Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Hobitin 80-vuotisjuhlaluenta XV: Pilvet kerääntyvät

Keskustelu huoneessa 'Lukutupa', aloittanut Tik, 18.12.2017.

  1. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Olemme päässeet kohtaan, jossa niin kutsuttu iso pyörä alkaa vähitellen nytkähtää liikkeelle. Edellisessä luvussa siirryttiin Smaugin joutsenlennon mukana Järvikaupungin kauhujen yöhön, nyt palataan Yksinäiselle vuorelle, jossa ei aluksi tiedetä mitään yön dramaattisista tapahtumista. Mutta vaikka some ja kännykät loistavat poissaolollaan, tietoja alkaa tihkua yllättävän nopeasti. Kyllä sitä osattiin ja ehdittiin ennenkin!

    (Tässä välissä mainitsemme, että tiivistelmä luvun tapahtumista löytyy Kontuwikistä.)

    Linnut, linnut. Nehän tuovat viestin jo pelkällä olemassaolollaan. Miten olennainen osa sotaa ja hävitystä ovatkaan haaskalinnut. Ja miten kaikki muut lentäväiset, kottaraiset ja peipot, alkavat täyttää lohikäärmeen tyhjäksi jättämää ekologista lokeroa saman tien. Vai miksi ne noin vuoren ympärillä parveilevat?

    Ja sitten tulee rastas, 4G:n lähin vastine Ereborin tienoilla. Sitten menee rastas, tulee sen kutsumana korppi, yksi Keski-Maan valituista puhuvista eläimistä. Tätä korppia on vaikea eläimeksi uskoakaan, niin ihmismäisesti se maailmaan suhtautuu ja siitä puhelee. Mutta ihan vain lintu se väittää olevansa, ei mikään maailmantakainen henki sulkiin puettuna, vaikka onkin kaunopuheisempi kuin Huan. Vain kotkat ovat vastaavanlaisia keskustelijoita myös Sormusten herrassa. Nähdäkseni tässä on taas yksi osoitus Hobitin suuremmasta sadunomaisuudesta verrattuna legendariumin muihin osiin.

    Seuraavaksi aletaan varustautua uuteen sotaan (aluksi kylmään) kun entisestä yhteisestä vihollisesta on eroon päästy. Rintamalinjat muotoutuvat ensin Thorinin mielessä ja hän ne lopulta loksauttaa paikalleen, kun vuoren luokse saapuu liittoutuneiden armeija Bardin ja Haltiakuninkaan yhteiskomennossa (liekö heillä ollut edes aikaa tai varsinkaan halua päättää siitä, kumpi on joukon varsinainen johtaja?).

    Seuraavaa lukua jäädään odottamaan jännittyneissä tunnelmissa: Vuori on julistettu saartoon, Thorin on katkaissut kaikki neuvottelut ja kukaties jossakin marssii kääpiöarmeija hänen avukseen. Tällaista se on maailmanpolitiikka, kun johtajat saavat päättää kansalaistensa puolesta omien intressiensä ajamina.

    Jos Sormusten herraa ei saa lukea kuvauksena toisesta maailmansodasta, onko yhtä lailla kiellettyä lukea tätä lukua, jos ei kuvauksena niin ainakin yleisen ilmapiirin välittäjänä 1930-luvun Euroopasta? Toivottavasti ei, sillä lienee täysin sallittua kirjailijalle välittää tuntojaan oman maailmanaikansa hulluudesta, vai kuinka? Ei toki allegoriana kuitenkaan.

    * * *​

    Kiinnittäisin erikseen huomiota kääpiöiden lauluun Kuninkaan tie pois alta mustan vuoren johti, uuteen variaatioon teemasta Vuorenalainen kuningas, joka esiintyi ensimmäisen kerran Bilbon kolossa kääpiölaulussa Yli sumuisten kylmien vuorten noiden (luku I) ja ihmisnäkökulmasta järvikaupunkilaisten laulussa Kivikuningas alta vuorien (luku X). Thorinin seurueen laulusta on tähän versioon otettu suoraan joitakin osia (kuten hopeakäädyt ja kruunut, joihin taotaan lohikäärmeen tuli) mutta päivitettynä muuttuneeseen tilanteeseen: Lohikäärmeen hyökkäyksen kuvailun tilalle on otettu sen kuolema ja tulevan taistelun (ihmisiä ja haltioita vastaan) odotus. Hieman kylmäävää, miten äkkiä ystävyys Järvikaupunkia kohtaan muuttuu sodan odotukseksi.

    Runoa ja sen käännöstä voisi ehkä analysoida enemmänkin. Esimerkiksi Hobitin ensimmäiset säkeet "Kuninkaan tie pois alta mustan Vuoren johti | ja hän kiiruhti oitis saliaan kohti!" eivät ehkä välitä kovin tarkasti alkutekstiä: "Under the Mountain dark and tall | The King has come unto his hall!" jossa kuningas nimenomaan on saapunut saliinsa "tumman ja korkean Vuoren alle". Risto Pitkänen on Lohikäärmevuoressa kääntänyt rivit näin: "Nyt alla tumman Vuoren maan | taas salit näkee kuninkaan!"

    Sitten kääpiöiden takomista käädyistä ja kruunuista: "Hopeaisia käätyjä taottiin | valo tähtien kruunuihin liitettiin, | lohikäärme jäi mieleen,... (Panu Pekkanen); "Käätyjen hopeaan suli | tähtien valo, kruunuun tuli | lohikäärmeen,... (Risto Pitkänen); "On silver necklaces they strung | The light of stars, on crowns they hung | The dragon-fire.... (alkuteksti). Eli Pitkänen on oikein liittänyt tähtien valon käätyihin ja lohikäärmeen tulen kruunuihin, Pekkasen käännöksessä hopeakäätyjä vain taotaan, tähtien valo liitetään kruunuihin eikä lohikäärme liity lainkaan sepäntöihin. Lisäksi Pitkäsen selvästi tiiviimmässä käännöksessä alkutekstin jylhästi hakkaava rytmi on paremmin mukana.

    Vaan juuri nyt ei tästä tämän enempää. Jätän esimerkiksi teidän mietittäväksenne, mitä mahtoivat olla (minulla ei ole siitä aavistustakaan) uinuvat dark things syvissä paikoissa. Ja niihin liittyen on ihan pakko vielä hieman kehua Pitkästä ja kritiseerata Pekkasta:
    • Alkutekstissä kyseenomaiset säkeet runon alkupuolella kuuluvat: ...while hammers fell like ringing bells | In places deep, where dark things sleep | In hollow halls beneath the fells.
    • Pekkasella: ...ja kalke vain kaikui onkaloissa, | saivat valon pimennotkin joissa uinuvat jotkin | mustat olennot, päivänvalosta poissa.
    • Pitkäsellä: ...kun moukarit kuin kellot soi, | vain näki pimeän väki, | kun salit maan alle kasvoi.
    • Alkutekstissä ei siis nähdäkseni puhuta mitään "valon saamisesta" vaan sanotaan vain, että entisaikain kääpiöt lausuivat mahtavia loitsujaan [apropos, puhutaanko jossakin muualla kääpiötaikuudesta?] moukarien raikuessa in places deep, ja siellä nämä dark things sleep ontoissa saleissa tuntureiden alla ilmeisesti seuraten unisina kääpiöiden loitsuamista.)
     
    Kointähti tykkää tästä.
  2. Constantine

    Constantine Daily Doer of Dearnesses

    (Verotus on varkautta!)

    Ennen aikaan kaikenkasvoisissa korpeissa oli onneksi sentään vielä tarpeeksi oikeanlaisia geenejä, jotta kurkkuanatomiansa saattoi tuottaa kaikki (riittävästi ymmärrettävän) westronin puhumiseen tarvittavat äänteet.

    Niin, mitenkähän asiat olisivat aidontyylisessä maailmassa tosiaankin menneet, mikäli nuoremmat (ja sitä kautta myös "idänkaupoista" kokemattomammat) kääpiöt olisivat olleet tekemässä päätöksiä moninkertaisen aseistetun ylivoiman kohtaamisen olosuhteista... (Lisäksi huomattakoon muuten, että Hobitin "virallisessa" sarjakuvasovituksessa ei esiinny alkuperäistarinan tiedustelupartiota; siinä todetaan ykskantaan vain kohta "that night the dwarves slept little".)

    Harpunsoitannon parantamassa Thorinin vihantilassa saattaa esiintyä (tai ainakin siinä on helposti nähtävissä) tietynlaista tarinan ennakkoon enteilyä: Vrt. Saul ja Daavid.

    "Teidän aarteenne joukossa on paljon sellaisia esineitä jotka ovat peräisin Girionin saleista ja kylistä ja jotka Smaug on ryöstänyt." — Tässä kohden nousee mieleen ja on perusteltua pohtia kotvan verran sitä, minkälaisia ryöstämisen keinoja Vuoren lohikäärme hyödynsikään kaikkien elonvuosiensa kuluessa ja kuinka pieniä arvoesineitä se kykeni ryöstämään aivan omin avuin (ilman jonkinsorttisia, hrum, näppäryydenparannustyökaluja..).

    [​IMG]
     
    Last edited: 20.12.2017
    Isilmírë tykkää tästä.
  3. Kointähti

    Kointähti Parannuksen tehnyt trolli

    Tässä luvussa Vuoren aarre (eikö olekin osuvaa, että suomennoksessa Klonkku puhuu Sormuksesta nimenomaan Aarteenaan?) alkaa muodostua omaksi henkilöhahmokseen, joka viettelee itselleen haluamansa kantajan. Raha haluaa tulla kasatuksi! Aivan kuten Roope Ankka rahasäiliössään uiskennellessaan tai Björn Wahlroos perintöveroja vältellessään, ei Thorin Tammikilpi ajattele kultaa vaihdon välineenä ja asioiden mahdollistajana, vaan kyseessä on rakastettu, jota ajan hammas ei nakerra. Ja kukapa ei olisi mustasukkainen rakkaansa suhteen?

    Aikaisemmilta lukukerroilta en muistanutkaan juoruilevien lintujen olevan näin tärkeässä roolissa; kerrassaan sympaattisia sulkaveikkoja nämä. Toki pahasuiset variksetkin mainitaan, vaikka Tolkien jättääkin näiden törkeydet omaan tietoonsa, ei hän sentään mikään Fox News ole!
     
  4. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Tarttumakieli?
    https://goo.gl/images/EsnqsK
     
  5. Constantine

    Constantine Daily Doer of Dearnesses

    Samaa mietin hetkisen minäkin, mutta aloin kyllä sitten tapojeni vastaisesti epäillä itseäni sen suhteen, ovatko Keski-Maan ilmankuninkaalliset lohikäärmeet sittenkään nähtävissä samanrakenteisiksi suustaan kuin jotkin soiden kurnusammakot.
     
    Last edited: 20.12.2017
  6. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Luvussa tosiaan korostetaan sitä, "millainen mahti on kullalla, jonka päällä lohikäärme on kauan maannut", ja kääpiöt olivat tälle erityisen alttiita. Kääpiöiden kullanhimon lisäksi tässä siis näyttää olevan jäänne lohikäärmeen voimista.

    Rahanhimo on niin inhimillinen ominaisuus, että omasta mielestäni Tolkien olisi voinut enemmänkin korostaa lohikäärmeen vaikutusta sekä kääpiöiden mielenlaatua, eli sitä että kullalla on vahvempi vaikutus kääpiöihin kuin esimerkiksi ihmisiin. Jos järveläiset olisivat päätyneet aarteen ääreen ensimmäisenä, ehkäpä he olisivat olleet viisaampia kuin Thorin?

    Luvun lopussa mainitaan, että Bilbon lisäksi Bombur, Fili ja Kili eivät "ehkä" olleet samaa mieltä Thorinin kanssa. Mitähän olisi tapahtunut, jos nämä neljä olisivat päättäneet maksaa omasta osuudestaan vaaditun kahdestoistaosan koko aarteesta? Heillehän kuului neljä neljästoistaosaa, eli maksun jälkeenkin kullekin olisi edelleen jäänyt noin kahdeskymmenesosa koko aarteesta. Olisiko Thorin voinut kieltäytyä hyväksymästä tätä, vai olisivatko he saaneet käyttää omaa osuuttaan myös näin yhteiseksi eduksi?
     
    Isilmírë tykkää tästä.
  7. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen

    Lohikäärmevuoressa pilvet eivät keräänny vaan kasaantuvat tämän luvun nimessä. Luvun alussa lintuja luetteleva Ukonnuoli ei Thorinin tavoin koe haaskalintujen liihottelun näyttävän siltä "kuin jossain taisteltaisiin" vaan katsoo sen pikemminkin enteilevän mahdollista tulossa olevaa taistelua. Rastaan ilmestyessä Pitkänen toistaa parikin kertaa sen olevan vanha, kun Juvalle se on vain "tuttu rastas". Poppo äityy muistelmaan vanhaa korppia nimeltä Kraak, Balin puolestaan nostalgioi Carc-korpista. Pitkäsen rastas ei tämän kuultuaan rääkäise kuin Juvan vaan geneerisemmin huutaa. Missään ei kai ole määritelty, mikä rastas tarkalleen ottaen oli kyseessä, mutta onhan toki eroa vaikkapa räkätin ja mustarastaan äänillä. Liekö suomentajilla siis ollut eri linnut mielessä? Rastaan noutama korppi on joka tapauksessa Juvan tekstissä iäkäs, Pitkäsen suorastaan ikivanha, ja viimeksimainittu on kääntänyt nimen Roäc muotoon Krook.

    Tässä välissä voinee mainita että Balinin isän Fundinin nimi on suomeksi Vuoppo.

    Kääpiöiden laulun erilaisia suomennoksia Tik vertailikin jo ansiokkaasti. Henkilökohtaisesti pidän Pitkäsen versiosta huomattavasti enemmän, koska siinä on rytmiä ja särmää, jotka Pekkasen siloitellusta käännöksestä puuttuvat.

    Pitkäsen haltiat ja ihmiset kantavat portille tullessaan viirejä, Juvan joukot lippuja. Pieni mutta varsin merkityksellinen ero Runoniekan ja Bardin ensimmäisessä puheenvuorossa on se, että kun Runoniekka sanoo "Me emme ole sinun vihamiehiäsi", Bard toteaa "Me emme ole vielä vihollisianne". Tuo piskuinen sana "vielä" muuttaa lauseen sävyn huomattavasti uhkaavammaksi. Thorin puolestaan nimittää Bardin viimeistä aarteen jakamisen perustetta "törkeäksi vaateeksi", kun Ukonnuoli tyytyy kutsumaan sitä huonoimmaksi asiaksi - ja toteaa, että kääpiöt eivät maksa "edes limpun hintaa" sitä aseistettujen joukkojen turvin vaativille, kun Thorinilta puolestaan ei heru "puupenniäkään". Thorinin jousi, jolla hän ampuu seuraavia sanantuojia, on sarvea, Ukonnuolen jousi taas luuta. Veikkaan Juvan käännöksen olevan osuvampi, joskin jousitietouteni on varsin köykäistä.
     
  8. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Alkuteksti: "...and far off there are many carrion birds as if a battle were afoot!"

    Englannin afoot on hieman hankala sana, koska se voi tarkoittaa sekä toiminnan suunnittelua, hautumista, kehkeytymisetä että sen käynnissä oloa, etenemistä, alkamista... Ehkä voisimme kysyä, kerääntyvätkö haaskalinnut taistelukentälle taistelun käynnistyttyä vai jo sitä ennen?

    Alkutekstissä: "There is that old thrush again!" . . . Sure enough the old thrush was there . . . the old thrush gave a loud call, and immediately flew away. . . . but that old bird undestands us . . .
    but that old bird understands us

    Sanokaapa te, tarkoittiko Tolkien tosiaan sitä, että rastas (kuten korppi) oli oikeasti iäkäs eikä vain same old thrush, "se sama rastas", "tuttu rastas", "taas se rastas"... Jotenkin tuo määritteen "old thrush" toistuminen moneen kertaan viittaa siihen, että silläkin olivat jo sulat harmaantuneet (vai miltä sitten vanha rastas näyttääkään). Oliko kääpiöillä edellytyksiä todeta linnun ikä helposti? Ehkä hyvinkin. Viittasivatko he siihen "vanhana rastaana" erotukseksi kaikista miljoonista rastasnuorukaisista, joita epäilemättä liihotteli ympäriinsä Vuoren rinteillä?

    Kai Juvakin on kääntänyt myöhemmät lauseet "vanhaksi rastaaksi"?

    Suomentajien ajatuksista en osaa sanoa, mutta joka tapauksessa Tolkien kirjoittaa: Then he fluttered his wings and sang; then he cocked his head on one side, as if to listen; and again he sang.

    Jos kyseessä olisi ollut räkättirastas, olisiko Tolkien kirjoittanut "sang"? Epäilen. Jotenkin tämä viittaa laulurastaaseen tai mustarastaaseen, jotka ovat ne minun tuntemani kaunisääniset rastaat. Voihan niitä olla muitakin mutta jos väriä ei mainita (mainitaanko?) niinkin perustavaa laatua oleva lajinmääritys kuin musta/laulu jäänee tekemättä.

    Kun herra rastas (se on he jatkuvasti) kuulee puheet korpeista ja lähtee hakemaan sellaista, alkutekstin mukaan the old thrush gave a loud call, and immediately flew away. Minkä tahansa äänen rastas tässä tilanteessa päästikään, oli se sitten plii, tsik tai kräkräkrä, on se siis "a loud call", jota en kyllä itse uskaltaisi kutsua "rääkäisyksi" noin vain. Olkoonkin ilmeikkäämpi sana, rääkäisy-käännös olisi aika vahva kannanotto äänen laadun suhteen eikä alkuteksti siihen mielestäni anna täysin oikeutta.

    Muuten, jos joku teistä saisi helposti käsiinsä natiivienglanninpuhujan, tehköön niin älköönkä päästäkö kyseistä anglosaksia irti ennen kuin tämä on vastannut kysymykseen: "Whit comes into yer mynd when ye hear the sassenach wird thrush?" (huom. että Skotlannissa mm. kulorastas on storm cock tai screich cock, Muurin eteläpuolella mistle thrush; laulurastas puolestaan thristle-cock, Englannissa song thrush. Hobittia ei vielä ole käännetty scotsiksi.)

    On myös muistettava, että englanniksi mustarastas on blackbird ja räkättirastas fieldfare, joten on mahdollista (tätäkin pitäisi kysyä syntyperäiseltä anglofonilta) että sana thrush ei tuo englanninkielisen mieleen mustaa lintua eikä jänisräikkää, vaan nimenomaan jonkin kaunisäänisen ruskean siivekkään, jolla on ehkä pilkkuja rinnassa. Toki ornitologisesti orientoituneet britit (saarikeltit poislukien) saattavat heti ajatella koko rastaan (Turdus) sukua tai jopa rastaiden (Turdidae) heimoa, mutta muut kieliset (ks. esim Juhani Sipilä, Johannes Hakalan ilmestyskirja, 1995, luku 1.4, s. 61-63) eivät välttämättä niinkään.

    Oi, jos joku pääsisikin tekemään tämän tieteellisen ihmiskokeen, hätätilassa jopa aussi kelpaa, joskin nitisten.

    Alkuteksti: with him came a most decrepit old bird . . . He was an aged raven of great size.

    Pitkänen ehkä yleensäkin maalailee suomennoksessaan hieman reippaammin kuin Juva, joka ei ota yhtä suuria vapauksia alkutekstiin -- mitä voi pitää lähinnä suurempana kunnioituksena alkutekstiä kohtaan. Käsittääkseni lastenkirjallisuuden käännöksissä (etenkin männävuosikymmeninä) tätä kunnioitusta ei niinkään osoitettu, kun näkemyksenä oli saada tietyllä tavalla pirtsakkaa tekstiä.

    They bore with them the green banner of the Elvenking and the blue banner of the Lake,

    Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, johon en kylläkään osaa vastata. Banner ei ole niin selkeästi "viiri" kuin pennant, pennon, pendant, streamer... (eikö niin?), mutta onko se yhtä lailla "lippu" kuin flag ? Onko kysymyksen alaisena erityisesti näiden standardien muoto? Neliskanttinen vai pitkä ja suippeneva? Varteen kiinnitetty vai poikkitangosta riippuva? Vastaako kysymykseen sana banner? Epäilen, että ei. Onko silloin paras käyttää yleisintä mahdollista termiä eli "lippu"? Aavistan, että kyllä.

    We are not yet foes.

    Kyllä se "vielä" on hyvin tarpeellinen lisäys käännökseen. Ja tosiaankin muuttaa lauseen sävyä. Piste tästä Juvalle, jos nyt joku haluaisi kilpailun laittaa pystyyn.

    "You put your worst cause last and in the chief place,"

    Tässä kyllä cause on ennemmin "vaade" kuin vain "asia", ja "huonoin asia" on turhan sananmukaista kääntämäistä.

    But nothing will we give, not even a loaf's worth, under threat of force.

    Mahtaako tämä olla Tolkienin itsensä keksimä kielikuva?

    Then Thorin seized a bow of horn

    Sivistin itseäni hieman sarvijousista. Ennen kaikkea tämän artikkelin avulla. Niinpä ymmärrän nyt (toivottavasti ymmärrän oikein) että "sarvijousi" eli muinaisenglanniksi hornbage, muinaisskandinaaviksi hornbagi, on jousi, jonka kaaren valmistamiseen on käytetty muutakin ainesta kuin puuta (lähinnä varmaankin sarvea), mikä tekee siitä varsinaisesti komposiittijousen (joka on ehkä turhan modernilta kalskahtava termi näissä yhteyksissä).

    En siis puhuisi luujousesta, luisesta jousesta tms., vaan nimenomaan "sarvijousesta", joka on kuitenkin ymmärrettävä lähinnä "ei pelkästään puusta valmistetuksi", oli luuaines sitten sarvea tai muuta.
     
    Last edited: 28.12.2017
    Isilmírë tykkää tästä.
  9. Constantine

    Constantine Daily Doer of Dearnesses

    Kun kerran asian tarkistin, niin kerrottakoon että hakemistonsa perusteella ainakaan Mark Athertonin 306-sivuinen Hobitti-tutkielma There and Back Again ei näyttäisi sisältävän lisävalaistusta kirjallisuudessa esiintyvistä rastaista tai kielikuvasta "a loaf's worth", vaikka monelle muulle tarinan rakennuspalikalle, sanayhdistelmälle ja fraasille oma mainintasivu löytyykin.

    Lieköhän englannin thrush (äännetyssä tai kirjoitetussa muodossa) ollut joko germaanisten 'hevos'-sanojen sijaan tahi ohella juurikin se mato, mikä ryömiskeli Tolkienin alitajuntaan ja tuotti hedelmänä "kuiskaukseksi tai kahinaksi" assosioituneet esi-sindarin sanat thloss ja thross? ;) Arvostipa tätä ajatusleikkiä ja kysymystä minkä verran tahansa, on kyseisten muotojen tekstilähde The Etymologies kuitenkin jostain syystä juuri samalta ajalta kuin Hobitti. (Katsokaapa vain rohkeasti Kontuwikistä tai Tolkien Gatewaysta, ellette usko!)

    Nimi Roac taas voisi helposti olla kolmas murteellinen muunnos tai lähisukukielen vastine katalaanin (mistä yhdistelmä -oa- myös löytyy) "käheää" merkitseville muodoille rauc, ronc.
     
    Last edited: 01.01.2018
    Isilmírë tykkää tästä.

Jaa somessa