Hobitti eli Sinne ja takaisin

Hobitteja, Hobitteja, aina vaan Hobitteja!

Haltiamieli sanoi:

Siispä kysyn Jansson-kuvitteista (joka ilmeisesti siis oli myös jo "tarkistettu laitos") tutkailleilta (Tik? ) onko siihen tehty merkittävissä/huomattavissa määrin korjauksia tai vastaavaa aikaisempaan verraten?

Click to expand...

Enpä ole systemaattisesti etsinyt, mutta voisihan tuo olla vaivan arvoista. Homma olisi tietysti viisainta jakaa useamman vertailijan kesken. Tulokset voisi esitellä vaikka tässä keskustelussa ja siirtää sitten KontuWikiin.

Uusinta JRRT:n kuvittamaa laitosta (näemmä nid.) en ole vielä nähnyt, Risingshadowin tekstin perusteella voisi olevan kyse samasta tekstistä kuin Janssonin kuvittamassa, (3. laitos kummankin kohdalla [mikä on tarkkaan ottaen väärin, sillä Janssonin kuvittama on "tarkistettu laitos" = käytännössä toinen laitos, vaikka sitä ei kirjassa itsessään näin nimitetä: tämä uusi tarkistetun laitoksen versio JRRT:n kuvituksella on sitten ainakin WSOY:n kotisivun mukaan "kolmas laitos"; Lohikäärmevuorta ei voi Risingshadowin tapaan laskea "Hobitin ensimmäiseksi laitokseksi" koska se on eri kirja]).

Voihan siinä uudessa painoksessa olla toki lisää esim. pianovihreiden korjauksia, semminkin kun sitä nimitetään kolmanneksi laitokseksi erotuksena Janssonin kuvittamaan tarkistettuun laitokseen. Eri kuvituksen vuoksi teksti on täytynyt joka tapauksessa latoa uudestaan. Jos noilla sitten on ollut aikaa ja tarmoa WSOY:llä myös korjata korjattua. Toivottavasti.

Näitä laitoksia päässee vertailemaan (niiden hurjien lisäksi joilla on kaikki kolme ja mieluiten vanhasta JRRT:n kuvittamastakin useita eri painoksia, hii haa) parhaiten sitten, kun meillä on dataa Janssonin kuvittaman laitoksen korjauksista ja ennen kaikkea siihen (mahdollisesti) jääneistä virheistä.

Toisaalta mitä olen lukenut LoTR:n laitosten historiaa, voipi käydä niin kuin aina, että jokaiseen uuteen laitokseen tulee korjausten lisäksi liuta omia uusia virheitä. 300 vuotta ja silleen.

PS. WSOY:n sivuilla kirja myös näkyy, etusivun oikeassa reunassa kansikuva ja lisätietoja klikkaamalla siitä. Ongelmana on vain että linkki ei juuri nyt toiminut, tuli vain sekavia error-herjoja.

Hobitin kolmannesta laitoksesta

Jaa, päästyäni käsiksi Hobitin kolmanteen laitokseen totean seuraavaa: teksti on ladottu uudestaan (ja edellisiä kauniimmin) mikä on aiheuttanut sivumäärän nousun vähän yli 300:sta lähes 330:een. Näin ollen tekstissäkin saattaa olla korjauksia edellisiin laitoksiin (janssonkantinen mukaan lukien) verrattuna. Kukapa niitä löytämään?

Eipä siis auta muu kuin hankkia tämäkin hyllyynsä. Kuvaliitteet ovat kahdessa osassa ja kartat niiden mukana kauniisti punamustina. Sangen siistiä, vaikka jotenkin pidän vielä enemmän ensimmäisen laitoksen tavasta laittaa värikuvat niiden sivujen luo, joita kuvat vastaavat. Mutta ensimmäisessä kovakantisessa oli muutenkin värikuville sopiva paperi koko kirjassa.

Matoinen nykymaailmamme harrastaa halvempaa paperia ja on tyystin unhoittanut kluuttikannet. Ah ja niin edespäin!

Onko muuten niin, että kolmatta laitosta saa ainoastaan pehmeäkantisena?

Re: Hobitin kolmannesta laitoksesta

Tolkienin kuvittamaa Hobittia saa kirjakaupoista tällä hetkellä ainoastaan pehmeäkantisena, muista on painos lopussa. Kolmas laitos on julkaistu pelkästään nidottuna. Janssonin kuvittama laitos on siis tällä hetkellä myynnissä ensisijaisena kovakantisena laitoksena.

Koko suomennoksen olisi saanut tarkistaa tähän laitokseen, Kersti Juva ei tiettävästi ole ollut täysin tyytyväinen Hobitin suomennokseen. Silmarillionin käännöksessä on myös joidenkin mielestä pientä huomautettavaa. Hobitin tapauksessa piti välttää Lohikäärmevuoren ilmaisuja.

Seuraavassa laitoksessa voitaisiin vaihtaa jo kansikuvaa, tällä hetkellä kirjakaupoista löytyvät englanniksi mustakantiset pokkarit joissa on käytetty Tolkienin koristepiirroksia kansissa.

Itse olen yrittänyt metsästää Hobitin kovakantista mutta vastaan on tullut vaan Toven Janssonin kuvituksilla olevia opuksia. Pokkari vaan ei tunnu samalta Joskus ajattelin että lukisin tuon Toven version mutta höpötitit ynnä muut sekä piirrokset karkoittivat. Uusi painos olisi mukava, kovakantisena kiitos!

Haa, missasit mahdollisuutesi, Alph, kun keväällä ennen muuttoa myin kovakantisen Hobittini pois. Se oli peräti keräilyharvinaisuus sikäli, että kannet olivat nurinpäin. Mustaksi Hobitiksi sitä kutsuin. Nyt kirjahyllyä koristaa tuo Tove Janssonin kuvituksilla varustettu laitos, joka muistuttaa minua ajasta, jolloin Hobittia ei ollut suomennettu uudelleen vaan käytössä oli teos "Lohikäärmevuori eli erään hoppelin matka sinne ja takaisin". Uudelleen suomentaminen tuntui vähän samalta kuin Vanha Testamentti olisi kirjoitettu uudelleen Uuden Testamentin mukaan.

Eikä ihme, että missasit, sillä en ilmoittanut kirjaa myytäväksi vaan se meni vaihtokaupassa, jossa sain Tintti neuvostojen maassa -sarjakuva-albumin myytäväksi työtoverini pojalle. Kostuin kympin miinus postikulut.

Alph sanoi:

Joskus ajattelin että lukisin tuon Toven version mutta höpötitit ynnä muut sekä piirrokset karkoittivat.

Click to expand...

Höpöttejä löytyy Lorusta ja ne karkoittaisivat kenet tahansa. Lohikäärmevuoren hoppelit sen sijaan ovat kerrassaan mainioita =)

Isilmirë sanoi:

Alph sanoi:

Joskus ajattelin että lukisin tuon Toven version mutta höpötitit ynnä muut sekä piirrokset karkoittivat.

Click to expand...

Höpöttejä löytyy Lorusta ja ne karkoittaisivat kenet tahansa. Lohikäärmevuoren hoppelit sen sijaan ovat kerrassaan mainioita =)

Click to expand...

:hups: Noo, höpötitit ja hoppelit, mitä eroa Jotakin sinne päin kuitenkin

Kysymys Hobitissa olevista riimuista...

Hobitissa olevien riimujen kanssa on ongelma!
tai siis ei ongelma mutta kumminkin...
yritin kirjoittaa ylös niitä riimu aakkosia suomeksi ja huomasin että esim (i) ja (j) ovat samat kuten (u) ja (v)...
eli onko tuossa käynyt jokin moka vai enkö vaan hoksaa jotain jujua?
ja onko jossain netissä niitä riimu aakkosia että sais tulkittua niitä riimuja mitä hobitissa on? siis suomen kielisessä hobititssa...

Anglosaksiriimuissa (joita Hobitin riimut käsittääkseni lähinnä ovat) i ja j merkitään samalla riimulla. Samoin muistaakseni v ja u. Mm. täältä löytyypi siisti listaus, jos ei itse jaksa niitä riimuja Hobitin karttateksteistä selvittää.

Haa, luin eilen loppuun 'The Hobbit' in. Ensimmäistä kertaa, englanniksi siis (suomeksi olen tietenkin kirjan lukenut monta kertaa ja molemmat käännökset). Tätä puitiin Morelin Teetä ja Tolkienia -lukupiirissä ja innostuin lukemaan kirjan loppuun (vaikka vasta "ensi kerralla" loppu käsitelläänkin).

Ja onhan se hieno kirja. On siellä toki sellaista "kaikkitietävän kertojan" -ääntä, joka ärsyttää, mutta kyllä Bilbon suuri rohkeus ja kasvu taas teki vaikutuksen. (Luin juuri muuten yhden uudemman ihan "aikuisten kirjan", jossa oli samanlaista kaikkitietävää kertojaa, mikä oli verrattain hassu havainto.) Lopussa teki taas mieli itkeä: Thorinin sanat koskettavat aina (ja osuvat hyvin oikeaan).

Kielellisesti englantia oli myös hauska lukea. Tolkien leikittelee sanoilla ja niiden äänneasulla yllättävän paljon ja kaikkea ei tietenkään suomennoksiin ole saatu mukaan (ja pidän kovasti molemmista suomennoksista, ne ovat eri tavalla hyviä kummatkin). Oli kyllä hyvä luettava englanniksi. Seuraavaksi sitten varmaan Taru... (ei, en ole sitäkään lukenut englanniksi).

Tuo tieto yllätti, sillä tiedän Ksun olevan läheisissä tekemisissä englannin kielen kanssa. Taru on jotenkin parempi suomeksi kuin englanniksi. Hobittia en ole lukenut englanniksi, olisi ehkä korkea aika. Muistan miten aikoinaan mikrotietokoneille myytiin The Hobbit -peliä, jonka mukana seurasi kirja pokkaripainoksena. Kirjan lukeminen oli edellytyksenä pelin ymmärtämiselle. Minua urakka kauhistutti: lukea nyt jokin kirja englanniksi ennen pelaamista! Silloin en vielä ollut tutustunut Civilizationin manuaaliin

Ksu sanoi:

Tätä puitiin Morelin Teetä ja Tolkienia -lukupiirissä ja innostuin lukemaan kirjan loppuun (vaikka vasta "ensi kerralla" loppu käsitelläänkin).

Kielellisesti englantia oli myös hauska lukea. Tolkien leikittelee sanoilla ja niiden äänneasulla yllättävän paljon ja kaikkea ei tietenkään suomennoksiin ole saatu mukaan (ja pidän kovasti molemmista suomennoksista, ne ovat eri tavalla hyviä kummatkin). Oli kyllä hyvä luettava englanniksi. Seuraavaksi sitten varmaan Taru... (ei, en ole sitäkään lukenut englanniksi).

Click to expand...

Mentiin sitten kirja loppuun asti, kun muutkin oli lukenut loppuun =)
Itsekin luin kirjan nyt vasta englanniksi ja se oli mukava yllätys. Jo Ksun mainitsemien juttujen lisäksi "outojen" sanojen toistuva käyttö oli jännää luettavaa. Kieli on muuttunut tässä vuosien saatossa ja Tolkien varmaan tietoisesti käytti harvinaisempia sanoja. Opin monta uutta sanaa, nyt vain on löydettävä tilaisuus käyttää niitä

Johtuneeko oudosta huumorintajustani vai mistä, mutta pidin Hobittia hyvin lystinä kirjana. Moni näennäisen harmiton ja neutraali toteamuslause, jotka tarjoiltiin lukijalle "vakavalla naamalla" olivat minusta ratkiriemukkaan hauskoja. Repesin monta kertaa ja käkätin tyytyväisenä sellaisillekin jutuille, missä toiset ihmiset (tosikot? henkisesti aikuiset?) eivät nähneet mitään hirnumisen aihetta.

En tiedä harrastiko Tolkien jotain hienovaraisempaa huumoria kirjoissaan, mutta jos harrasti niin minulle se kolahti. :wink:

Tui, et suinkaan ole yksin. Itsekin olen löytänyt (etenkin nyt viime lukukerralla) Hobitista paljon huumoria. Smaugin jotenkin brittiläinen kuiva sarkasmi vetosi (ja sitä ei ehkä oltu sellaiseksi tarkoitettu, mutta siltä se tuntui).

Mielestäni Tarussa vastaavanlaista hienovaraista huumoria ei enää ollut, mutta "lastenkirjoissaan" (Mr Bliss, Maamies & Lohikäärme yms) se on havaittavissa. Ehkä vain kuvittelen?

off/ Taru taitaa jo olla liian vakvaa huumorille, tosin on sielläkin kohtia, jotka naurattavat. /off

Minua häiritsee jokaisella lukukerralla Hobitin ja Tarun haltioiden erilaisuus. Kyseessä taitavat olla eri sukua olevat haltiat(?), mutta silti se häiritsee. Hobitissa jopa haltiruhtinas (vai mikä lie, lukemisesta on hiukan aikaa) on hiukan turhamainen ja pikkumainen, kun taas Tarussa korostetaan haltioiden olevan jaloa kansaa. Tämä tietysti johtuu siitä, että Hobitti on lasten satu ja Taru nyt on taru. Kuitenkin koko käsitykseni haltioista muuttui lukiessani Tarun, sillä sitä ennen mielessäni olivat eläneet vain Hobitin kuvaamat haltiat. Tosin käsitykseni haltioista taitaa muuttua koko ajan, nyt meneillään oleva Silma on jo ratkaisevasti muuttanut käsityksiäni lisää...

Niin, ovatko Hobitin haltiat erilaisia, vai kuvaako Bilbo heitä vaan kertomuksessaan hiukan eri tavoin kuin Frodo myöhemmin omassaan? (Vai onko peräti niin, että haltiafanittajana tunnettu Sam kävi lopuksi kaikki kertomuksen haltioita koskevat kohdat läpi ja muokkaili niitä? ) Mielestäni nimittäin Hobitin haltiat eivät kovin paljon eroa käytöstavoissaan erinäisistä Silmarillionin haltioista - kokonaisuus huomioonottaen Taru on näin ollen se joukosta poikkeava versio "jalosta" kansasta.

Rotta wikisee

Tuli tässä mieleeni: voisivatko kontulaiset olla niin ihmeen ihania, että innostuisivat kirjoittamaan Hobitin eri luvuista tiivistelmiä wikiin laitettavaksi?

Saa lähettää tähän topiikkiin tai suoraan wikiin, siis kyseessä olisi napakka selostus luvun tapahtumista

Meiltä puuttuvat kokonaan kaikkien muiden paitsi lukujen I ja V tiivistelmät.

Niistä on hyvä alkaa, lisää muuta tavaraa Hobitin eri lukuja käsitteleville sivuille voi sitten kerätä vähitellen.

Jos toimittaisiin niin, että tiivistelmän kirjoittajaksi aikova ilmoittaa ensin tänne, minkä luvun ottaa kontolleen. Jaan koko touhun omaksi topiikikseen sitten kun näyttää siltä, että homma alkaa toimia.

Ei niiden nyt niin kauhean pitkiä tarvitse olla, joten pelotta kimppuun vain.

No jaa, minä voisin näin aluksi näprätä jonkinlaista tiivistelmää luvusta Lammaspaistia, mikäli on tarpeeksi aikaa. Voin sitten muitakin tiivistelmiä tehdä, jos viitsin...

Edittiä: Tein sitten lukujen II-IV tiivistelmät, toivottavasti ei haittaa ketään. Voisin sitten jatkoksi tehdä (näin aluksi) lukujen VI-VIII tiivistelmät ja siitä eteenpäin, mikäli muita vapaaehtoisia ei ilmesty.

Hobitin kolmannesta laitoksesta (nid.) on näemmä otettu toinenkin painos:

http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-32324-1

ISBN-15 on 978-951-0-32324-3

WSOY:n mukaan siinä on 346 sivua, mikä on enemmän kuin Fennican tiedoissa (328, [2] s., [9] kuvas.). Liekö jollakulla tilaisuus vertailla näitä painoksia keskenään? Siis ovatko kuitenkin yhteneväiset?

Sivumäärä on virallisesti 328, mutta siihen ei ole laskettu mukaan ns. kuvitussivuja, joihin nuo kirjan värilliset kuvitukset ja kartat on tungettu. Niitä en ala laskeskelemaan (Mutta onnekseni löysin tämän hyllystäni, Hobitin versioita kun on kertynyt... ja kertyminen jatkuu. Lohikäärmevuoren jos vielä saisi) mutta voi olla, että molemmat sivumäärät pitävät paikkansa? Enpä tiedä.

Itse luin Hobitin vasta paljon paljon myöhemmin kuin mitä olin lukenut TSH:n, Silmarillionkin tuli luettua ennen Hobittia, samoin Keskeneräisten tarujen kirja. Hobittiin tartuin vasta, kun muu lukeminen tuosta niin kiehtovasta maailmasta alkoi olla luettu. (The History of Middle-Earth sarjassa muutamia lukemattomia teoksia minulla edelleen)

Hobitti on teoksena yhtä hyvä ponnahduslauta riippuvuuteen Tolkienista kuin TSH:kin, muita kirjoja en edes tuon riippuvuuden aloittamiseen suosittelisi, eihän Silmarillionista tai Keskeneräisten tarujen kirjasta saa tolkkua, jos ei ole lukenut ns. "valmista" tarinaa. Teoksena Hobitti ei kuitenkaan vedä täydellisesti vertoja (minun näkökulmastani) TSH:lle, mutta monet kehuvat jopa paremmaksi kuin Tarua. Kuka sitten tietää? Minä en tiedä.

Mutta kuvitukset olivat hurmaavat, on kyseessä sitten Tove Janssonin kuvituksilla höystetty erikoispainos tai Tolkienin omilla kuvilla varustettu laitos.