Olen tässä nyt koettanut hioa yhdessä risteyksessä kääntymistä ikään kuin tasa-arvoisena autoilijoiden kanssa.
Kyseisen risteyksen haasteena voi pitää sitä, että siinä kulkee ratikkakiskot keskellä molempiin suuntiin. Näkyvyys on sinänsä suht pitkälle, joten ryhmittäytyessäni kääntymään oletan kaiken muun liikenteen kyllä selvästi havaitsevan minut. Pyöräilijänä on kuitenkin kaksi merkittävää ongelmaa:
- En missään nimessä halua pysähtyä keskelle risteystä. Eli jos ehdin alkaa kääntyä raiteiden ylitse, niin tahdon pois tieltä asap.
- Kaikki autoilijat eivät osaa tai halua noudattaa kolmiota silloin, kun väistettävänä on pyöräilijä. Yllättäen tähän syyllistyvät usein ammattikuskit eli taksit.
Tämänpäiväinen pulmani syntyi vastasuunnasta tulevasta samaan suuntaan kääntyvästä autoilijasta, joka päätti alkaa antaa tilaa kävelijöille aivan liian varhaisessa vaiheessa (olisi ehtinyt kääntyä häiritsemättä kävelijöitä mitenkään), mutta liian myöhään minun kannaltani, eli ehdin lähteä kääntyessä ylittämään raiteita. Käsittääkseni tässä tilanteessa tuo kääntyvä autoilija jää "oikealle puolelle", joten olisin väistämisvelvollinen. Tämä kuitenkin olisi tarkoittanut pysähtymistä risteyksen keskelle ratikoiden tielle tai sitten muista suunnista tulevien autojen reitille tuohon vastaantulevien kaistelle - ja sekään ei valitettavasti ole kauhean epätavanomaista, että tuollaisen kääntyvän auton takaa joku lähtisi kiilaamaan ohitse.
Näinpä sitten ajoin pyörällä tuon kääntyvän pysähtyneen auton editse, koska se oli kuitenkin paljon turvallisempi ratkaisu kuin pysähtyä ihmettelemään ja arvioimaan tilanne uudelleen, vaikka näinpä sitä taas tuli rikottua liikennesääntöjä.
Myöhemmin ärsytti se, että ajoin heti edessä olevan mäen nopeasti ylös, etten olisi jäänyt autoilijan tielle, mutta tämä päättikin jäädä kuppaamaan, joten siinä kohtaa kun oli helppoa antaa tilaa mennä ohitse, niin auto oli vielä jossain turhan kaukana. Sitten onkin taas turvallisuusnäkökulmasta ajatellen vähemmän mukavaa ajella pysäköityjen autojen ja sen ohittavan auton välissä, kun ei voi tietää aukeaako ovi yllättäen eteen vaiko ei (vähemmän yllättäen kannatan ideaa tienvarsiparkkien lakkauttamisesta kantakaupunkien alueella).
Jos jotain hyvää yrittää kaivamalla kaivaa, niin toistaiseksi tämä joustava käyttäytyminen sääntöjen noudattamisen sijasta on pitänyt minut verrattain hyvin erossa vaaratilanteista. Eri asia onkin sitten se, minkä verran autoilijat ovat saaneet päästellä ärräpäitä tai ihmetelleet, jotta mistä tuokin taas ilmestyi ja miksi. Olenpahan osa sitä "hullua" liikenteessä.