Huomioita elämästä, maailmankaikkeudesta yms.

No kappas! Joku kosminen yhteys tässä täytyy olla

Minulla on kynsien vierustat ihan kuivat ja hajalla. Tavallinen rasvaus ei enää riitä joten upotin käteni rasvaan, laitoin muovihanskat ja sitten neulesormikkaat (pitämään liian isot muovihanskat paikallaan). Sitten tajusin että minulla on kosketusnäyttöpuhelin johon vastataan pyyhkäisemällä ruutua. Jos joku nyt soittaa niin voin joko riisua hanskat, pestä liiat rasvat käsistä ja toivoa että puhelin vielä senkin jälkeen soi, pyytää lasta pyyhkäisemään ja toivoa että hän osaa tai pyyhkäistä nenälläni. Ei tällaisia ongelmia ollut tavallisen näppäinpuhelimen kanssa.

Niin tai voin laittaa puheliman taskuun, koska ilmeisesti se vastaa itsekseen jos on taskussa. Spyron puheterapeutti oli eilen soittanut pariin otteeseen kun olin kävelyllä ja puhelin oli vastannut itsekseen...

Tämän päivän Helsingin Sanomien ooppera-arvostelussa (Hannu-Ilari Lampila: Wagnerin Reininkulta Suomen kansallisoopperassa, sivu C6) on kohtia, jotka olisivat melkein sopineet "Tolkien-huomioita" -keskusteluun.

..."Reininkullassa" Alberich takoo varastamastaan reininkullasta sormuksen, jossa on valtavaa voimaa ja jonka avulla voi päästä koko maailman valtiaaksi.

[Muistettakoon Karukosken elokuvan wagner-mehustelut.]

...Oikeaoppisen wagneriaaninen laulaja on tenori Dan Karlströmin seppä Mime...toinen hyvä musiikkikaraktääri on baritoni Jukka Rasilainen, jonka Alberichin äänessä on raakaa viettimäisyyttä ja vallanhimoa. Kumpikin kääpiö näyttää örkiltä, jollaista ei oikein voi ottaa vakavasti.

[Tästä viimeisestä huomautuksesta voi olla kriitikon kanssa jo aivan käsitteellisistä syistä samaa mieltä, kyseistä produktiota näkemättäkin.]

Olen alkanut vieraantua viestinnän tarinaformaatista. Eihän todellisuudessa ole oikeasti tarinoita, ne ovat vain ihmislajin rajallisuudesta kumpuava merkityksellistämisen tapa. Äskenkin luin Dungeons & Dragonsin manuskaa, ja minua potutti kovasti se, miten siinä esitettiin roolipelikampanjan aikana tapahtuva pelihahmojen ja pelaajaryhmän päämäärien täyttymys yhdistettynä tietysti siihen, kuinka ekspaa tulee niin s******sti. Minun kampanjoissani ei kyllä tähän lähdetä, vaan hahmot sätkivät kohtaloa vastaan hyödyttömästi kunnes kuolevat. Eikä kaunokirjallisuus tai vähäisempi spefiroska ole sen parempaa, on kaikenlaista hahmonkehitystä, ja asioiden tilaa selitetään toisilla asioilla.

Jumalauta, minua huvita tänään taas mikään!

Katselen Jari Tervon juontamaa Koivisto-sarjaa Yle Areenassa. Toisessa jaksossa todetaan, että Koivisto vastusti kommunismia, mutta sen sijaan, että olisi sijoittautunut puoluekentässä mahdollisimman oikealle, osoittikin hämmästyttävää kaukonäköisyyttä tuumien, että jonkinlainen sosialismi Suomessa kuitenkin toteutuu (silloin elettiin Neuvostoliiton varjossa) ja liittyi sosialidemokraatteihin. Mitä enemmän hän tutki kommunismia, sitä vastenmielisemmältä aate vaikutti. Siitä huolimatta hän muodosti suhteita suomalaisiin kommunisteihin lähinnä SKDL:n riveissä todeten, että jotkut heistä olivat aatettaan jalompia. Aika hieno ajatus ja sovellettavissa monen muun itsestä vastenmieliseltä vaikuttavan aatteen edustajiin.

Niinhän se on, että hienoimpienkin aatteiden kannattajien joukossa on aina rikkana rokassa kaikenlaisia fanaatikkoja, änkyröitä ja ihan vain persoonallisuudeltaan epämiellyttäviä tyyppejä, ja toisaalta hienoja persoonia eksyy ihan änkyröiden aateryhmien riveihin, koska on joku tärkeä yhdistävä tekijä. Perussuomalaisiinkin kuuluu kerrassaan hyviä ihmisiä, jotka vilpittömästi uskovat, että puolue ajaa pienen ihmisen asiaa tässä globaalin kaupallisuuden läpitunkemassa ajassa.

Törmäsin otsikkoon: Bunkkerissa on uima-allas ja keilarata - näin rikkaat pakenevat koronavirusta. Jutussa kerrottiin, että maailmanlopunbunkkerien markkinat ovat kulkutaudin levitessä kiihtyneet. Ilmiönähän tällainen on olemassa, mutta kiinnostuin näkemään lisää. Jutun kansikuvana oli näet upea uima-allas. Pienen hakemisen jälkeen löysin tiedon kylmänsodan aikaisesta bunkkerikompleksista Saksassa, jota Vivos-niminen firma kutsuu Europa Oneksi.

En löytänyt kovin lupaavia videoita, mutta esim. tässä Business Insedirin jutussa on paljon kuvia. Erityisesti tuo ensimmäinen kuva uima-altaasta hämmensi, koska kuvassa näkyy lasikatto. Käänteisellä kuvahaulla tuli paljon osumia bunkkerijutuista, eikä ihme, jos kuva on bunkkerifirman sivuilta.

Käänteinen kuvahaku ei tuonut mitään erityistä, paitsi jonkun hotellin mainoskuvia. Vikana vain, että tällainen melko geneerinen kuva, vaikka tunnistettavasta paikasta, kiertää helposti kuvituskuvana.

Mutta Businees Insiderin jutussa oli pari hyvää kuvaa. Ensinnä "kappeliksi" kutsuttu sali, joka voisi paitsi kappeli, myös linnan sali. Ja kappas, sehän onkin Kuninkaan sali Bamburghin linnasta. Toinen kuva, joka esittää "kahvilaa", eittämättä on sellainen, Topolski Bar and Café.

Uima-allas kuva vaivasi mieltä, ja olin jo luovuttamassa ja panemassa maaten, kun hakutulosten selailu lopulta kannatti. Löytyi venäjänkielinen sivu jossa myytiin lomaa Respect Hall Resortissa. Ajattelin ensin, että onkohan sama kuvituskuva täälläkin, mutta samasta altaasta löytyy muitakin kuvia.

Menihän siinä aikaa, mutta tulipahan todistettua, että rikkaiden luksusbunkkerista kertovien juttujen kuva onkin krimiläisestä kylpylästä. Ja northumbrialaisesta linnasta ja lontoolaiseta kahvilasta.

^ Oletko @Olórin jakanut tuota tietoa somen puolella, luulen että aihe voisi kiinnostaa useampiakin? Esimerkillistä!

Laitoin tämän nyt facebook-sivuillenikin. En ole näköjään julkaissutkaan siellä mitään viiteen vuoteen.

Aristocrat-bunkkerista on esittelyvideo, joka on luotu tietokoneella. Uima-allas näyttää digitaalisenakin karulta, saati sitten aitona. Saunassa on lauteet, muttei kiuasta. Eipä kiukaan lämmittämiseen tositoimissa energiaa riittäisikään, eikä uima-allasveden puhdistamiseenkaan. Valtavaksi vesisäiliöksi uima-altaasta sentään on. Muutenkin luksusbunkkerissa tunnutaan menevän älytön energiantuhlaus edellä.

Suomessa viime vuosituhannen puolella myytiin osakkeita suureen yksityiseen väestönsuojaan ja sitä kokeiltiinkin viikonlopun verran suht pienellä porukalla. Osakkaat olivat tyytyväisiä, vaikka tositilanteessa heillä ei olisikaan mitään etuoikeutta suojan käyttämiseen, vaan siitä päättäisivät viranomaiset. Muistan toisen, realistisemman kokeen, joka keskeytettiin ennen aikojaan osallistujien mielentilan vuoksi. He vajosivat apatiaan lämpötilan noustessa suojassa yhä korkeammalle.

Suomessa väestönsuojelu otetaan edelleen vakavasti toisin kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Siellä ei ole uskottavaa armeijaa, väestönsuojia, varmuusvarastoja tai lakia poikkeustilanteiden varalle. Siksi nykyinen koronakriisikin otetaan paljon lepsummin Ruotsissa – kansalaisten omaan aktiivisuuteen uhan torjumisessa luotetaan, koska heitä ei voi pakottaakaan.

On tämä yhtä hullunmyllyä... viime vuonna uutisoitiin mm. Amazonin metsäpaloista useamman valtion alueella ja Australiassakin paloi. Tänä vuonna on tähän mennessä ollut edellisten metsäpalojen jatkumisen lisäksi maailmalla, kuivuutta Afrikassa, tulvia ainakin Aasiassa ja Afrikassa, etelämantereella 20 astetta lämmintä, jäätiköt sulaa yms säätiloihin ja ilmastoon liittyviä, maanjäristyksiä (huhun mukaan Kroatian järistys oli 20 km päässä ydinvoimalasta), heinäsirkkoja, pölyttäjien määrä romahtaa, koralliriutat kärsii, koronaa, työttömyyttä, rajoja laitettu kiinni, noin 20 Suomen kokoinen aukko pohjoisen pallonpuoliskon otsonikerroksessa, ... Ja tässä on vasta kulunut kolme kuukautta tätä vuotta :/

Ropeconin teemaksi valittiin tälle vuodelle maailmanloppu, oliko se enne? Saa nähdä pidetäänkö sitä vai perutaanko sekin.
Ainakin tutkijat saa tutkimusdataa ja eläimet pääsee liikkumaan vapaammin.

Noo, kyllä tämä korona aina Mustan surman voittaa, eikä Euroopassa ole käyty suursotaa 75 vuoteen. Pieni jääkausikin oli uuden ajan alussa vähän ikävä. Minä suhtaudun ihan positiivisesti nykyisiin katastrofeihin, jospa nyt viimein tajuttaisiin että nykysysteemiä pitää säätää. Viimeiset 30 vuotta on odoteltu, että kapitalismi korjaa itse itsensä jos nyt vikaa siinä alkuunkaan on.

Tuli mieleen, että olisko Pokemonit saaneet innoituksensa Vusseleista? Vusseleissahan on yhdistetty eläinlajeiksi aina kaksi eri meidän maailman eläinlajia ja niistä tulee uusia, joskin hassuilla väreillä välillä. Esim hahmoista Hylvi on hirven ja hylkeen sekoitus, Lempiainen on leijonan ja ampiaisen sekoitus, Sarpanssi on sarvikuonon ja simpanssin sekoitus jne.

Mietiskelin tänään laskujen maksamisen kehittymistä vuosien saatossa. 80-luvulla kaikki tiliin liittyvä asiointi tehtiin pankin tiskillä. Jos piti saada käteistä rahaa nostettua tai laskuja maksettua, niin täytyi jonottaa pankkisalissa tiskille ja esittää tilikirja. Virkailija teki siihen merkintöjä kynällä. Myöhemmin laskut sai sulkea erityiseen kirjekuoreen ja lähettää pankin maksettavaksi. Sen jälkeen tulivat ensimmäiset automaatit, joiden luona asioida rahaa nostamassa ja laskuja maksamassa. Ne saattoivat sijaita pankin tuulikaapissa, jonne pääsi asioimaan vaikka illalla. Muistaakseni pidin siitä tavasta, koska laskujen maksaminen oli tehty aika helpoksi ja suoraviivaiseksi toiminnaksi.

Nettiyhteyksien yleistyttyä pankkiasiointi siirtyi kotikoneelle ja läppärillä oli viisasta käyttää vain siihen tarkoitukseen yhtä nettiselainta tietoturvan vuoksi. Nyt laskut saa maksettua älypuhelimella, eikä laskuvuorta tarvitse kasvattaa ennen kuin urakkaan ryhtyy, koska avainlukulistakaan ei kulu. Tunnistautumiseksi riittää sormenjälki ja PIN-koodi. Tänä aamuna maksoin sähkönsiirtolaskun parissa minuutissa ruokapöydän ääressä älypuhelimella. Puhelimen kamera luki laskun viivakoodin, mutta saajan nimi piti silti näpytellä luuriin. Vieläkin jaksoi huvittaa se, että julkisen osakeyhtiön lyhenne on oyj eikä suinkaan hauskempi joy. Mitähän seuraavaksi kehitetään?

Kaikki laskut voisi antaa automaattisen maksupalvelun huoleksi, mutta minusta on ihan kivaa joutua seuraamaan rahaliikennettään, semminkin kun jotkin pankkiautomaatit eivät kerro tilin saldoa. Maksamisen suhteen ollaan kaiken aikaa erkanemassa käteisen käytöstä, mikä on sikäli sääli, että käteisellä maksaminen käy yksinkertaisesta matemaattisesta pelistä.

Valion jäätelötuuteissa vohveli on pyöritetty eri päin kuin Ingmanilla. Olen syönyt viime aikoina enemmän Ingmanin jäätelöä ja tykkään kuoria vohvelia pikkuhiljaa hampailla vastapäivään. Nyt kun olikin valion tuutti niin olin hetken ihan hämmentynyt kun en keksinyt mikä on vialla kun alkukohta tuntuu olevan jotenkin hankala

Ylen areenasta tuli dokkari Etelä-Amerikan anomaliasta eli heikosta kohdasta maan magneettikentässä, joka sotkee sateliitteja, lisää säteilyannoksia ja pienentää otsonimäärää. Ihmettelin, kun en ollut kuullut tästä aikaisemmin vaikka olin tietoinen siitä, että maan napojen paikat tulevat vaihtumaan jossain vaiheessa, koska edellisestä kerrasta on taas aikaa. Tiesin myös, että avaruuslentäjät saa säteilyannoksia, mutta että pääasia niistä on noin keskittyneet tietylle alueelle. Tiesin myös että maapallon ydin ei ole ihan vakaa vaan kasvaa toispuoleisesti. Mietin tuota katsoessani että olisivatko ydinkokeet voineet vaikuttaa tuohon magneettikenttään, mutta niitä on taidettu tehdä vähän eri suunnalla ja ehkä magneettikenttää ei niin paljoa kiinnostaisi...

EMPstä on taas kirjoiteltu, mutta tällä kertaa mietitty myös sitä että pitäisikö internetille olla varajärjestelmä. Sellainen, että saataisiin pidettyä yhteiskunta jollain tasolla pyörimässä. Käsittääkseni tähän asti on mietitty suojauksia sähköjohdoille, jotta sähköä saadaan siirrettyä, mutta entäs ne laitteet joihin sen sähkön olisi tarkoitus päätyä tai joilla se tehdään? Tiedän, että markkinoilla on kokonaisia faradayn häkkihuoneita yrityskäyttöön, mutta käsitykseni (jota saa korjata) on että näitä ei kauheasti ole oikeasti käytössä. EMP on yksi uhkatekijä monien muiden (supertulivuoret, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, meteoriitit jne) joukossa, mutta kaikenlaista voi sattua.

Ei ydinkokeet vaan hieman järeämpi täräys: maan uumenista on löydetty seismisesti luotaamalla tiiviitä möykkyjä, joiden arvellaan olevan peräisin aikoinaan muotoutumassa olleeseen maailmaamme tömähtäneestä Theia-planeetasta. Ne taas mahdollisesti häiritsevät magneettikenttää estämällä sulan raudan kiertoa magmassa.

Magnetic Field's Weak Spot Linked to Pieces of a Planet Inside Earth (businessinsider.com)

Olen itsekin ollut kiinnostunut tuosta EMP-ilmiöstä, ja Suomessa ilmeisesti on sinänsä hyvä tilanne että täällä on jotain erityyppisiä muuntajia ja johdot on maadoitettu kunnolla, ja täten tiedonsiirto on sitten jotenkin suojemmassa Auringon voimilta. Linkkaan artikkelin, jossa tästä selitetään järkevämmin: https://yle.fi/uutiset/3-12120070
Kuitenkin esim mannertenvälinen tiedonsiirto kaatunee ja jos jonkinmoista häikkää on luvassa, sitten kun tuo iskee. Kun, siis. Aurinko massapurkailee jatkuvasti, viimeksi 2012 vältimme sen koska jotenkin Maa oli hyvässä kohtaa kiertoradallaan, mutta niitä tulee joka tapauksessa lisää ennemmin tai myöhemmin.

Tämä on varmaan monille itsestään selvää, mutta olen pohtinut tätä havaintoa niin pitkään, että kirjaan sen nyt kuitenkin tänne.
Kuuntelen paljon iskelmää ja nyt kun olen löytänyt spotifyn ja kuunnellut enemmänkin musiikkia olen huomannut, että rakkaudesta kertovat laulut ovat muuttuneet hyvin eri henkiseksi kuin ennen.
Ennen luvattiin tehdä kaikkensa ja muuttamaan itsensä rakkauden vuoksi "Jos sä tahdot niin muutan kirjoille Andorraan jos vielä siellä sut nähdä saan" tai "Käskystäsi vaikka jalkaisin vaeltaisin Nuorgamiin". Uudemmissa lauluissa taas kuljetaan toisen rinnalla ja tuetaan ja ollaan yhdessä "En sun särkyä annan mä en", "Olet meistä vahvempi. Kanssasi en pelkää kaupungin pimeää".
Kertonee siitä miten ihmiset ja ajattelu ovat muuttuneet. Minulle tulee jopa hetkittäin vähän kiusallinen olo kun kuuntelen noita vanhoja kappaleita missä luvataan kuita taivaalta ja muututaan vaikka toiseksi ihmiseksi. Se ei kuulosta romanttiselta tai sellaiselta mitä itse haluaisin kuulla. Pikemminkin epätoivoiselta ja pakkomielteiseltä. Minulla alkavat jotkut hälyytyskellot soimaan kun kuulen niitä.
Oman aikansa kuviahan ne ovat ja esimerkiksi tuo Jos sä tahdot niin, josta ensimmäinen lainaus on on monella tapaa hieno kappale.

Jotenkin olen viime aikoina muutenkin erikoisen selvästi tiedostanut maailman muuttumisen omana elinaikanani ja se saa minut tuntemaan itseni vähän vanhaksi
Esimerkiksi ruuat. Nykyään syödään noin yleisesti (puhun nyt omasta perheestäni ja lähipiiristäni) paljon terveelisemmin ja ympäristötietoisemmin.
Tai jo vaikka kappale Ihmisten edessä. Minua vähän hymyilyttää kun siinä lauletaan "ne ei kuulu tähän tarinaan, joka harvoille luetaan", kun tuntuu, että minun maailmassani ja kuplassani on hyvin luonnollista, että ihmiset rakastuvat ja pariutuvat sukupuoleen katsomatta. Esimerkiksi, eräs naisoletettu nuori, jonka kohtasin joku aika sitten puhui tyttöystävästään niin en kiinnittänyt asiaan ollenkaan huomiota ennen kuin jälkikäteen tajusin, etten tosiaan kiinnittänyt asiaan huomiota. Tosin kun erikseen ajattelin tätä niin se kertoo, että onhan siinä jotain erityistä, mutta kun kuulin kyseisen kappaleen ensimmäistä kertaa ajoin pimeänä talviaamuna töihin ja muistan miettineeni, miten rohkea kappale. Että siitä on minun ympyröissäni menty ihan hurjasti eteenpäin. Esimerkiksi tänään ruokapöydässä juteltiin omien lasten kanssa hyvin luontevasti trans-sukupuolisista.

Olen ajan saatossa tuhlannut suuria summia pöytäpelaamiseen: joitakin vuosia sitten hamstrasin lautapelejä ja nykyisin roolipelit ovat nousseet rahasyöpöksi. Kuitenkin olen juuri tänä aamuna oivaltanut tavan saada säästämisen tuntumaan mielekkäältä ja muodostanut sen elämänviisaudeksi:

Raha on voittopisteitä.