla oli samantapainen kuva mielessään kaikista kolmesta, eikä hän kokenut tärkeäksi tehdä niistä kovin erilaisia. Ja voihan ajatella niinkin, että Thingol otti tarkoituksella mallia näistä vanhoista valtakunnista. (Milloin Thingolin salit rakennettiin?)

    Kirjasta The Art of the Hobbit / Hobitti Tolkienin silmin (Hammond & Scull) löytyy muuten jopa kahdeksan (!) Tolkienin piirtämää kuvaa tästä sisäänkäynnistä. Monissa niistä näkyy sillan laudoitusta, joten eiköhän se ollut puusilta. Kirjassa verrataan myös Nargothrondiin, josta näytetään kaksi samankaltaista kuvaa.

    Muutamassa näistä kuvista ovien edustalla on kuusia tai kuusen näköisiä havupuita, mutta lopullisessa kuvassa niitä on vain kukkulan huipulla. Oliko Synkmetsä siis lehtimetsä vai sekametsä?

    Toinen samanlainen toisinto on Synkmetsä / Taur-nu-fuin / Fangorn, josta Tolkien piirsi melkein samanlaiset kaksi kuvaa: Taur-nu-fuinin kuvan Tolkien nimesi myöhemmin Fangorniksi ehkä ajatellen, että se sopisi tarvittaessa Tarun kuvitukseksi, kertovat Hammond & Scull. Näissä kuvissa näkyy vain puiden runkoja - ainakaan kuusia ne eivät siis ole. Dorthonion on Puuparran hienon laulun mukaan mäntymetsä, mutta ehkäpä kuvien samankaltaisuudesta ei vielä voi päätellä, että myös Synkmetsässä ja Fangornissa kasvaisi mäntyjä.
     
    Tik tykkää tästä.
  4. Constantine

    Constantine trenDsetter

    Haltiahovimestari Galionin hieno keskiaikainen hiusjakaus klassisessa Hobitin sarjakuvasovituksessa ei totisesti jätä lukijaa kylmäksi sekään.

    Ehkä se on sukujuttu.
     
  5. Atheon

    Atheon Kontulainen

    Sauronin ja Sormuksen voimat olivat sidoksissa toisiinsa. Puutosten mainitsemattomuushan ei toki suoraan tarkoita puutosten puutosta, mutta jos näin on, olisiko se voinut johtua siitä, että Sauronin voimat ovat ehtineet lisääntyä aika paljon puolessa vuosisadassa ja näin ollen sormuksenkin mahti olisi kasvanut Tarun tapahtumiin päästessä.

    Haltioillahan oli suipot korvat.
     
  6. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Oli niin, mutta mikään suippokorvaisuus ei selittäne tätä. Pelottavilta öhkämönkiäisiltä näyttävät:

    [​IMG]
     
    Laichalaf ja Telimektar tykkäävät tästä.
  7. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Ja mitä tulee Synkmetsän puihin (kenellekään ei liene jäänyt epäselväksi, että Sumuvuorilla kasvoi tuhottomasti mäntyjä mutta Synkmetsää kuvailtaessa niistä ei kerrota) löysin runsaasti mainintoja puista, mutta lähinnä vain puista ja niiden oksista. Seuraavassa (luvut 7-9 käyty silmäillen läpi) ovat tarkimmat puumaininnat. Kuten huomaatte, vain tammi ja pyökki mainitaan nimeltä, jälkimmäisiä kasvoi Haltiakuninkaan ovien edessä, edellisiä ainakin siinä laaksossa, jossa Bilbo kiipesi tammen latvaan tähystämään. Havupuihin ei mitenkään viitata, lehtipuita näyttävät lähinnä olevan (tummat ja pitkät lehdet... muutama mustunut lehti... kaukana ylhäällä olevien lehtien ...), tai mitä sitten ovatkaan ne suorat harmaat rungot, jotka muistuttivat suuren salin pilareita. Ties vaikka pyökkejä nekin, tai plataaneja. Mutta jos jokin kohta viittaisi mäntyihin niin nämä harmaat rungot.

    Luku 7: [they] were resting almost beneath the great overhanging boughs of its outer trees. Their trunks were huge and gnarled, their branches twisted, their leaves were dark and long. Ivy grew on them and trailed along the ground.

    Luku 8: ...two great trees that leant together, too old and strangled with ivy and hung with lichen to bear more than a few blackened leaves.

    ...a slender beam of sun that had the luck to slip in through some opening in the leaves far above, and still more luck in not being caught in the tangled boughs and matted twigs beneath...

    Yet the light only showed them endless lines of straight grey trunks like the pillars of some huge twilight hall.

    ...and before long they were in a valley filled almost entirely with a mighty growth of oaks.

    Luku 9: ...gates before the mouth of a huge cave that ran into the side of a steep slope covered with trees. There the great beeches came right down to the bank, till their feet were in the stream.

    Out they went under the overhanging branches of the trees on either bank...
     
    Luvailin tykkää tästä.
  8. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen

    Luvun lohikäärmevuorisen nimen Tik jo mainitsikin, joten keskityn muihin mieltä kiinnittäviin eroavaisuuksiin käännösten välillä. Ensimmäisenä silmään osui vähäinen mutta jotenkin kuvaava esimerkki Pitkäsen ja Juvan ilmaisutapojen eroista: Kun Juva mainitsee lyhyesti, että haltiakunkaan ovien tienoilla "suuria pyökkejä kasvoi vesirajaan asti", Pitkänen kertoo, miten "siinä kohden suuret pyökit laskeutuivat suoraan joen partaalle, kunnes niiden jalat olivat virrassa".

    Aika merkillinen yksityiskohta Pitkäsen käännöksessä on kuvaus tunnelista, jossa joki virtaa haltiasalien alla. Pitkänen nimttäin kertoo, että kohdassa, jossa tunneli poikkesi luolien alle, se oli katkaistu ja tukittu suurin tammisin laskuovin. Tässä ei tunnu olevan oikein järkeä, koska miksi ihmeessä tunneli, jossa joki virtaa, olisi katkaistu ja tukittu? Juvan kuvaus siitä, miten eräiden luolien alapuolella käytävän (eli tunnelin) kattoon oli tehty reikiä ja niihin sovitettu suuret tammiset luukut kuulostaa paljon loogisemmalta, ja Pitkänenkin kertoo laskuovien avautuvan ylöspäin kuninkaan kellareihin, joten on vaikea ymmärtää, miten ne voisivat samalla tukkia tunnelin, jossa joki virtaa.

    Siinä missä Bilbo "kiihtyy hirmuisesti" tajutessaan saaneensa tilaisuuden epätoivoisen pakosuunnitelmansa toteuttamiseen, Kalpa "on pelkkää tytinää". Juvan haltioiden nautiskellessa Dorwinionin suurten puutarhojen sadosta Pitkäsen haltiat naukkailevat Tokviinilän tarhojen päihdyttävä vuosikertaa, mutta lopputulos on tietysti sama. Hyvävelikerho on olemassa myös Pitkäsen Keski-Maassa, sillä Bilbon vakuutellessa juuri vapauttamaansa Balinia sanomalla "älä pane vastaan niin olet kiltti kääpiö" Kalpa käskyttää Poppoa sanoen "älä väitä vastaan, hyvä veli!"

    Juvan juoppohaltioista toinen on yksinkertaisesti hovimestari Galion, kun Pitkäsen vastinkappale on saanut epiteetin "vanha": "Missä on vanha Lunki, hovimestari?" Galionin väittäessä väsymystä nukahtamisensa syyksi Lunki vetoaa ikävään.

    Jälleen lohikäärmevuoriset haltiat ovat hobittisia nasevampia laulujen sanoja sepittäessään, kuten näkyy tynnyrilaulun alkupätkästä, joka heidän laulamanaan kuuluu näin:

    Alas vinhaa virtaa te
    kotimaille palaatte!
    Jäävät luolien turut,
    jäävät pohjoisen kurut
    missä metsä on laaja
    varjo yllänsä taaja!

    Hobitin haltiat esittävät saman runsassanaisemmin, tähän tapaan:

    Alas vuolasta tummaa virtaa mennen
    te palaatte maille jotka tunsitte ennen!
    Jättäkää salit ja luolat syvät,
    jättäkää vuoret yhä jyrkentyvät,
    missä varjot harmaat ja kummat
    peittävät metsät laajat ja tummat!


    Onnistun aina lukukertojen välissä unohtamaan, että Kalpa ja kääpiöt viettivät oikeasti viikon tai pari haltialinnakkeessa, ennen kuin onnistuivat pakenemaan. Kun sinä aikana ei tapahtunut mitään merkittävää - Kalpa-parka vain hiippaili ympäriinsä yrittäen parhaansa mukaan saada unta, syötävää ja tietoja - mieli pyrkii lyhentämään ajan pariin päivään. Ehkä tästedes muistan vierailun pituuden oikein.

    Kun edellisessä luvussa kerrotiin, miten salohaltiat eivät ole kiinnostuneita oikein minkäänlaisesta tuottavasta työstä, ei liene ihme, että he tässä luvussa suuntaavat tämän tästä metsästysretkille. Koska metsässä ei ilmeisesti luonnostaan mitään kovin syömäkelpoista kasva eikä haltioita kiinnosta viljely, heidän ruokavalionsa lienee varsin lihapainotteinen, vaikka jokea matkaavaan tuontitavaraan sisältyykin ainakin omenoita.
     
  9. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Olen hämmästynyt siitä että J.R.R. Tolkien ei kirjoittanut mitään Bomburin loistavasta tynnyrinkäsittelytaidosta, eikä kuvaillut Legolaksen ja Kilin kaksintaistelua Taurielin yllyttämänä. Olen sitä paitsi varma siitä että Eru olisi puuttunut asiaan lyömällä ko. typerää blondihaltiaa salamalla päähän mikäli kyseinen gravitaatiorajoitteinen eliö olisi jostain syystä voittanut. Eläköön rakkaus, vaikka sitten siskonpoikakääpiön ja jousenkäsittelystään tunnetun pienen punatukkaisen haltiametsästäjättären.
     
    Luvailin tykkää tästä.
  10. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    En oikein jaksanut keskittyä Jacksonin toimintakohtauksiin enkä siis muista miten hänen Bomburinsa pärjäili tynnyrin kanssa. Tolkien mielestäni antaa ymmärtää (Constantinen ylistämällä niukalla ilmaisutyylillään), että raisu tynnyrikyyti ei tehnyt Bomburiin oikeastaan mitään tavallisuudesta poikkeavaa vaikutusta:
    Poor fat Bombur was asleep or senseless
     
    Isilmírë tykkää tästä.
  11. Laichalaf

    Laichalaf ben enyd

    Enää aikoihin ei ole Euroopassa ollut laajoja ikiaikaisia lehtimetsiä, Synkmetsä varmastikin oli alavammilta osiltaan tämänlainen. Tuulettomuudesta johtuen eivät puut välttämättä edes talvella karista lehtiään vaan ne putoavat vasta kevään tullen kuten Synkmetsän pyökkien lehdet. Näin metsän pimeys on mahdollinen talvellakin. Korkeammilla kukkuloilla ja Synkmetsän Vuorilla kasvoi luultavasti myös havuja, kuten Keski-Euroopassakin. Lähinnä tulee mieleen Puolan Bialowiecan tapainen ikimetsä, mutta paljon laajempi. Öisin sellaisessa metsässä ei välttämättä polkua pysty seuraamaan, kuten suunnistajat voivat arvata. Bilbo ei havitse ylispuita tammenlatvaan kiivetessään, joten voimme kaiketi todeta metsän puiden korkeudeksi nelisenkymmentä metriä. Synkmetsän keskikerros on kaiketi poikkeuksellisen tiheä, ainakin hämähäkit asuvat alaoksilla joihin Bilbo pystyi kiipeämään ilman apua.
     
    Isilmírë ja Sidhiel tykkäävät tästä.
  12. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Galion taitaa olla kirjan ainoa erisnimeltä mainittu haltia (jos Elrond/Keijukasta ei Hobitissa lasketa haltioiden joukkoon). Rateliff olettaa että gal- on tässä sama, valon loisteeseen viittaava kanta kuin nimissä Gil-Galad ja Galadriel. Viinistä pitävän hovimestarin (josta alaiset käyttävät nimityksiä "the old slowcoach" ja "the old villain") nimi tarkoittaisi siis ylväästi "Valon poika". Anderson huomauttaa myös kannasta gala-, "thrive" (kukoistaa, menestyä, viihtyä), joka ehkä sopisi tähän paremminkin. [The Etymologies, HoME 5]
     
  13. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Oho, kiitos tiedosta! Pidin aiemmin Lórienin mallorneja kovinkin eksoottisina, koska niistä sanottiin, että lehdet putoavat vasta keväällä, enkä osannut ajatella, että Euroopassa voisi tapahtua sellaista. Sama sopisi tosiaan hyvin Synkmetsään ja ehkä Fangorniinkin.

    Suomessakin olen nähnyt metsäpolkuja, jotka katoavat näkyvistä, jos poikkeaa vain kymmenen metrin päähän polulta, joten se on minulle helppo kuvitella Synkmetsästä. Mutta polulta poikkeamisen vaarallisuus tarkoittanee sitä, ettei kompassia oltu keksitty eikä aurinkoa näkynyt niin, että sen avulla voisi suunnistaa: muutenhan polulle voisi aina palata suuntaamalla etelään, jos poikkesi polulta pohjoisen puolelle. Vai oliko polku niin epäselvä, että sen poikki saattoi kulkea huomaamatta sitä ollenkaan?
     
  14. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen

    Nyt vasta kun mainitsit, tajusin itsekin ihmetellä tätä, ja minä sentään haahuilen metsässä aika usein. Oikeissa metsissähän puiden ei ole mitään järkeä säilyttää alaoksiaan, koska niille puhkeavat lehdet/havut eivät kuitenkaan saisi auringonvaloa ja pystyisi yhteyttämään. Siksi vanhoissa metsissä tuppaa yleensä olemaan varsin avaraa korkeiden, oksattomien runkojen kannatellessa ylhäällä auringonpaisteessa leviäviä lehti- ja havukatoksia. Toki tammi- ja pyökkimetsiköistä minulla ei ole kokemusta, ehkä ne ovat syystä tai toisesta alaoksaisempia.
     

Jaa somessa