Hobitti eli Sinne ja takaisin 80 vuotta 21.9.2017

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Koska tänään on The Hobbitin 79-vuotispäivä (onnea ikinuorelle!) tarkoittaa se myös sitä, että tasan vuoden päästä kirja täyttää pyöreitä eli 80 vuotta.

Tuli vain mieleeni kysyä, innostuisiko Suomen Tolkien-seura Kontu ry. järjestämään juhlapäivän kunniaksi jotakin näkyvää ja näyttävää koko kansan iloksi? Juhlan? Esitelmätilaisuuden? Julkaisun? Kaikki nämä? Jotain muuta?

On siis vuosi aikaa, mikä ei ole liikaa mutta ei myöskään liian vähän.
 
Puheenjohtaja sanoo, että vähintään teoriassa joo. Käytännössä voi olla haasteellista, koska WorldConin suunnittelu (ja ihan normihommat) vie resurssit. Mutta nytpä onkin hyvä mahdollisuus hobiteilla ideoida ja ehdottaa, niin ei jää ainakaan hallituksen mielikuvituksesta kiinni :D [WorldConiin on tarkoitus julkaista englanninkielinen Legolas, joten toista julkaisua samalle syksylle ei saa, mutta Legsuun voisikin sit kirjoittaa 80-vuotisjuhlaan liittyen jotain]
 
WSOY:n kirjauutuuksissa kerrotaan, että "Lisäksi Tove Janssonin kuvitusta nähdään J. R. R. Tolkien Hobitti eli Sinne ja takaisin -klassikon 80-vuotisjuhlalaitoksessa, joka julkaistaan alun perin 1960-luvulla Ruotsissa ilmestyneen Hobitin Jansson-kuvituksella ja sen syntyhistoriaa valottavalla esseellä varustettuna." Epävirallinen tieto kertoo myös, että kansikuvana olisi Lohikäärmevuoressa käytetty kansi. Käännös on joka tapauksessa Kersti Juvan & Panu Pekkasen.

Jos Jansson-kuvitukset vielä puuttuvat hyllystä, niin tämä kannattaa nyt ostaa, sillä 2000-luvulla julkaistujakin laitoksia on ollut melko hankalaa/kallista käytettyinä hankkia.
 
^Kas, Adlibrishän kertoikin tuota WSOY:n tiedotetta laajemmin! Hinta tuolla 24,10€ ja tuotetiedoissa sanotaan seuraavaa:

Hobitti täyttää 80 vuotta! 2017 on kulunut J. R. R. Tolkienin syntymästä 125 vuotta ja Hobitin ilmestymisestä 80 vuotta. Tuplajuhlan kunniaksi Hobitti ilmestyy uutena laitoksena Tove Janssonin kuvittamana. 21.9.1937 julkaistiin Englannissa ensipainos Tolkienin fantasiaromaanista Hobitti. 23 vuotta myöhemmin Rabén & Sjögrenin kustannustoimittaja Astrid Lindgren pyysi Muumi-kirjoillaan jo mainetta niittänyttä Tove Janssonia kuvittamaan Hobitin, josta oli tekeillä uusi ruotsinnos. Hobitin 80-vuotislaitos sisältää Janssonin satumaiset kuvat alkuperäispiirroksista suoraan kuvattuina ja aiemmin vain Hobitin ensimmäisessä suomennoksessa Lohikäärmevuori käytetyn kannen. Brian Sibley kertoo jälkisanoissaan koko huikean tarinan siitä, kuinka Hobitin kuvitus toi yhteen kolme kirjallista jättiläistä - J. R. R. Tolkienin, Astrid Lindgrenin ja Tove Janssonin. J. R. R. Tolkien (1892-1973) tunnetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä, jonka pääteoksia ovat Hobitti ja Taru Sormusten herrasta. Muumi-kirjoistaan kuulu Tove Jansson (1914-2001) kuvitti Tolkienin Hobitin lisäksi mm. Lewis Carrollin Liisan seikkailut ihmemaassa. Brittikirjailija Brian Sibley (s. 1949) on dramatisoinut radiokuunnelman Tolkienin Sormusten herrasta ja oli 20 vuoden ajan kirjeenvaihdossa Tove Janssonin kanssa.

Heh, olinkin jo mailaamassa WSOY:lle kyselyä, että kuka on sen Jansson-esseen kirjoittanut yms (kun on tullut aihetta tutkittua, ja taas pitäis siitä todnäk esitelmöidä ja vähän kerätä uutta tietoa), mutta Brian Sibley sitten. Ihan kiva sinänsä, sillä hänellä on Tolkien-puolta niin paljon, että osaa katsoa asiaa myös sitä kautta. Lindgren-Jansson-yhteistyöstähän kerrotaan ihan mukavasti Boel Westinin Jansson-elämäkerrassa Sanat, kuvat, elämä (Ord, bild, liv), mutta Tolkien-tutkimuksen puoli jää siinä vähän sivulauseeseen. Nyt vaan harmittaa, että tuo tulee vasta syyskuussa, sillä haluaisin saada tuon kirjoituksen käsiini ennen WorldConia...

EDIT: Ahaa, Brian Sibley on kirjoittanut introductionin jo viimevuotiseen Tolkien Calendariin, jossa oli noita Jansson-kuvituksia. Kalenterin toki tiesin, mutta en tuosta introsta! Hitsi! Varmaan jotain päällekkäisyyttä on näissä teksteissä, mutta toivotaan, että kirjaversio on pidennetty, extended edition ;)
 
Last edited:
Tässäpä juhlapäivän lisäkier(r)ostuttajaksi (yhteisen henkisen perintömme sekä kaiken kirjallisuuden äidin hengessä) Vuoren itäpuolinen visio kuuluista maastoturistikohteista.

Mmm — nyt on selvästi lähteenraikkaan veden ja mustikkapiirakan aika! <3
 
Last edited:
WSOY:n kirjauutuuksissa kerrotaan, että "Lisäksi Tove Janssonin kuvitusta nähdään J. R. R. Tolkien Hobitti eli Sinne ja takaisin -klassikon 80-vuotisjuhlalaitoksessa, joka julkaistaan alun perin 1960-luvulla Ruotsissa ilmestyneen Hobitin Jansson-kuvituksella ja sen syntyhistoriaa valottavalla esseellä varustettuna." Epävirallinen tieto kertoo myös, että kansikuvana olisi Lohikäärmevuoressa käytetty kansi. Käännös on joka tapauksessa Kersti Juvan & Panu Pekkasen.

Jos Jansson-kuvitukset vielä puuttuvat hyllystä, niin tämä kannattaa nyt ostaa, sillä 2000-luvulla julkaistujakin laitoksia on ollut melko hankalaa/kallista käytettyinä hankkia.

Hej hoj och trallala!

Eteeni mojahti verkosta aivan satamalaiturintuore, syyskuinen pläjäys tekstiä ja kuvia näistä ponnisteluista.

Jotakin tuttua, lainattua ja illustratiivisen opettavaista (niiden nähdä jotka näkevät) noissa tulkinnoissa toden totta vähintäänkin on.
 
Olen joskus antanut kertoa itselleni, että Lohikäärmevuori olisi suomennettu ruotsalaisesta laitoksesta. Liekö asiassa mitään perää?
 
@Heathertoes osaisi itse kertoa tarkemmin, mutta muistelen hänen maininneen WorldConissa pitämällään luennolla, että jotkin merkit viittaisivat suomennoksen ainakin saaneen innoitusta ruotsalaisesta laitoksesta.
 
(Kas, olenpas ollut monta päivää täältä poissa)
Ömmm, oon maininnut ainakin sen, että on mahdollista, että Jansson on saanut jotain vaikutteita ensimmäisen ruotsinnoksen kuvituksesta, kun itse sitä tokaa ruotsinnosta kuvitti. Tästä mulla ei ole minkäänmoista faktatietoa vaan liittyy isojen "Klonkku-tapaa-Bilbon"-kuvien samanoloiseen sommitteluun. Ja sitten oli kysymys siitä, että Tolkiien muokkaili omaa tekstiään, joten englanninkielinen alkuperäisteoksessa on (niiden isojen Klonkku-tarinan muutosten jälkeenkin) pikkumuutosta Klonkun koon kuvailuun. Ja jos kuvitus on tehty aiemmasta Tolkienin versiosta / sen käännöksestä, ja sitten se heitetään uudemmasta Tolkienin versiosta tehdyn käännöksen yhteyteen, niin sitten siellä kuvissa on valtavan pitkä Klonkku, vaikka vieressä tekstissä selvästi sanottaisiin, että tää tyyppi oli suht pienikokoinen.

Mutta nyt en yhtäkkiä yhytä, että mikä juttu vois olla se, mihin @Isilmírë viittaa.
 
Se oli varmaan juuri tuo Klonkku-juttu, jota muistelin. Muistin siis väärin: kyse oli kuvituksesta, ei käännöksestä, joka oli ehkä saanut inspiraatiota ruotsinnoksesta.
 
Ai niin, kerroin sen jutun kanssa, että Janssonin kirjeissä käytettiin sellaisia ruotsinkielisiä termejä (esim. örkeistä tais olla svartalver tms, mikä ei ole mitenkään automaattinen käännös sanalla orc), joita oli käytetty siinä ekassa ruotsinnoksessa, mutta joita ei käytetty tokassa. Eli siinä oli vielä vahvempi viite, että olis lukenut tai ainakin selaillut ekaa tai ainakin muuten kuullut siitä. Mutta mä en ole löytänyt tietoa, että onko kuvitusta varten lukenut ekan ruotsinnoksen (tavallaan ajattelis, että ei, jotta sais muodostaa omat mielikuvansa ilman, että tuon version kuvitukset vaikuttais. Ja näin käännöstieteiljän näkokulmasta myös muiden syiden takia :D ) vaiko ihan englanninkielisen hobitin. Tuskin sitä kakkosruotsinnosta, jota itse kuvitti, sillä on saanut kuvitusduunin silloin, kun käännöshomma on ollut vasta tekeillä (tai ei vielä edes aloitettu, tästä ei ehkä ollut elämänkerrasta selkeää mainintaa).
 
Toteanpa vain, että katsoin juuri Kaikenkarvaisten ystävieni uuden version ensimmäisen jakson ja huomioni kiinnittyi oitis siihen, että tuolloin elettiin vuotta 1937, kesää nähtävästi.

Ja tästä huomiosta seurasi sitä, että tarkkailin paikkoja, maisemia ja ihmisiä siitä näkökulmasta, että jaa jaa, tällainen oli Britannia niihin aikoihin, kun The Hobbit ilmiintyi sinne. Antoi ikään kuin perspektiiviä kirjan kunnioitettavalle iälle.

(Ei niin että James Herriotissa ja kumppaneissa olisi jotakin hobittimaista.)
 
Ylös