Hullu liikenne

Minäkin käytän nimenomaan moottorijarrutusta ihan tosi paljon. Paitsi, että sitä opetettiin autokoulussa käyttämään niin se tosiaan lataa minun auton akkua. Se sopii hyvin minun ennakoivaan ajotyyliin (joka on syy siihen, että en oikein pärjää kaupunkiajossa, koska siellä risteyksiä ja kaistanvaihtoja yms on sen verran tiheässä, että minulle tuttua ennakointiaikaa ei yksinkertaisesti ole niiden välissä.
 
Hmm. Pystyisiköhän tuota vielä opettelemaan. Olen kyllä liu'utellut menemään vapaalla vaihteella jo 25 vuotta, joten uuteen tapaan totuttelu voi olla hankalaa.
Sama vika. Oppisikohan vanha koira uusia temppuja. Toki suuremmissa vauhdeissa höllennän kaasua ja vaihdan vaihdetta aina pienemmälle, mutta kun vauhti on jo melkolailla hidastunut, niin tapaan vaihtaa vapaalle ja antaa rullata ja tarvittaessa vielä jarruttaen.
Moottorijarrutuksesta olen kyllä kuullut puhuttaessa taloudellisen ajon yhteydessä, mutta missään ei oikein ole sitä selitetty kunnolla. Olen muistaakseni joskus jopa yrittänyt googlatakin sitä. Kiitos @Isilmírë kysymisestä ja @Arien ja @Aldarian vastaamisesta.
 
Voihan se vähän moottorijarrutus totuttelua vaatia, varsinkin jos koettaa käyttää koko "vaihdeasteikon" jarrutukseen. Eli saada tuntuma siihen missä vauhdissa vaihtaa aina pienemmälle vaihteelle. Mutta eipä se loppujen lopuksi taida olla kuin suurinpiirtein päinvastainen järjestys sille missä vauhdissa vaihtaa vaihteita vauhtia kiihdyttäessä. Itse aika harvoin käytän koko vaihdeasteikkoa jarrutukseen mutta omana esimerkkinä vaikkapa moottoritieltä rampille poistuessa.
- Satasta ajetaan vitosvaihteella, poistutaan rampille ja nostetaan jalka kaasulta.
- Rullataan rauhassa vitonen silmässä pitkin ramppia ilman kaasua.
- Kun vauhti on laskenut jonnekin n. 50 km/h tietämille niin vaihdetaan nelonen silmään. Ja taas rullataan.
- Jos ramppia vielä riittää niin vauhdin taas hidastuessa kolmonen silmään ja jatketaan rullausta.
- Samaan tyyliin jatketaan tilanteen mukaan.
- Jos kaikki meni nappiin niin rampin loppuessa pääsen jatkamaan liikenneympyrän kautta matkaa koko tällä matkalla kertaakaan jarruttamatta.

Vaihtamisnopeudet ovat aina osittain autokohtaisia, kuten kiihdyttäessäkin. Tärkeintä on, että ei vaihda liian kovassa vauhdissa liian pienelle vaihteelle. Sen kyllä sitten ainakin kuulee kun moottori päästää vastalausetta ja voipa auto nykäistäkin aika pahasti.

Ykösvaihdetta en ole tainnut koskaan itse jarrutukseen käyttääkään, enkä tiedä onko se oikein edes järkevää tai käytännöllistäkään. Omasta kokemuksesta kakkonen jarruttaa hyvin pienissä liikennenopeuksissa aivan tarpeeksi.
 
Last edited:
Jos välejä jätetään pysyvästi, niin se haittaa liikennettä sikäli mikäli risteyksessä tulee uusia kaistoja ja niille pääsyä hankaloitetaan.
Minulla on kodin lähellä juurikin tällainen kohta jossa on lyhyt vasemmalle kääntyvä kaista, pitkä valosykli ja usein edelläolevat tarpeettoman pitkillä väleillä blokkaavat pääsyn vasemmalle kaistalle. Peräänajojen välttäminen ehkä selittää asiaa, minun autokoulussani tai oikeassakaan elämässä ei tosiaan tätä pointtia ole aiemmin tullut esille. Tosin ei sekään selitä sitä miksi jonon ensimmäinen jättäytyy superkauas valoista, sitäkin näkee.
 
Muistaakseni moottorijarrutuksen opetettiin säästävän polttoainetta tehokkaammin kuin vapaalle vaihtaminen. Se kai liittyi jotenkin siihen, että auton liike pyörittää moottoria ja auto lopettaa polttoaineen syötön? Käytännössä se toimii hyvin juuri Aldarianin esittämässä tilanteessa, jossa on ylämäki ja hyvin aikaa hidastaa. Teillä, jossa ei ole ramppeja, pelkkä moottorijarrutus on aika tehoton tapa hidastaa vauhtia. Varsinkaan maantienopeuksista risteykseen hidastaessa se pitäisi aloittaa niin aikaisin. Myös liikennevaloihin varmaan ensin jarrutan moottorilla ja sitten hiivitän pienemmällä vaihteella.
 
Minäkin muistan, että taloudellisessa ajossa opetettiin nimenomaan ennakoimaan liikennevaloja ja ajelemaan hitaammin kohti punaisia niin, että välttyisi turhalta pysähtymiseltä jos mahdollista.
Tosin voin kuvitella miten Charlien mainitsemassa tilanteessa ottaisi päähän.

Totta kai valoja lähestytään lähtökohtaisesti moottorijarrutuksella hidastaen enkä ymmärrä ihmisiä, joilla on kiire valoihin seisomaan. Mutta hyvä näissä on sen verran käyttää pelisilmää ettei tarpeettomasti hidasta muita. Mutta en näe oikein siinäkään pointtia, että valutellaan moottorilla vedättäen hiljalleen kohti valoja. Moottorijarrutuksella niin pitkälle kuin pystyy ja ihan lopun voi rullailla hiljalleen vapaalla.

Muistaakseni moottorijarrutuksen opetettiin säästävän polttoainetta tehokkaammin kuin vapaalle vaihtaminen. Se kai liittyi jotenkin siihen, että auton liike pyörittää moottoria ja auto lopettaa polttoaineen syötön? Käytännössä se toimii hyvin juuri Aldarianin esittämässä tilanteessa, jossa on ylämäki ja hyvin aikaa hidastaa. Teillä, jossa ei ole ramppeja, pelkkä moottorijarrutus on aika tehoton tapa hidastaa vauhtia. Varsinkaan maantienopeuksista risteykseen hidastaessa se pitäisi aloittaa niin aikaisin. Myös liikennevaloihin varmaan ensin jarrutan moottorilla ja sitten hiivitän pienemmällä vaihteella.

Juurikin niin, vähänkään nykyaikaisemmissa polttoaineensuihkutuksella varustetuissa moottoreissa polttoaineensyöttö katkaistaan moottorijarrutuksessa kokonaan siinä missä vapaalla rullatessa moottori on tyhjäkäynnillä. Vanhanaikaisissa kaasutinmoottoreissa vapaalla rullaaminen on saattanut olla taloudellisempi tapa, mutta niiden kausi alkoi päättyä joskus 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Jos auto osaa kertoa hetkellisen polttoaineenkulutuksen, niin moottorijarrutuksen vaikutusta on helppo seurata ihan käytännössä.

Asiasta toiseen, pitäisikö mielestänne kaikkien suojateiden olla sellaisia, että autojen pitää päästää sekä jalankulkijat että pyöräilijät yli? Nythän vain osassa suojateitä on se kolmio + polkupyörien kuva.

Ei pitäisi, se olisi ratkaisuna hengenvaarallinen. Esimerkiksi jopa tien suuntaisesti kulkeva ja yhtäkkiä 90 asteen käännöksellä suojatielle astuva jalankulkija voi tietyissä tapauksissa olla ongelmallinen ja nopeammin liikkuvan polkupyörän kanssa tilanteista tulisi liikenteen sujuvuuden kannalta mahdottomia. Vielä pahempi tilanne on jos suojatielle pääsee pyörällä kunnon vauhdilla, silloin pyöräilijä voisi singahtaa eteen täysin arvaamattomasti. Polkupyörät ovat ajoneuvoja eivätkä niihin sovi jalankulun säännöt. Joissain tapauksissa on toki mielekästä, että pyöräilijöitä väistetään ja sitä varten voi olla sitten erillinen liikennemerkki.
 
Täällähän oppii uutta asiaa. En ole tiennyt, että on olemassa moottorijarrutus. Olen silti käyttänyt sitä jos vuosia Raision moottoritiellä Kauppakeskus Myllyn vierellä. Siellä ajetaan ensin satasta, sitten kahdeksaakymppiä, sitten kohta jo viittäkymppiä. Ja hidastan justiinsa tuolla taktiikalla. Toimii justiinsa tuolla tienpätkällä oikein hyvin.
 
Ei pitäisi, se olisi ratkaisuna hengenvaarallinen. Esimerkiksi jopa tien suuntaisesti kulkeva ja yhtäkkiä 90 asteen käännöksellä suojatielle astuva jalankulkija voi tietyissä tapauksissa olla ongelmallinen ja nopeammin liikkuvan polkupyörän kanssa tilanteista tulisi liikenteen sujuvuuden kannalta mahdottomia. Vielä pahempi tilanne on jos suojatielle pääsee pyörällä kunnon vauhdilla, silloin pyöräilijä voisi singahtaa eteen täysin arvaamattomasti. Polkupyörät ovat ajoneuvoja eivätkä niihin sovi jalankulun säännöt. Joissain tapauksissa on toki mielekästä, että pyöräilijöitä väistetään ja sitä varten voi olla sitten erillinen liikennemerkki.

Minä en luota pyöräillessä enkä jalankulkijanakaan siihen, että autoilijat antava tietä vaikka heillä olisikin väistämisvelvollisuus. Toki jotkut jalankulkijat astuvat suojatielle katsomatta hidastaako auto, mikä on vaarallista. Ajattelin tuon ylitystilanteen niin, että pyöräilijä on pysähtynyt pyöränsä kanssa suojatien eteen odottamaan, koska tien voi ylittää. Ruuhkaisena aikana voi joutua odottamaan jonkin aikaa että pääsee tien yli. Tällaisessa tilanteessa olen ajatellut että olisi kätevää jos autoilijoiden pitäisi päästää myös pyöräilijät suojatien yli. Toki voi nousta pyörän selästä taluttamaan pyörää, jolloin pyöräilijä lasketaan jalankulkijaksi.
 
Minä en luota pyöräillessä enkä jalankulkijanakaan siihen, että autoilijat antava tietä vaikka heillä olisikin väistämisvelvollisuus. Toki jotkut jalankulkijat astuvat suojatielle katsomatta hidastaako auto, mikä on vaarallista. Ajattelin tuon ylitystilanteen niin, että pyöräilijä on pysähtynyt pyöränsä kanssa suojatien eteen odottamaan, koska tien voi ylittää. Ruuhkaisena aikana voi joutua odottamaan jonkin aikaa että pääsee tien yli. Tällaisessa tilanteessa olen ajatellut että olisi kätevää jos autoilijoiden pitäisi päästää myös pyöräilijät suojatien yli. Toki voi nousta pyörän selästä taluttamaan pyörää, jolloin pyöräilijä lasketaan jalankulkijaksi.

Helpointa on tosiaan nousta satulasta tuossa tilanteessa. Muuten on vaikea keksiä miten tuosta saadaan tulkinnanvaraisuus pois. Tosin ainakin omassa kokemuspiirissäni autoilijat kyllä yleensä väistävät myös pyöräilijöitä vaikkei tarvitsekaan.
 
Turguun ensi viikolla sattumalta eksyviä Helsinginsuuntalaisia varoitettakoon täälläkin siitä että normaalireitti ei ensi viikolla toimi, ajakaatten jo Paimiossa tai viimeistään Piikkiössä vanhalle ykköstielle tai kehätielle. Täällä menee koko arkiviikoksi päätie poikki ja se kiertoreitti joka on lähempänä kaupunkia tulee olemaan tukossa paikallisten toimesta. En kyl tiiä miksi tänne pitäisi muutenkaan tulla, mutta ainakin oon varoittanut.
 
Last edited:
Helpointa on tosiaan nousta satulasta tuossa tilanteessa. Muuten on vaikea keksiä miten tuosta saadaan tulkinnanvaraisuus pois. Tosin ainakin omassa kokemuspiirissäni autoilijat kyllä yleensä väistävät myös pyöräilijöitä vaikkei tarvitsekaan.
Minusta on hämmentävää että ollessani liikkeellä pyörän kanssa autoilijat väistävät paljon paremmin kuin silloin kun olen jalankulkija. Tämä pätee sekä silloin kun odotan pyörän selässä tai kun talutan pyörää. Ilman pyörää joutuu usein odottamaan että valo vaihtuu jossain kauempana eikä autoja tule, pyörän kanssa melkein kaikki pysähtyvät vaikka heidän ei edes tarvitsisi.
 
Minusta on hämmentävää että ollessani liikkeellä pyörän kanssa autoilijat väistävät paljon paremmin kuin silloin kun olen jalankulkija. Tämä pätee sekä silloin kun odotan pyörän selässä tai kun talutan pyörää. Ilman pyörää joutuu usein odottamaan että valo vaihtuu jossain kauempana eikä autoja tule, pyörän kanssa melkein kaikki pysähtyvät vaikka heidän ei edes tarvitsisi.

Mielenkiintoinen ilmiö! Olen kokenut juuri toisinpäin eli vaikka olisin laskeutunut pyörän selästä taluttaakseni pyörän suojatien yli, eivät autoilijat anna tietä yhtä helposti kuin silloin kun olen ilman pyörää. Ei tässä näytä olevan logiikkaa että milloin autoilijat antavat tietä ja milloin eivät vaikka tietenkin jalankulkijat pitää päästää aina!
 
inusta on hämmentävää että ollessani liikkeellä pyörän kanssa autoilijat väistävät paljon paremmin kuin silloin kun olen jalankulkija. Tämä pätee sekä silloin kun odotan pyörän selässä tai kun talutan pyörää. Ilman pyörää joutuu usein odottamaan että valo vaihtuu jossain kauempana eikä autoja tule, pyörän kanssa melkein kaikki pysähtyvät vaikka heidän ei edes tarvitsisi.

Ainakin itselläni syy tähän autoilijana on sekä oma "itsesuojeluvaisto", että pyöräilijän hengen vaaliminen. Eli tarkoitan tällä sitä, että jos pyöräilijä lähestyy suojatietä pyöräillen (eli pyörän selässä), niin autoilija ei koskaan voi olla ihan varma, että pysähtyyköhän se "mokoma" siihen suojatien reunalle. Väistämisvelvollisuutta ei ole mutta haluan itse varmistaa hidastamalla, että jos hän ajaakin samantien suojatielle (ja potentiaalisesti minun alle/kylkeen/puskuriin), niin minulla on enemmän aikaa jarruttaa.

Eli pyöräilevä pyöräilijä on ainakin minusta tässä tapauksessa autoilijalle paljon suurempi odottamattoman tai yllättävän liikkeen tekijä kuin jalankulkija. Ja koska nopeutta voi hänellä olla aika paljonkin niin autoilijan reagoimisaika jää vähiin.

Ennen suojatietä pyörän selästä laskeutuva pyöräilijä on aika harvinainen näky mutta kyllä sellaisiakin näkee. Kaikki he ansaitsevat minulta autoilijana hatunnoston ja päästän heidät mielelläni aina suojatien yli edessäni.

Tässä on vielä myönnettävä, että nuorena ja aikana jolloin käytin paljon pyörää, en kyllä minäkään juuri pyörän selästä laskeutunut suojatiellä. Pysähdyin kyllä aina sen reunaan mutta ymmärrän kyllä nyt myöhemmin autoilijana, miksi se voi "pelottaa" autokuskia.
 
Minun kohdallani on usein kyse tilanteista, joissa olen väistämisvelvollinen ja pysähtynyt kadun laitaan ja sitten voimmekin olla molemmat siinä pysähtyneinä. Vähän koomisen tilanteesta tekee sen että taas aika usein autoilijat eivät pysähdy silloin kun he olisivat velvollisia väistämään. Kävin tänään elokuvissa ensimmäistä kertaa sitten koronan alun ja näköjään elokuvaa edeltänyt peli on korvattu Liikenneturvan tietokilpailulla jossa kysyttiin pyöräilijöiden väistämiseen liittyviä asioita, tosi hyvä idea.

Kotimatkalla olin sen sijaan jäädä auton alle suojatiellä. Kauemmalla kaistalla oleva autoilija oli pysähtynyt antamaan tietä ja lähdin taluttamaan pyörää tien yli kun jostain ilmestyi auto lähemmälle kaistalle. Onneksi kuski ennätti jarruttamaan ajoissa. Omasta puolestani olen tietysti iloinen etten jäänyt auton alle mutta voisi ehkä toivoa jonkinlaista tarkkaavaisuutta liikenteessä erityisesti jos mukana on lapsia. Laitoin huvikseni mukaan kartan paikasta, oletan että auto tuli Helsinginkadun suunnasta eikä huomannut suojatietä. Suojatie merkitty punaisella.
 

Liitetiedostot

  • Näyttökuva 2023-8-12 kello 18.04.24.png
    Näyttökuva 2023-8-12 kello 18.04.24.png
    8,2 MB · Katseluja: 14
Olen jo aikaisemmin "narissut" tästä samaisesta tasa-arvoisesta risteyksestä täällä, tai oikeastaan siis autoilijoista, jotka eivät tunnu käsittävän koko termin määritelmää. Olen puhunut siitäkin, että ajan ko. risteyksessä joka aamu töihin lähtiessä ja, että minulla on siinä sääntöjen mukaan etuajo-oikeus. En kuitenkaan ole enää neljään vuoteen luottanut ko. risteyksessä liikennesääntöihin. Sen sijaan ajan siihen aina todella varovasti ja hiljaa.

Ja hyvä niin, sillä jos tänä aamuna olisin luottanut liikennesääntöjen noudattamiseen, niin en olisi tässä vaan luultavimmin vähintään sairaalassa. Risteävältä tieltä, vasemmalta, ajoi näet eräs tyyppi suoraan eteeni. Ja reilua ylinopeutta. Sillä risteävällä tiellä on erikseen määritelty 20 km/h nopeusrajoitus mutta mutu-tuntumalla sanoisin, että ajoi ainakin 50 km/h vauhtia. Jos siis olisin etuajooni luottaen ajanut risteykseen niin ko. tyyppi olisi ajanut suoraan kylkeeni, luultavasti ajajanpuoleiseen oveen. Nyt ehdin itse pysähtyä juuri ja juuri vaikka vauhtini oli lähinnä matelemista.

Risteyksessä ei tosiaankaan ole kellään kolmioita, joten oikealta tulevan liikenteen väistämisvelvollisuudella mennään. Sen vielä ymmärrän, että sen kolmion puuttuminen voi jäädä huomaamatta, mutta se ylinopeus risteykseen tultaessa oli jo minusta todella törkeää liikennekäyttäytymistä.
 
No niin,

Tämä on ollut huono ajoviikko. Eilen meinasi joku toinen lähettää minut sairaalaan ja tänään meinasin tehdä sen itse. Eli auto lähti käsistä siinä 80 km/h vauhdissa ja kun "korjausliikkeet" tekivät tilanteen vain huonommaksi, niin sitten kynnettiin ojan pohjaa että lumi vaan pöllysi. ONNEKSI ei itselle, eikä kenellekään muulle sattunut mitään, eikä autokaan tuntunut vahingoittuneen (ei ainakaan ulkopuolelta) ja pystyin ajamaan sillä loppumatkan työpaikalle kun se ensin oli vedetty ravista.

Kyllähän tuo säikäytti ja toivottavasti tästä ottaa taas opikseen. Ajokeli oli huono mutta ei tie ollut koko matkalla tuntunut noin petolliselta. Sitten äkkiä se auto vain alta lähti eli nopeus oli sitten kuitenkin liian suuri kun tuli "sopiva" kohta. Eli itseään saa syyttää.

Nyt tuntuu melkein siltä, että olen käyttänyt tuurini tässä suhteessa pitkäksi aikaa. Pitää yrittää tosissaan olla varovaisempi.
 
Last edited:
Tampereen Linnainmaalla oli joku iäkkäämpi mieskuski ollut liikkeellä kesärenkailla: liikenteenjakajalta oli kynnetty kaksi liikennemerkkiä ja auto oli liukunut bussipysäkin edessä penkkaan. Nysseä odotellessani sitten kuuntelin pitkäkorvana keskustelua palomiesten ja kuskin välillä, myöhemmin paikalle tuli myös ambulanssi. Talvi yllätti autoilijan!
 
^ Tuosta tuli mieleen muutaman vuoden takainen tapaus. Olin menossa työkeikalle Lahteen keskussairaalaan, ja sairaalan pihalla on iso maksullinen parkkipaikka. Köröttelin siinä kaikessa rauhassa parkkilippuautomaattia kohti, kun joku kiireinen änkesi minun ja automaatin väliin ja hurautti pysähtymättä karmit kaulassa puomin läpi. Oli kaunis kesäaamu, joten kyse ei ollut siitä etteikö olisi puomia nähnyt. Sairaalan huoltomies sattui seisomaan parkkiksella muutaman metrin päässä puomista ja ilme oli näkemisen arvoinen 😂😂😂 Mutta joo, ei näin!
 
Kuljin eilen ensimmäistä kertaa julkisilla työpaikalle. Yleensä kuljen autolla, koska auto kerran on. Autolla matkaan menee ruuhkasta riippuen 15-20min, matkaa on 15km.
Julkisilla? Bussi-juna ja vaihto vielä toiseen junaan: 1h10min. En edes joutunut odottelemaan pysäkillä pitkiä aikoja! Täysin käsittämätöntä miten iso ero tuossa matka-ajassa on. Ei mulla ole noin paljoa ylimääräistä aikaa vuorokaudessa käyttää työmatkoihin - kuljen siis vastaisuudessakin autolla.
Työmatka suuntautui Koillis-Helsingistä - Länsi-Helsinkiin eli Pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen sujuvuudestahan tässä on kyse.
 
Ylös