Hobitti-elokuvien arvioita

No, Haltin kakkossivun teksti on pikaisesti silmäiltynä pitempi kuin sinun, eikä sitä tiettävästi ole lyhennelty. Hänen eksalttisella statuksellaan ei ole merkitystä täällä. Jos jaarittelu olisi kiellettyä Konnussa, tekstejä lyhenneltäisiin vaikka kirjoittaja olisi kuinka iso kiho tahansa. Lähinnä jokin innostuneempi copypastettaminen voisi johtaa nipistyksiin. Mistä syntyy vaikutelmasi, että tekstejä olisi lyhennelty? Spoiler-tageistako? Valkoiset alueet tekstissä eivät ole nipistyksiä, vaan spoilaavia kohtia, jotka saa näkyviin maalaamalla ne hiirellä.

Leffaa katsoessani häiritsi tietoisuus siitä, että seurasin kuolemattomien hahmojen kommelluksia Keski-Maassa. Tässä vaiheessa tarinaa yksikään hahmoista ei heitä henkeään, joten heidät voi heittää millaisiin koettelemuksiin tahansa ja niin tehtiinkin. Mitäköhän ideointipalaverissa ehdotettiin? "Hei, laitetaan ne liukumaan hiisipaikassa syvää kuilua alas tasolta toiselle poukkoillen puuhäkkyrässä pohjalle rysähtäen ja annetaan hiisikuninkaan pudota niiden päälle koomisena yksityiskohtana! Kukaan seurueesta ei saa ruhjeita kummempia vammoja. Joo, niin tehdään!" Hirvittää ajatellakin, millaista noppatuuria vastaava kohtaus KERPissä vaatisi. Luultavasti kaikki hahmot olisivat kuolleita ja vain pari onnekasta koomassa vuoden ajan.

Lepotuolista oli muuten mukavaa katsella leffaa, mutta niskat kipeytyivät pahan kerran. Sikäli olisi pystympi asento ollut parempi.

Ketuttaa jo etukäteen se, että hirmuista DVD-boksia lienee turha odottaa, vaan kaikkein kattavin boksi julkaistaan bluraylle.

No, kun olen ainakin kerran nähty, että turhan pitkää viestiä on karsittu ja viestejä on usein muokattu. Tosin omia viestejähän voi itsekin muokata.

Olet ihan samaa mieltä, Pagba! Minä vähän ajattelin, että eikö tuossa tosiaan käynyt mitään? Kai hiisikuningas nyt jonkin verran painaa, kun päälle rysähtää. Mutta sellaista se joskus on. Kerrankin äiti sanoi Sormuksen ritareissa Moriassa käydyn taistelun jälkeen, että "taas sitä juostaan, vaikka äsken taisteltiin". Sitten isäpuoli tokaisi, että "hyvä kunto." Minä en silloin ollut tullut ajatelleeksi sitä, mutta Hobitissa kyllä pisti silmään. Muuten elokuvien toteutus on kyllä onnistunut hyvin.

SISÄLTÄÄ SPOILEREITA, en muista, mikä on spoileritägi.

Tykkäsin leffasta paljon enemmän kuin luulin, olin varautunut, että se on huono, koska arvostelut eivät ole olleet kummoisia. Mutta oli jotenkin niin siistiä 10 vuoden jälkeen nähdä uusia maisemia Keski-Maasta. Tilan tuntu on saatu jotenkin niin hyvin toteutettua - tuntuu oikeasti, että edessä on satoja kilometrejä erämaata.

Muuten aika samat havainnot kuin muillakin: Bilbo oli mahtava, Thranduil vähän seis ja Galadriel hieman ärsyttävä. Ylipäätään haltioiden eteerisyys häiritsi: siellä ne ratsastelevat ja soittelevat harppujaan ja muka pitävät maailmaa pystyssä.

Radagastin puolesta olin melkein loukkaantunut. Mikä spurgu! Ja ajattelin koko ajan vain sitä linnunp:tä hänen naamallaan.

Thorin oli Bilbon jälkeen paras - ymmärrän leffan pituuden siinä, että hahmo ehtii nyt kehittyä. Toki Thorin on varmaan tosi kliseinen, mutta silti mahtavasti rakennettu fantasiahahmo, jolla on kaikki ne täydelliset ominaisuudet.

Liika dramatisointi vähän ärsytti. Onko pakko pelastua aina viime hetkellä, onko susien lähestyminen pakko näyttää viisi kertaa? Taistelu- tai takaa-ajokohtauksia laskin takaumat mukaan lukien kuusi. Toisaalta parempi monta lyhyttä kuin yksi pitkä ja puuduttava.

Joku kritisoi teinikääpiöitä. Nousi ehkä vähän mieleen, että he ovat mukana perinteisen mieskomeuden saamiseksi leffaan. Mainstream-elokuvissa harvoin on pelkkiä ei-komeita naamoja.

Hieman katselua häiritsi se, että kirjan kertauksesta huolimatta en muistanut taustoja kovin hyvin. Oliko Gandalfin, Elrondin, Galadrielin ja Sarumanin tapaaminen olevinaan Valkoisen neuvoston kohtaaminen? Eikö se tapahtunut jo aiemmin - olihan Gandalf tietoinen Dol Guldurin uhasta jo lähettäessään retkueen liikkeelle? Ei kai se vasta siinä käynyt ilmi?

Se myös jäi vaivaamaan, mistä Azog oikein sai tietää, että Thorin on liikkeellä. Jäi hämäräksi.

Luin Hobitin syksyllä ja minusta kirjan teemaksi nousi tavallaan uskaltaminen ja rohkeus - se, että tekee ratkaisuja, jotka ovat oman mukavuusalueen ulkopuolella ja lähtee seikkailemaan. Toteutui leffassa minusta hyvin! Jonkun arvostelun otsikkona oli Kääpiöiden jatkosota - minusta sekin kuvaa leffaa aika hyvin.

Mä ajattelin, että se töhnä Radagastin naamalla oli jäkälää (*tähän hymiö, joka katselee maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi*)

Koko leffasali repesi nauramaan Azogin näyttäytyessä ensimmäistä kertaa, että joo'o, se siitä uskottavuudesta... Ja miksi, oi miksi Bombur näytti ihan sarjakuvien Obelixilta?

Shacklebolt sanoi:

Mä ajattelin, että se töhnä Radagastin naamalla oli jäkälää (*tähän hymiö, joka katselee maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi*)

Click to expand...

Sittenhän me taidamme katsella samojen lasien läpi. Paitsi etten minä ajatellut, vaan minä yhäkin vakaasti ajattelen niin. Kyllä sitä on elämänsä aikana jäkälää kuitenkin tullut nähtyä sen verta, että sen tunnistaa vaikka silloinkin, kun se jonkun hömelön poskella kasvaa.
Voihan se tietenkin olla niin, että tämä "linnunulosteet poskella" on vain nyt jotain pilkkaa ainoastaan, enkä minä tumpelo ota tällaista tajutakseni. Mutta mistäpä minä tiedän mitä kukin siinä poskella on oikeasti nähnyt.

Caladwen sanoi:

No, kun olen ainakin kerran nähty, että turhan pitkää viestiä on karsittu ja viestejä on usein muokattu. Tosin omia viestejähän voi itsekin muokata.

Click to expand...

Konnavahtina eli täkäläisenä moderaattorina uskallan väittää, että viestejä ei ole koskaan lyhennelty täällä. Käyttäjät muokkaavat omia viestejään lähinnä korjatakseen jälkikäteen kirjoitusvirheitä tai lisätäkseen huomautuksia (yleensä merkaten ne "muoks" tai "edit"). Pitkien viestien karsimista harrastetaan ainoastaan siinä muodossa, että jos joku lainaa hervottoman pitkää edellistä tai sitä edellistä viestiä, eli asiayhteys ja keskustelunkulku on helposti pääteltävissä/löydettävissä, saatetaan lainausta lyhentää tai muokata.

Itse topikkiin palatakseni olen vieläkin ärsyyntynyt, että pitkä analyysini on edelleen kesken. Pitkät työpäivät vaan vie mehut! Alkaa myös univelan takia kaikki kirkkaimmat ajatukset ja muistikuvat hämärtyä, eli tässähän joutuu kohta uudelleen teatteriin. Vasta kolmannen kerran.

Päällimäiseksi tunnelmaksi elokuvasta Hairy Movie 1: valitettavasti jäi, että kovin ontolta tuntui. Ja toiseksi päällimmäinen tuntemus oli, että useimmat näistä jutuista tehtiin jo paremmin Tähtien sodan esiosissa, Radagastin rakettireellä ajelua myöten. Yhden katselun perusteella antaisin Odottamattomalle matkalle ainoastaan kaksi Bomburia viidestä (Bakshi-Taru on minulle yhden Bomburin leffa, Jackson-Tarut mielialasta riippuen kolmen tai neljän).

Periaatteessa yleisvaikutelma voisi olla parempikin, koska elokuvassa meni sentään moni asia kohdalleen. Ereborin tuho ja arvoituksia pimeässä -kohtaus toimivat mainiosti, ja "sääli pidättelee Bilbon kättä" -kohta oli kaikeksi onneksi toteutettu ilman kamalia ylilyöntejä tai selittelyjä. Freeman on tosiaan oivallinen Reppuli, vaikka en ollut vielä trailereiden perusteella täysin vakuuttunut.

Ikävä kyllä tekijöiden käsitys kevyemmästä tunnelmasta tarkoittaa useimmiten todella rasittavaa huumoria tai pitkiä, merkityksettömiä toimintakohtauksia (ainoastaan Thorinin ja Azogin otteluissa on oikeasti jotain pelissä). Hahmojen ja heidän suhteidensa kehittelyyn käytetään hämmästyttävän vähän aikaa, vaikka Bilbo ja Thorin saadaankin ihan onnistuneesti hahmoteltua katsojalle. Ehkä kaikkein eniten rasitti kuitenkin Rivendell-osio, jossa näyttelijät tuntuivat vain toistelevan TSH-leffoista tuttuja maneereitaan satunnaisessa järjestyksessä. Sotiemme veteraani Leelle olisi toivonut jotain järkevämpää tekemistä.

Lathron sanoi:

- Gandalf ei huijannut peikkoja kuten kirjassa, vaan veti morian sillat siihen kiveen, mikä oli älyllisesti laiskaa.

Click to expand...

Alkuperäinen idea oli vain siirretty toisaalle Myöhemmin elokuvassa Gandalf viivytti jaarituksillaan kolmea peikkoa (Galadriel, Elrond ja Saruman) niin kauan, että kääpiöt pääsivät pakoon.

Sitten vielä irrallisia huomioita ja kysymyksiä, jotka saattavat spoilata sen verran, että heidät piilotettakoon:

Mainitsinko Elrondin haarniskan? Lääh puuh huh huh!

Click to expand...

Lathron, huomasin että Elrondilla on jalassaan haaremihousut kun taas muilla "iskujoukon" haltioilla on tiukemmat housut. Tarkempi analyysi asusta löytyy täältä. Mun mielestä sopii todella hyvin asukokonaisuuteen. Se on hieman erilainen muista, mutta jatkaa samaa itämaista linja, mikä toistuu haltioiden puvuissa muutoin.

Eldond, Elrondin ja Elrosin varjoon jäänyt velipoika? Tätä kohtausta sitten varmaan kelaillaan kotikatsomoissa joka-toinen-ruutu kerrallaan eestaas ja yritetään miettiä olisiko joku haltioista Elladan, Elrohir ja/tai Glorfindel!

Click to expand...

Olisin katsonut ruutu-ruudulta, jos olisin voinut. Ratsuväen joukossa on Elrondin lisäksi kolme kypärätöntä haltiaa, joista yhdellä on vaaleammat hiukset kuin kahdella muulla. Tätä hahmoa näytettiinkin vähän lähempää ja pidempää kuin niitä kahta muuta. Kaksi ratsasti Elrondin perässä sisemmässä kehässä myötäpäivää ja kolmas ulkokehässä vastapäivään.

Mielenkiintoinen havainto. Raportoi ihmeessä tarkemmin uusien katsantokertojen jälkeen.

Click to expand...

En ole vieläkään täysin varma havainnoistani, mutta Tämä saattaa kyllä olla niitä tapauksia, että näen mitä haluan nähdä.

Sitten voin taas jatkaa epämääräisten huomioideni sarjaa ja kääpiöanalyysejä.

Thunderbattle-kohtauksessa Thorin huutaa "Kili!" ja tuijottaa Filiä joka on kivijättiläisen kyydissä. Onkohan tässä kohtaa mennyt nimet sekaisin?

Azog on ilmeisesti treenannut liian kovaa, koska lihasten liian nopea kasvu on aiheuttanut pahoja "raskausarpia".

Bofur muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan pupua. Syy on varmaan hatussa. Bofur on symppis. Iloinen veikko. Ainoa Thorinin ei -sukulainen joka on saanut vähän suuremman puheroolin kääpiöjoukosta. Epäilin James Nesbittin soveltuvuutta kääpiöksi, sillä yhdistin hänet hyvin vahvasti vain Rimakauhua ja rakkautta sarjaan. Mutta valinta osottautui täydelliseksi.

Bomburin parta muistuttaa ihan pullapitkoa. Pohdinkin, että milloinkohan hän popsii sen suihinsa. Jostain syystä Bombur päätyy aina kääpiökasan päälimmäiseksi. Ensimmäiset kaksi kertaa toimivat vielä, mutta kolmas(hiisien ansa) oli jo aivan liikaa. Tuon tyyppinen "vitsi" toimii vain muutaman kerran elokuvassa. Toivottavasti tämä ei toistu tulevissa osissa. Bomburin ase on rautainen soppakauha. Aluksi luulin sitä nuijaksi.

Fili... aah!

Kili... ooh! Emmä pysty vielä sanomaan F&K kaksikosta mitään järkevää. Pitää kokeilla istua hangessa pari päivää, jos se saisi tämän tädin vähän jäähtymään.

Tuli eilen katottua 2Dnä ja ensimmäinen kommentti pikkusiskolle oli, että "Minnekkäs se Galadriel katosi?". Elokuvan aikana nauroin abauttirallaa joka viides minuutti, erityisesti silloin kun Thorin käveli tulen roihussa puunrunkoa pitkin ja taustalla kuului biisi, jonka oon aina yhistäny sormusaaveiden hyökkäykseen Viimapäällä. Ei sitten katottu yhtään omituisesti...

Galadrielin katoamistemppu ja haahuilu kokouksen aikana pisti miettimään, josko hän oli fyysisesti paikalla ollenkaan. Mikäli hän projisoi itsensä paikalle, niin Gandalfin hiussuortuvan hellä siirtäminen olisi ollut aika suoritus.

Nyt on Höpitin ensimmäinen osa nähty ja diggasin siitä enemmän kun TSH:sta. Mutta se ei tosin ole paljon, koska olen kauniisti sanottuna PJ-kriittinen.

Luontokohtaukset ja odottamaton juhla olivat parhautta.

Sen sijaan digitoituja taistelu- ja takaa-ajokohtauksia oli aivan liikaa. Tykkään rauhallisista elokuvista, joissa kääpiöillä ei ole aseita ja digitoituja erikoistehosteita kohtuullisesti.

Niin ikään leffa olisi toiminut paremmin noin 30 min lyhyempänä: Radagastit ja Azogit olisi voitu jättää pois ja samat jutut kertoa jotenkin muuten. Sen sijaan valkoisen neuvoston kokous oli positiivinen yllätys.

Kääpiöiden tunnistamista oisi helpottanut eriväriset huput. Dwalinia, Balinia, Bomburia, Filiä, Kiliä ja Thorinia lukuun ottamatta muuta jäivät etäisiksi. Paikoittain kääpiöt olivat liian ihmismäisiä --> liian pitkiä.

3d oli kiva lisä, se toimi paikoittain oikein mukavasti, mutta lasit alkoivat painaa nenänvartta. Olin siis ensimmäistä kertaa 3d -leffassa.

Puuh, viimein sain kirjoitettua ajatuksia leffasta (vaikka ensi-illassa sen jo näinkin).

Kokonaisuudessaan vähän ristiriitaiset tuntemukset. Vastasi kyllä odottamaani Peter Jackson - elokuvaa. Mutta monesti jo katsoessa, kun jokin ärsytti tai häiritsi mm. mahtipontisuudellaan, piti aina itselleen todeta - ”Peter Jackson”, mitä muutakaan voi odottaa LotRien perusteella.

Martin Freeman oli loistava Bilbona, juuri sitä mitä hobitilta kaivataan. Kotonaan viihtyvä hobitti enemmän ja vähemmän hukassa yllättävässä seikkailussaan. Loisto-castaus. Täytti odotukset.
Andy Serkisin Klonkku jälleen erinomainen. Elokuvien parasta antia jo LotRissa.
Ian McKellenin Gandalf tasaisen hyvä, edelleen. Jo juonen perusteella enemmän ilkikurisuutta ja pilkettä kuin LotReissa.
Kääpiöt tosiaan vielä aika tasaista massaa, muutamin erottujin. Richard Armitagen Thorin oli promokuviaan vakuuttavampi johtajana. Vaikka voisin vielä kritisoida liian lyhyestä ja erityisen siististä parrasta. Fili ja Kili, ”teinikääpiöt”, olivat itseasiassa varsin mainio parivaljakko, eikä Kilin vähäinen parrankasvu häirinnyt enää kuten promokuvissa. Muita jotka jäivät mieleen olivat: Balin, joka vaikutti varsin arvovaltaiselta kääpiöltä, Bofur - James Nesbitt on vaan niin hyvä, varsinainen irvileuka, Bombur – pelkkä lihavuus erottaa muista.
Galadriel, Elrond ja Saruman jäivät aika sivuun patsastelemaan. Elrondin habitus miellytti nyt kyllä enemmän silmääni kuin LotReissa.
Radagast oli henkinen pettymys, vaikka roolityö olikin varmasti hyvä annetuissa puitteissa, mutta ei velhoa nyt sentään noin koomiseksi hahmoksi tule alentaa. Linnunkakkaa poskilla *huokaus*.
Örkeissä oli persoonia. Azog on nyt tosin iso ja kamala, mutta en tiedä tuosta albiinoudesta, miten siihen pitäisi suhtautua. Iso-Hiisi oli iso – valtava, jolla hervoton kaksoisleuka ja struuma. Se pikku lähettihiisi oli hilpeä, vaikka vähän tuli kohoteltua kulmakarvoja – mikä yoda se siellä keikkuu?

Maisemat jälleen komeita. Elokuvan rakennetut kohteet paikoin taas kovin megalomaanisia (kritisoin jo LotRia tästä, ja kuuluu niihin missä piti muistuttaa itseään: ”PJ”). Kääpiöiden Erebor ja hiisien siltakaupunki olivat mieleeni aivan liian isoja. Laakson kaupunki oli näyttävä ja kiintoisa.

Kivijättiläiset olivat onnistuneita. Samoin kotkat.
Radagastin jänisreki oli vähän älytön, mutta onneksi siihen oli varautunut promomateriaalin myötä.
Radagastin siilit olivat ihan mukava lisä. Mutta minkä melkorin takia se yksi oli pitänyt nimetä Sebastianiksi? Se veti hetkeksi maton kokonaan pois Keski-maalta, argh. Olisivat joko jättäneet sen nimeämättä tai keksineet keskimaalaisen nimen.
Vilaukset Smaugista olivat sinänsä kiehtovia, mutta jälleen minulla on ongelmia koon kanssa, se on aivan tolkuttoman kokoinen.

Sisällöltään elokuvan alkupuoli oli hyvä ja riittävän uskollinen kirjalle. Verkkainen tahti miellytti, eikä ollut liian hidas kuten jossain on kritisoitu. Odottamaton juhla oli mainio kääpiöiden lauluineen. Lauluja olisi kaivannut lisää muualle elokuvaan. Haltioiden laulama pilkkalaulu kääpiöille olisi ollut pop, sen sijaan saimme kuulla vain hillittyä haltiamusisointia. Örkkikohtauksia (lisäyksenä: ja ne hukat) oli ihan liikaa ja aiheuttivat holtitonta kohkaamista leffan jälkipuoliskolla, vaikka kirjassakin tapahtumat seuraavat toisiaan aika vauhtia, mutta tässä ihan liiallisesti. Azogin partiot olivat kirjaan verrattuna ylimääräistä tavaraa ja ko. kohtaukset aiheuttivat myös pöhkön salakäytävän Rivendeliin. Valkoisen neuvoston kokouksesta olisi saanut kiinnostavamman kuin aiemmin mainitun patsastelun ja kökkimisen kuvaamisen.

Joissain kaukaa (yläviistosta) kuvatuissa kohtauksissa henkilöt näyttivät häiritsevästi miniatyyrinukeilta, mm. Ereborin valtaistuinsalissa ja joissain juoksukohdissa ennen Rivendeliä. Johtuiko tämä 3D:stä vai ylipäänsä kuvasta?

3D-hfr ei ollut niin kaamea kokemus kuin olin pelännyt (pahoinvointia yms.). Ensimmäinen näkemäni 3D-leffa. Tuplalasit painoivat nenää jonkin verran ja silmät vähän rasittuivat. Välillä piti tarkoituksella räpäyttää silmiä kiinni hitaammin, jotta ne ehtivät levätä. Tekstit leijuivat välillä häiritsevästi kuvan päällä, vievät kohtuuttoman paljon tilaa (milloin ne tekstit voitaisiin viimein heijastaa vaikka kuvan alapuolelle). En ole edelleenkään vakuuttunut 3D:n tarpeellisuudesta, vaikka jotkut jutut toimivat ihan kivasti siinä, muttei kaikki. Pitänee jossain vaiheessa käydä katsomassa leffa 2D:nä.

Lehtokuusama sanoi:

Mutta minkä melkorin takia se yksi oli pitänyt nimetä Sebastianiksi?

Click to expand...

Villi veikkaus: joku sisäpiirin juttu tyyliin 2. apuohjaajan tyttärellä on lemmikkisiili nimeltä Sebastian.

Lehtokuusama sanoi:

...pöhkön salakäytävän Rivendeliin.

Click to expand...

Joo, meitsikin odotti Bruinen koskia koko takaa-ajon ajan tai siis oletin, että kohdassa ylitetään nostalgiasyistä vuoksi pärskyen.

Ihan ensiksi sanon, että tuleva viestini tulee sisältämään runsaasti spoilereita, joten älkää lukeko eteenpäin mikäli ette halua spoilaantua. Tämä on näin paljon helpompaa kuin värjäämällä valkoiseksi koko tekstin.

Elokuvan jälkeen fiilis oli vähän ristiriitainen. Toisaalta elokuva oli onnistunut paikoitellen huomattavasti paremmin kuin odotin. Toisaalta taas epäonnistunut. Minusta suurin ongelma oli loppukohtaus (Thorin vs. Azog). Koko elokuvan ajan rakennetaan kuvaa siististä kääpiöprinssistä, joka selättää kaikki vaikeudet. Sitten kun Thorin viimein ottaa matsia Azogin kanssa upean musiikin ja dramaatisen taustan tukemana, Thorin paljastuu surkeaksi pelleksi joka on unohtanut kaiken mitä on koskaan tiennyt taistelemisesta. Ei, minua ei häiritse se, että Thorin hävisi, vaan se, että hän ei edes yrittänyt taistella. Se oli alusta asti sitä, että Azog pieksi Thorinia. Thorin vaikutti joltakin nukelta, joka ei reagoi mitenkään mihinkään. Se oli suuri pettymys, kun muuten elokuvan toimintakohtausten taso oli tosi laadukas. TSH:issa olin aina sitä mieltä, että lopetukset olivat se elokuvan paras osa. Hobitissa ei ollut niin.

Soundtrack oli upea, maisemat upeita, näyttelijävalinnat hienoja. Radagast oli ehkä hieman "kevennyshahmo", mutta olin siihen ihan tyytyväinen. Siinä kuitenkin oli tiettyä vakavastiotettavuutta (Dol Guldur). Mutta se Radagast-huumori oli minusta kovinkin tehokasta. Taisin revetä ensimmäisen kerran, kun kuulin siilin nimen olevan Sebastian...

Kääpiöiden jatkuva pudottelu ja heittely ja riepottelu on ärsyttävää. Kivijättiläiskallioseikkailu tuntui kovin turhalta. Kuten aiemmin totesin, toiminta oli minusta tosi laadukasta, Aina kun kääpiöt kävivät yhteishyökkäykseen ja taustalla pauhasi se misty mountains-teema, en ajatellut muuta kuin toiminnan upeutta.

Oli tosi positiivista, että lauluja ja runoja oli niinkin paljon mukana. Ja ne olivat myös onnistuneita. Olen aina pitänyt TSH:n harvoista laulukohtauksista (Pippin ROTK:issa, juomalaulut).

Kuten aikaisemmat ovat jo todenneet, Freeman todella osasi asiansa. Siinä vasta oikea sankarihobitti, aivan toista maata kiiltokuva-Frodon kanssa. Ai että, jos Frodo olisi tehty samalla tarmolla LotR:eihin kuin Bilbo Hobittiin, ensiksimainittu sarja olisi niin paljon parempi.

Pidin historia-takaumista. Erebor oli jälleen Jacksonille tyypilliseen tapaan henkeäsalpaavan upeaa kuvausta. Azulbizarin (kirjoitettiinko se noin?) taistelun näyttämisestä pidin kovasti. En ymmärrä, miksi Azog piti ottaa pääpahikseksi. Bolg olisi toiminut hyvin, motiivinaan isänsä kuoleman kostaminen.

Palantírit ovat nynnyille, kun viestintään voidaan käyttää köysirataa, jossa kulkee pieniä Yoda-hiisiä. Galadrielin katoamisesta tuli aivan mieleen Batmanin vastaava temppu.

Joo, tälläistä satunnaista tajunnanvirtaa.

Matoro sanoi:

Kuten aikaisemmat ovat jo todenneet, Freeman todella osasi asiansa. Siinä vasta oikea sankarihobitti, aivan toista maata kiiltokuva-Frodon kanssa.

Click to expand...

Mitäs muuten sanotte väitteistä, että Bilbo jäi leffassa etäiseksi, suorastaan sivuhahmoksi, vaikka kirja on kerrottu nimenomaan Bilbon näkökulmasta ja leffan alkukin antaa niin ymmärtää.

Matoro sanoi:

Kuten aikaisemmat ovat jo todenneet, Freeman todella osasi asiansa. Siinä vasta oikea sankarihobitti, aivan toista maata kiiltokuva-Frodon kanssa. Ai että, jos Frodo olisi tehty samalla tarmolla LotR:eihin kuin Bilbo Hobittiin, ensiksimainittu sarja olisi niin paljon parempi.

Click to expand...

Toden totta. Itselleni Räkäbitin ja 13 Onnenpekan olemassaolo saa onneksi kuitenkin vapaavalintaisen LotR-episodin tuntumaan melkeinpä taide-elämykseltä.

Samaa kontrastoivaa "satan points to god" -vaikutusta luulisi (ja soisi) tulevan ilmentymään tietenkin myös kunhan PJ:n uusi nykytaidetrilogia ohjaa "fanitusuransa" alussa olevia yksilöitä Tolkienin kirjojen lievästi eritas... erilaisen maailman toisella tapaa TOIMIVIEN myyttien pariin.

No niin, jokohan olisi aika kirjoittaa pientä arvostelunpätkää tännekin...

Kävin katsomassa Hobitin viime lauantaina, 3D-versiona.

Ja on kyllä pakkoa sanoa, että petyin aika pahasti.

Kaikki alkoi kovin lupaavasti. Elokuvan alkukohtaukset olivat vallan onnistuneita: Ereborin taistelu, kääpiöiden kestitys Repunpäässä, matkalle lähtö ja niin edelleen. Peikkokohtaus oli hieno; arvoituksia pimeässä ihan loistava. Martin Freeman Bilbona oli jotain aivan nerokasta, nappiroolitus!

Mutta tuntuu kuitenkin, että negatiivista oli vähän turhan paljon. Monia minua ärsyttäneitä asioita onkin jo nostettu esiin täällä: asioiden yleinen valtavuus, viime tingan pelastukset (maustettuna sillä samalla kääpiötunnarilla over and over again...), Galadrielin yliampuva hämyisyys, vähän turhan pitkälle viety Radagastin sekopäisyys, liialliset ja väkinäiseltä tuntuvat taistelukohtaukset, liiallisuuksin asti viedyt tippumiset (joista selvittiin naarmuitta) ja niin edelleen.

Erityisesti minua ärsytti se, miten kaikki näytti jotenkin kovin tietokonepelimäiseltä. Valaiskaa minua enemmän - en asiasta nimittäin mitään tiedä - jos olen väärässä, mutta jostain syystä LotRissa hiidet ja örkit (muiden muassa) näyttivät enemmän maskeerauksen kuin [insert joku hieno termi] tulokselta - samaa ei imho voi sanoa Hobitista. Toki silmäni voivat valehdella pahastikin...

Kauheinta oli se hiiskatin hiisien valtakunta (ja siitä eteenpäin). Lähes tulkoon kaikki siinä ärsytti minua suunnattomasti - paitsi tietenkin Bilbon ja Klonkun arvoituskohtaus, josta pidin todella paljon. Pahimman naamapalmun aiheutti hiisikuninkaan "What are you going to do about it? *Gandalf viiltää mahan auki* That'll do." -oneliner. Pisteet hauskasta viestinviejähiidestä.

En ehkä jaksa vaahdota tämän enempää tällä kertaa. Tunnen olevani kauhea petturi, mutta enpä voi mitään sille reaktiolle, jonka tuo leffa sai minussa aikaan... Mutta toisaalta olen nähnyt sen vasta kerran, joten turhapa tässä vielä on lopullisia arvioita tehdä.

Okei. Tulin juuri leffasta, joten ehkä en ole vielä täysin kondiksessa kommentoimaan mitään syvällistä. Círdanin kanssa täysin samaa mieltä hiisien valtakunnasta. Se oli kammottavaa. Okei, leffassa pitää olla toimintaa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, pelkkä pimeiden käytävien kulkeminen voi pidemmän päälle näyttää elokuvissa tylsältä. Silti... Ihan pikkasen joo ammuttu yli.

Silti, ehkä se on se kun mun sisällä on joku Keski-Maa aina, 32 vuotta oon kulkenut sen kanssa ja ajatellut, että kyllä se on olemassa se aika-paikka-jatkumon repeämä, josta pääsen käymään toisessa kotimaailmassani. Tähän mennessä Jacksonin elokuvat ovat parhaiten mut kotiini vieneet. Kyllä musta tuntui, että menin kotona käymään. Olkoonkin, että siellä riekuttiin ja riehuttiin aika lailla, ja hei, se Radagast, oikeasti... No, kevennystä joo, ehkä ei uponnut muhun erityisesti, kovasti kyllä teatterissa naurua kuului Radagastiin liittyen, joten ehkä se toimi, jos tämä oli tarkoitus?

Leffan tarina ja sen eteneminen ei ollut siis ihan täydellistä mun makuun, mutta oijoi, kyllä vaan näytti taas hienolta. Istuin ja ihailin miten kaunista toisessa todellisuudessani onkaan!

---

Isilmírë sanoi:

Tuliko kellekään muulle Thranduilista mieleen Potter-leffojen Lucius Malfoy? Sama pitkä blondi tukka, jäinen tuijotus ja kummalliset päänkallistukset. Vuorosanattoman Thranduilin moiset eleet vai saivat vaikuttamaan hiukan jälkeenjääneeltä hienostuneen ilkeään Malfoyhin verrattuna.

Click to expand...

No nyt kun sanoit, niin niinpä... Mä en jotenkin saanut otetta, vaikka tyylikkään ilmeetön Thranduil oli... Hassuinta on, että huomasin itse kallistavani päätäni juuri samalla tavalla katsoessani Thranduilin pään kallistelua. Mutta voihan olla, ettei kukaan huomannut, kun koko muukin yleisö kallisteli päätään ja tuijotti valkokankaalle.

---

Steelsheen sanoi:

Joo-o, on se jännä kun sitä peltoa on joka puolella hehtaaritolkulla ja silti kääpiöporukka ja Radagastin jänikset eivät osaa juosta eri suuntiin.

Click to expand...

Täsmälleen näin. Mä aina hämmästelin, että tonne ne meni ja tuolta ne tulee ja taas ne kohtaa, mitäs mitäs. Eikö ollut tarkoitus harhauttaa, jolloin loogista olisi toisten mennä toiseen suuntaan ja toisen ihan eri suuntaan, eikä hengailla sinne sun tänne ja törmätä taas yhteen? Ja siinä vaiheessa kun muut putoili luolaan, joka on suora, vartioimaton reitti Rivendelliin, mihin Radagast häipyi? Ja miksi ilkiöt eivät ole koskaan ottaneet ja menneet tätä vartioimatonta reittiä riekkumaan Rivendelliin? En tahdo nyt mitenkään valittaa, kunhan vaan mietin "ääneen".

---

Sûlwen sanoi:

Shetai sanoi:

Ensinnäkin, olen tässä pari päivää kovasti miettinyt kumpi on kuumempi tapaus Fili vai Kili. Kili saa plussaa jousesta, mutta Filillä on parta. Toisaalta Thorinkin on hyvin komea.

Click to expand...

Pakko kommentoida, vaikka olen tällä kertaa yrittänyt välttää julkista fanityttöilyä (muinaiset Sänkimiesseuran ajat vielä hyvin muistissa ), mutta onhan se Thorin nyt kuumin, voi herra Eru sentään.

Click to expand...

Okei, nyt viitataan jo sellaisiin asioihin, että mun täytyy ottaa kantaa. Sänkimiesseuran erittäin virallisena puheenjohtajana *läps* en voi vaieta enää.

Fili ja Kili ovat tooosi suloisia, kuten joku sanoi "hottiksia". Söpön ihania ja ainakin minä päästin välillä (sisäisiä) aaah-äännähdyksiä heitä katsellessani. Nam!

Mutta kun haetaan sellaista "sexiest with dirty hair" -uskottavuutta, jollaista Oscaria Sänkimiehelle toivoimme, ja vakuutavuutta asioissa kuten "ajan partani kivenmurikalla", niin voittaja on kyllä Thorin. Thorinilla on leffassa vähän tylsemmät hetkensä, jolloin ei ole mikään karu hurmuri, mutta ajoittain hän on huikea ilo silmälle.

Sänkimiesseuran puolesta - ainakin kertakatsoman jälkeen - annan Hobitin Virallinen Sänki -palkinnon Thorinille. *läps*

Thranduilin päänkallistuksille pitäisi varmaan perustaa oma topikkinsa, niin monta kertaa ne on viesteissä mainittu. Oma tulkintani eleelle oli tämä: "Okei, kääpiö, olet menestynyt hyvin rotusi edustajaksi ja tunnustan sen kallistamalla päätäni, mutten eteenpäin alamaisuuden osoitukseksi, sillä minäkin olen kuningas." Niinpä hän kallisti päänsä sivulle hieman ivallisen näköisenä. Kunnioitus ja arvostus vain loppuivat kuin seinään sinä päivänä, jolloin hän todisti kääpiöiden ahdingon. Mitään humanitaarista apua hän ei pakolaisille suonut ja Thorin saattaa muistaa sen seuraavan kerran kuninkaan nähdessään.