Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Hobitin 80-vuotisluenta XI - Kuistilla

Keskustelu huoneessa 'Lukutupa', aloittanut Sidhiel, 20.11.2017.

  1. Sidhiel

    Sidhiel Rajatapaus

    Hobitin yhdestoista luku on käytännössä kokonaan kuistilla istumista. Sen alussa lähdetään Järvikaupungista veneillä ja soudetaan kaksi päivää Vuoren juurelle. Muu väki, saattajat ja soutajat, lähtevät lipettiin välittömästi saatuaan urakkansa päätökseen. Matka jatkuu hevosin ja ponein kolkossa ja kylmässä maisemassa, kuten uskoa voi, talvinen lohikäärmeen hävittämä maa ei välttämättä ole se kaikkein pirtein vaellusmaasto.

    Ensin Balin, Fili ja Kili lähtevät vakoilemaan Pääportin ympäristöä, Bilbo menee mukaan koska ei tiedä mitä muutakaan tekisi. Pääportista tulee kuitenkin ulos savua, ja tästä Bilbo päättelee Smaugin olevan yhä hengissä. Balin vastaa tähän sen verran että vaikka lohikäärme olisikin kuollut, savua tulisi joka tapauksessa ulos, koska "portista tulisi minun käsittääkseni silloinkin savua ja huurua sillä kaikki vuoren kammiot ovat varmasti täynnä sen kamalaa löyhkää".
    Tunnelma synkistyy ja vakoilupartio palaa takaisin leiriinsä Korppikallion juureen. Kaikkien muiden into tehdä yhtään mitään on nollapisteessä, mutta Bilbo kunnostautuu ja pohtii itsekseen kartan riimujen arvoitusta, ja "saa kääpiöt lopulta aloittamaan salaisen oven vaaralliset etsinnät". Etsintään menee monta päivää, kunnes Bilbo tajuaa yhtäkkiä salaisen oven sijainnin. Vuoren seinämään tehtyä polkua pitkin he hiipparoivat suoraan "kuistille" ja jäävät sitten pohtimaan seuraavaa siirtoaan siihen. Ovea ryhdytään tietysti hakkaamaan ja loitsuamaan auki, mutta turhaan.
    Leirissä mieliala kohoaa ja muut paitsi Bombur ja Bofur lähtevät leiristään seuraavana aamuna kohti sisäänkäyntiä. Hekin lähtisivät epäilemättä mukaan, mutta Bombur väittää että köydet eivät kestäisi häntä ja hän jää Bofurin kanssa vartioimaan poneja ja tavaroita.
    Salaisen oven luota löytyy ylemmäksi vuorenseinämää pitkin kulkeva polku, mutta sitä ei uskalleta seurata kovin kauas. Hiljaisuus vallitsee ylhäällä ja tämän takia puhe muuttuu kuiskailuksi ja yrityksiksi paljastaa ovi väkivalloin, turhaan. Työkalut menevät rikki ja hakkaamisen kaiku on liian kauhistuttava, joten yrityksestä luovutaan. Synkkyys valtaa jälleen mielet. Bilbo äksyyntyy ja istuu selkä vasten kalliota ja vastaa muille että "kuistilla kököttäminen on minun työtäni, -- joten tässä minä nyt kökötän ja mietin". Bilbon nenän edessä on iso kivi jossa kiipeilee etanoita, hän tarkkailee niitä tympeyden vallitessa pitkään.
    Thorin toteaa huomenna alkavan syksyn viimeisen viikon ja Bilboa aletaan usuttaa hiippailemaan Pääportista sisään vakoilemaan. Bilbo kauhistuu kun ymmärtää, että on saanut Gandalfin paikan toimintasuunnitelman ja pälkähästä päästäjänä. Hän nukkuu huonosti ja hänellä on sellainen olo että hän odottaisi jotain.
    Auringon laskiessa rastas laskeutuu etanakivelle ja alkaa rikkoa etanoita kiveen. Bilbo käsittää kaiken, huutaa ja huitoo kääpiöt paikalle ja selittää asiat. Aurinko laskee ja toivottomuus valtaa taas alaa, mutta sitten viimeinen säde osuu kiveen ja avain saadaan esiin. Ovi työnnetään auki ja oviaukosta tuntuu pimeys virtaavan kuin huuru päin heitä. Edessä he hahmottavat olevan tien, joka johtaa sisään ja alas.

    Omia huomioita on tällä kertaa aika vähän, mutta kiinnitin huomiota siihen, miksi kääpiöille annetaan hevosia kuormajuhdiksi? Eikö ratsastukseen soveltuvat ponit kävisi siihen tarkoitukseen yhtä hyvin? Luvun alussa todetaan että "eivätkä varastot tarvinneet vartijaa koska tienoot olivat hylätyt ja autiot". Myöhemmin Bofur ja Bombur jätetään kamppeiden vahtimiehiksi.
    Kerronta on mukavan tiivistä ja sadunomaista kuten aina, varsinkin ympäristön ja mielialan suhden tuntuu korostuvan tässä(kin) luvussa varsin paljon.
     
  2. Atheon

    Atheon Kontulainen

    Kamppeille ei ehkä tarvittu vahteja varkaiden varalle, mutta ponit ja hevoset saattavat lähteä vahtimattomina omille teilleen tai alkaa nälkäisinä kaivelemaan eväspusseja. Myös ainakin linnut, joita vuorella selkeästi oli, saattavaisivat käydä tonkimassa varusteita ruoan toivossa. Maaeläimistä en muista mainintoja, mutta niitäkin on saattanut olla. Ja toki kuten Sidhielkin mainitsit, Bombur ei uskaltanut tai halunnut vielä nousta kielekkeelle, ja olisihan se kurjaa jäädä yksin leiriin.

    Minun silmääni pisti tämä. Miksi tästä piti mainita, jos sinne ei uskallettu mennä. Raivostuttavaa. Minä haluan tietää, mitä siellä oli? :D Luin tämän luvun tällä kertaa Lohikäärmevuoresta ja ainakin siinä tämä kohta oli kirjoitettu varsin kiinnostavasti ja mieltä kutkuttavasti. Siellä varmasti oli tai oli ollut kuitenkin jotain. Miksi muuten sinne veisi polku? Kenties vartiotasanne? Tuskin toista ovea ainakaan. Jos kääpiöillä oli ollut ahjoja syvällä vuoren sisässä, ehkä siellä oli aukko, josta savu oli johdettu ulos ja sitä piti käydä nuohoamassa. Tai ehkä korkeammalta vuoresta tullut jätekuilu jonnekin, ja aika ajoin jätteetkin olisi pitänyt siirtää pois vuorenrinteeltä (jätteenkäsittelyn on täytynyt varmasti olla erityisen järjestelmällistä tuollaisessa vuorensisäisessä yhdyskunnassa). Olisiko tarinaan liittyvä ovi saattanut alunperin olla siis vuoren huoltoon tarkoitettu? Ja tarkoittaisiko se sitä, että vastaavanlaisia sisäänkäyntejä saattaisi olla muuallakin päin vuorta, vaikka niistä ei olekaan mainintoja? Ehkä Thror ei kokenut mainitsemisen arvoiseksi muita, jos hänellä oli pakomatkan jälkeen avain vain yhteen ovista?

    Lisättäköön vielä, että he eivät rohjenneet kovin pitkälle sitä tietä, eikä ollut paljon hyötyä tehdä niin. Mitä Bilbo tällä tarkoitti? Että ei ollut hyötyä tutkia sitä tietä, koska loppujen lopuksi he pääsevät Vuoren sisään ilmankin, vai että siellä ei olisi ollut mitään heitä hyödyttävää. Epäilen edellistä, sillä miten Bilbo olisi voinut tietää, ettei siellä ole mitään hyödyllistä tutkimatta.
     
    Last edited: 21.11.2017
    Sidhiel tykkää tästä.
  3. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Minulla ei ole nyt suomenkielistä kirjaa, mutta englanninkielisestä tekstistä (11.luvun ensimmäisellä sivulla) mielestäni ilmenee, että Thorinin seurueen maihinlaskupaikkaan maitse tulleet Järvikaupungin miehet olivat käyttäneet hevosia kuljettaakseen tavarat paikalle (ja epäilemättä omina ratsuinaan). Thorinin seurue otti sitten ponit, ja siirsi mukaansa tulevat tavarat niiden selkään.

    At the end of the third day, some miles up the river, they drew in to the left or western bank and disembarked. Here they were joined by the horses with other provisions and necessaries and the ponies for their own use that had been sent to meet them. They packed what they could on the ponies and the rest was made into a store under a tent, but none of the men of the town would stay with them even for the night so near the shadow of the Mountain...So their escort left them, making off swiftly down the river and the shoreward paths...
     
    Sidhiel tykkää tästä.
  4. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen Suomen Tolkien-seura

    Kun Bilbo veneilee paikalle Vuolasta Virtaa soudellen, Kalvan venhoa keinuttaa Juoksevan joki. Bilbon istuskellessa kuistilla Kalpa puolestaan lepuuttaa takamustaan kynnyksellä, mikä isolla kirjoitettuna on myös tämän luvun nimi Lohikäärmevuoressa. Lisäksi alue, jota Juva kuivan asiallisesti kuvaa lohikäärmeen hävittämäksi maaksi on Pitkäsen kääntämänä dramaattisempi Lohikäärmeen Autiomaa. Vuoren etelähaarakkeen huipun nimestä sentään vallitsee verraten hyvä yksimielisyys Pitkäsen kutsuessa sitä Korppikukkulaksi ja Juvan Korppikallioksi, mutta Balinin epäillessä portin tienoilla liihotteleviä lintuja vakoojiksi sen tarkemmin niiden isäntää määrittämättä Poppo uskoo niiden olevan nimeomaan pahan vakoilijoita - tosin kyseenalaiseksi jää, mihin pahaan hän tarkalleen ottaen viittaa.

    Minua on jaksaa aina huvittaa se, että Kalpa löytää portaat kätketylle ovelle "hiipiessään noin puolen päivän aikoihin ison kiven takana", koska se kuulostaa niin hassulta. Ihan kuin Kalvalla olisi tapana mennä milloin minkäkin kiven taa vähän hiiviskelemään ajanvietteekseen. Bilbo on paljon vähemmän kutkuttavasti vain kiertämässä suurta kalliopylvästä portaat äkätessään.

    Lohikäärmevuoressa rastas ihan oikeasti koputtaa, tai ainakin Pitkänen kirjoittaa "Kop!", "Kop! Kop!" siinä missä Juvan rastas saa etanaa pahoinpidelleessään aikaan äänen "Räiskis!", "Räiskis! Räiskis!". Olisikohan Hobitin kartassakin pitänyt mieluummin lukea "seiso harmaan kiven luona kun rastas räiskyttää"? Lisää eroja äänimaisemaan saadaan, kun Lohikäärmevuoressa kallionliuska irtoaa räsähtäen avaimenreiän päältä mutta Hobitissa irtoava liuskepala kirskahtaa kovasti. Siinä missä Ukonnuolen avaama ovi on kooltaan viisi jalkaa korkea ja kolme leveä, Thorin avaa Vuoren kylkeen kahden ja puolen kyynärän korkuisen puolentoista kyynärän levyisen aukon, mutta senttimetreiksi muunnettuna mitat sentään ovat kutakuinkin samat.
     
  5. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Minkähän kokoinen tämä kuisti oikein on? Olen luullut sitä aika pieneksi syvennykseksi vuoren kyljessä, koska se oli niin hyvin piilossa, mutta sinne kuitenkin mahtuivat melkein kaikki kääpiöt eikä ahtaudesta sanottu mitään.

    Minullekin heräsi uteliaisuus siitä, minne kuistilta ylöspäin jatkuva polku mahtoi johtaa. Mutta ehkäpä Bilbo ja kääpiöt eivät halunneet sinne, koska ovi piti löytää nopeasti: luulen, että kääpiöt pelkäsivät Smaugin tulevan ulos ja lentävän vuoren ympäri eivätkä siis haluneet viettää turhaan aikaa näkyvällä paikalla.

    Käännöksestä jäin miettimään, olisiko etanan pitänyt olla kotilo? Sitähän piti hakata kiveä vasten, mutta eikö kotiloilla ole kuori ja etanoilla ei?
     
  6. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Tätä kysymystä (ja laajemminkin etanoita vs. kotiloita ja vastoinpäin) on pohdittu Tolkien-huoneen pikkukysymyksissä kuluvan vuoden kevätpuolella Vohobitin nostettua kissan (siis tässä tapauksessa eta... ei vaan kotilon... vai kuinka?) pöydälle tässä viestissä. Kai me päädyimme siihen lopputulokseen, että kotiloista puhuminen olisi ollut tarkempaa, 'etana' kun kai viittaa lähinnä kotiloon, jolla ei ole ainakaan selvästi näkyvää kuorta.
     
    Luvailin tykkää tästä.
  7. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen Suomen Tolkien-seura

    "Pieni jyrkkäseinäinen syvänne" sanotaan kirjassa, mutta ehkä sen pienuus tarkoitti lähinnä kapeutta. Tarina ei kerro, kuinka syvä se oli, vain sen, että se oli katoton ja näytti kauempaa katsottuna pelkältä rakoselta. Ehkä se siis oli niin syvä, että sinne mahtui kevyesti kasa kääpiöitä sekä hobitti, tai sitten se leveni sisäänkäynnin jälkeen tuntuvasti. Joka tapauksessa ovi sijaitsi sen "sisimmässä päässä", joten pitkulainen sen on täytynyt olla muodoltaan.
     
  8. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Totta. Löysin seuraavasta luvusta vielä maininnan "kärventynyt ruohokaistale, rastaan kivi, etanoiden peittämät seinät, kapea ulkonema - kaikki sortui siruiksi ja valui kalliolta vyörynä laaksoon". "Kaistale" lienee kapea (mutta "kapea ulkonema" taitaa olla polku, jota pitkin kuistille päästiin), mutta ei tästä juuri lisätietoa saanut.

    Nyt sain mielikuvan, että ehkäpä oven kohdalla tai sen yläpuolella olisi voinut kauan sitten olla lähde, ja kapea kuisti voisi olla siitä ulos virranneen vuoripuron kaivertama. Tämä on kyllä ihan arvailua...
     
  9. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Tätä tuskin saamme koskaan selville, ja vaikuttaa jotenkin siltä, ettei Tolkienkaan halunnut sitä tietää. Mutta voisin kuvitella, että siellä olisi ollut vartiopaikka, jollaisia lienee ollut ympäri vuorta. Yhdellä sellaisellahan kääpiöt voroineen kävivätkin.

    Ellei sitten yläpolulla istunut pömppövatsainen kivipatsasta muistuttava ikivanha kääpiönkuvatus, joka odotti, odottamistaan odotti, että portaita nousisi joku, jolle hän voisi sanoa Tie on suljettu ennen kuin raukenisi tomuksi. Ehkä hän sai tilaisuutensa 5AT:n jälkeen. Mutta meille sitä ei ole kerrottu.
     
    Isilmírë tykkää tästä.

Jaa somessa