Italia, ranska ja muut romaaniset kielet

Dracaena

Raseena
Kieliä osaavat!
Rossossa on jäätelöannos nimeltä Cicciolina.
Miten se lausutaan?
Musiikkiharrastuksen takia osaan joitakin sanoja italiaa, mutta en voi olla varma. Koska accelerando lausutaan akselerando, se voisi olla kiksioliina. Toisaalta esim. staccato lausutaan stakkaatto. C:n arvelin olevan kuin k, koska cantabile = kantaabile, mutta koska ei tule juurikaan mieleen muita c:llä alkavia termejä (paitsi tietysti crescendo, mutta siinä on toinen kirjain konsonantti), niin en voi olla varma, onko c aina k. Sanassa dolce se taitaa kuitenkin mennä doltse.
Siksioliina, kikkioliina, kiksioliina...?
Miten niin pohdin viikkotolkulla epäolennaisia asioita...
 
Toista vaihtoehtoa kuulin mediasta silloin, kun Cicciolina oli kuuluisa italialainen povipommi. Hän taisi olla ehdokkaanakin ja vaalitilaisuuksissa hänellä oli tapana näyttää rintansa.
 
Luulisin että tsitsioliina voisi olla aika lähellä. En tosin osaa italiaa, mutta epäilyksieni tueksi löysin googlella tämmöisen, josta voi kuunnella sanojen ääntämyksiä.
 
Dracaena sanoi:
Kieliä osaavat!
Rossossa on jäätelöannos nimeltä Cicciolina.
Miten se lausutaan?
Musiikkiharrastuksen takia osaan joitakin sanoja italiaa, mutta en voi olla varma. Koska accelerando lausutaan akselerando, se voisi olla kiksioliina. Toisaalta esim. staccato lausutaan stakkaatto. C:n arvelin olevan kuin k, koska cantabile = kantaabile, mutta koska ei tule juurikaan mieleen muita c:llä alkavia termejä (paitsi tietysti crescendo, mutta siinä on toinen kirjain konsonantti), niin en voi olla varma, onko c aina k. Sanassa dolce se taitaa kuitenkin mennä doltse.
Siksioliina, kikkioliina, kiksioliina...?
Miten niin pohdin viikkotolkulla epäolennaisia asioita...

Italian c äännetään [k] jos sitä seuraa a, o, u, mutta jos sitä seuraa e tai i, se äännetään [tʃ] eli t + soinniton suhuäänne, voisi kai sanoa 'tsh'. Joten accelerando pitäisi ääntää [attʃeleran'do]. Toinen musiikkitermi, crescendo, puolestaan äännetään [kreʃen'do] sillä sc äännetään suhuässänä jos sitä seuraa e tai i. Ja vielä dolce: [dol'tʃe], eli siinäkin tuo t + suhuässä.

Lämmittelyn jälkeen varsinaiseen kysymykseen: Ilona Staller -rouvan taiteilijanimi Cicciolina äännetään [tʃittʃoli:'na], sillä jos ci:n jälkeen tulee a, e, o, u (eli mikä tahansa italian muu vokaali), tämä i ei äänny ollenkaan. Se on siinä vain siksi, että saadaan ympättyä [tʃ] vokaalin eteen. Voihan näitä ääntää muutenkin, esim terävästi [tsittsoli:'na], jos haluaa tekeytyä pohjoisitalialaiseksi. Mutta kuka haluaisi? En minä ainakaan.
 
Huom. Siirsin ed. viestit tähän uuteen keskusteluun, johon voipi lähettää kysymyksiä, mielipiteitä ja muita vaikutelmia romaaniselta kielialueelta. Ainakin toistaiseksi voinee pitää italiat, sardit, sisiliat, ranskat, provensaalit, oksitaanit, espanjat, katalaanit, portugalit, romaniat, retoromaanit, etc. etc. yhdessä nipussa.

Voisinpa heittää muuten kysymyksen: onko joku harrastanut jotakin vähemmän tunnettua (siis muuta kuin espanja, portugali, ranska, italia tai romania) romaanista kieltä? Nostan jo etukäteen ihaillen hattua kaikille näille.
 
Tik sanoi:
Ja vielä <i>dolce</i>: [dol'tʃe], eli siinäkin tuo t + suhuässä.
Arvasin, että joku huomauttaa tuosta. :) Tiesinhän minä sen, mutta en pitänyt sitä suhua siinä niin tärkeänä. Täällä Savossa muutenkin kartellaan liian kummallisia konsonanttiäänteitä.
Tik sanoi:
Joten <i>accelerando</i> pitäisi ääntää [attʃeleran'do]
Tuota taas en tiennyt. Olen aina kuvitellut, että se on juuri akselerando. Toisaalta minä olenkin opetellut lähinnä niiden merkityksiä, en niiden ääntämistä. Olisi ehkä pitänyt voida päätellä cappuccinosta. No jaa.
Italiaa olen muuten kyllä halunnut opiskella enemmänkin, ja kaiketi sitä olisi ollut kansalaisopistossa tarjollakin, mutta en ole vielä niin pitkälle päässyt. Italia on ehdottomasti musiikin kieli, hyvin kaunista, ja osaisin sitä mieluusti. Kielten opsikelun suhteen minä olen aina ajatellut enemmän sitä, kuulostaako se kivalta, kuin sitä, onko sen osaamisesta hyötyä. Harvinaisemmat kielet eritoten kiinnostavat, mutta sekin on jäänyt pelkän kiinnostuksen tasolle. Vähän sitä sivuten latinakin kiinnostaa, mutta se on lähinnä johtanut Wikipediasta opeteltujen sanontojen opetteluun (no, en kyllä mainittavasti niitäkään muista). Vaan toisin kuin latina, niin italiaa tulisi käytettyä enemmän. Espanja tai ranska eivät ole kiinnostaneet juuri koskaan. Ranska ei kuulosta korvaani miellyttävältä, ja minusta siinä ero kirjoitetun ja äänntyn välillä on jo naurettavan iso, että hermo menisi aivan taatusti. Espanja taas... Ehkä olen kuullut sitä liikaa. Juanesista tykkäsin ala- ja yläasteellakin.
Mitenhän olisi, jos pyytäisi Rossossa Tsitsoliinaa? Tulisiko suklaajäätelöä? :D
 
Dracaena sanoi:
Ranska ei kuulosta korvaani miellyttävältä, ja minusta siinä ero kirjoitetun ja äänntyn välillä on jo naurettavan iso, että hermo menisi aivan taatusti.

On kyllä totta, että ranskassa on iso ero äännetyn ja kirjoitetun välillä, mutta toisaalta siinä on huomattavan paljon selkeämmät ääntämissäännöt kuin esim. englannissa. Voisin kuvitella, että henkilölle, joka ei ole koskaan opetellut kumpakaan mainituista kielistä - eikä kumpaakaan koskaan kuullut - olisi ranskan ääntämisen opettelu helpompaa. Englannissa on vaan niin ufoja ääntämistapoja välillä! :D Mutta toisaalta itsekin käytän ja kuulen sitä niin paljon, että sen ääntäminen tuntuu täysin loogiselta ja yksinkertaiselta.

Ranskaa tosiaan aloitin nyt kakkosella lukemaan ja ainakin tähän asti olen tykännyt tosi paljon. Asiaan saattaa vaikuttaa se, että rakastan Ranskaa sekä maana että kielenä... Mutta joka tapauksessa halusin ottaa sen saksan rinnalle. Vielä viidenneksi ja kuudenneksi kieleksi haluaisin ottaa venäjän ja italian, mutta ei vaan mahdu lukujärjestykseen, ei sitten millään. Olisipa meidän lukiossa jonkinlainen "kielilinja", että voisi jättää jotain turhia pakollisia pois ja keskittyä olennaiseen. Ärsyttää kun täällä on kaiken maailman kuvataide- ja musiikkilinjoja ja peruskoulussa matematiikkaluokkia, mutta ei mitään kivaa ekstraa kielihulluille. Noh, siinäpä sitten valittavat kun ei ole tarpeeksi kieltenlukijoita! :|
 
Olen ajatellut aloittaa ranskan opiskelua tässä, motivaatioksi kun löytyy helposti ranskalainen Tolkien-yhteisö, jonka keskustelujen seuraamisessa alkukielellä on omat haasteensa.

Pitäisi ensin tutkia joitakin äänitevaihtoehtoja, jotka voisi heittää pyörimään korviin vaikka koko työpäivän ajaksi. Ainakin saisi otetta kieleen ja jotain jäisi väistämättä päähänkin. Muistini kun on alkanut kovasti toimia todella monien vähän heikompien vuosien jäljiltä, joten mikäs sen parempaa.

Kunnollista kirjaakaan en vielä ole ehtinyt tutkailla. Löytyykö moista?
 
Merri, Googleta hakusanalla Byki. Sillä voi opetella vaikka swahilia ja varmasti ranskaakin :)
 
Dracaena sanoi:
Olen aina kuvitellut, että se on juuri akselerando.

Niin minäkin. Ja olen melkein varma, että kaikki musiikinopettajani ovat lausuneet sen akselerando, myös amerikkalainen kuoronjohtaja, mikä saa minut epäilemään että vaikkei se ole oikea italialainen lausuminen, on se musiikkitermin vakiintunut lausuminen. Ehkä?
 
Accelerandon ääntäminen on hyvinkin voinut vakiintua akselerandoksi ja etenkin amerikkalaisten kuoronjohtajien parissa, heillä kun on näitä acce-alkuisia sanoja (kuten vaikka accelerate, jotka kaikki äännetään [äk's- ] tai [ök's- ]. Ja ettei vain ruotsinkin accelerera etc. ääntyisi [aks- ]. Saman piilovaikutuksen tulosta kuin kuin foorumit, boonukset, toogat ja liittiumit.

Italiankielisiä musiikkitermejä on siis totuttu ääntämään väärin, mutta silti ne pitäisi ääntää niin kuin italiaa äännetään.
 
Dracaena sanoi:
Ranska ei särähdä pahasti korvaani, mutta en saanut mitään tolkkua ääntämiseen ainoallakaan niillä kolmella oppitunnilla, joilla kävin kansalaisopistossa. Hermo meni lähinnä ylinipon opettajan kanssa, joka vahti oikeaa ääntämystä, ja kun se ei ihan heti sujunut, sijoituin jo ensimmäisellä tunnilla hänen silmätikkulistansa kärkisijoille.

Kielivalintaani pohdittuani räädyin siihen, että pärjään mainiosti ilman ranskan kielen taitoa, ja vaihdoin espanjan kieleen. Sitä opiskelin pari vuotta kansalaisopistossa. Harmi, että tuokin (vähäinen) kielitaito on rapistunut käytön puutteessa. Periaatteessa opiskelu olisi helppo aloittaa uudelleen, jos aikaa oppitunneilla käymiseen tai itseopiskeluun löytyisi.

Nuorimmainen lapsi aloitti nyt ranskan opiskelun, ja vilkuilin hänen oppikirjaansa sillä silmällä, että jos koettaisin opetella kieltä hänen "siivellään". Eipä ole ero kirjoitetun ja ääntämyksen välillä yhtään helpottunut, joten tällä kerralla sitä voisikin opetella vain lukemaan.
 
Merri sanoi:
Kunnollista kirjaakaan en vielä ole ehtinyt tutkailla. Löytyykö moista?

No, ääntämisen opettelun jälkeen kannattaa harkita Martikaisen Cent verbes sans souci'ta, joka ajaa suomeksi saman homman kuin Teach Yourself Essential French Verbs lyhyine kielioppiapuineen. (Sitä on kyllä kopioitu ja Kaakkois-Aasian tai Afrikan matkan lähestyessä alkaa varmasti kiinnostaa taajempaankin... :p )

Koska englanninkielikään ei tunnetusti Merriä haittaa, niin mainitaan samalla, että Hodder & Stoughtonilta (Teach Yourself) löytyy myös Akateemisessakin myyty Quick Fix French Grammar, jonka saksa-aiheinen vastine on ainakin osoittautunut (preussilaisen..?) toimivaksi.

ielanguages.com :in ylläpitäjällä on niin ikään sattuvasti sopiva tärähdyksen aihe, ja ymmärrettävästi jonkin verran esiin klikattavaa audiohöttöäkin.

Nettifoorumeilla varmasti kirjoitetaan tietenkin hieman useammin sitä ranskan puhekieltä, mutta ainakin Gummeruksen "Preppauskirjassa" on sitten onneksi siihen apuja.

Ranskan ääntämistä saa muuten ujutettua päähänsä (vanhempien ruokapöydässä hämäämisen lisäksi) myös oikein hienosti lukemalla esimerkiksi/eritoten Nostradamusta ääneen alkukielellä. — Mutta ei tietenkään liian usein, ettei maku häviä.
 
Kiitokset näistä! Pahus vain, että Cent verbes sans souci on loppunut jo varastosta, joten en saa sitä ilman kirjakauppojen välistävetoa. Gummeruksen preppauskirjoja käsittelenkin nyt joka päivä kun kirjakaupat palauttelevat niitä takaisin. Ajattelin opiskella ristiin sekä suomen että englannin kautta, tosin suomen kautta opiskeleminen on vähän helpompi aloittaa.
 
Ylös