Jännittääkö?

Jännitän hennathegreyn kisojen puolesta. Sekä yo-kirjoittajien. Minusta koko yo-kirjoitukset ovat jostain syvältä. Miten voi merkitä yhden päivän työ niin paljon verrattuna koko 3 vuoden puurtamiseen? Muistan vieläkin sen kauhun niitä odotellessa...

Kiitos eowynofmay, että jaoit jännitykseni ! off topic, mutta hopeaa tuli! Eli tsemppiä kaikille muille, jotka jännittävät jotain, kaikki jännitys ei välttämättä ole pahasta!

Tilasin vanhoja Hollywood-musikaaleja, fantasiaa ja romantiikkaa rakastavalle äidilleni synttärilahjaksi Magadheera-DVD:n. Nyt jännittää, tykkääkö saaja lahjastaan vai ei.

Huomenna olis mun ensimmäinen tieteellisen paperin esittely. Jännittää!

Aloitan kohta työharjoittelun paikassa, jossa selviämisen tärkein edellytys on kuulemma "tehokas oma-aloitteisuus potenssiin kaksi" ja yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi sanottiin "tee itsestäsi korvaamaton". Onko moisia täydellisiä työharjoittelijoita oikeasti olemassa, vai miksi minusta tuntuu, että kaikkialla odotukset uusia työntekijöitä kohtaan ovat äärimmäisen korkealla? Olen jo etukäteen hyvin vakuuttunut siitä, etten pysty vähääkään mullistamaan kyseistä yritystä, vaikka hakemuksessa tietysti lupailin sitä sun tätä omasta erinomaisuudestani ja ammattitaidostani. Ihan vähäsen vain hermostuttaa mennä sinne, etenkin kun vastuullani on aika tärkeitä juttuja.

Meidän Mario kävi peliohjaajakurssin ja on tänään menossa ensimmäistä kertaa viheltämään pikkujunnujen matsin. Jäpikästä jännittää jonkin verran ja minua jännittää hänen puolestaan.

Dracaena sanoi:

Aloitan kohta työharjoittelun paikassa, jossa selviämisen tärkein edellytys on kuulemma "tehokas oma-aloitteisuus potenssiin kaksi" ja yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi sanottiin "tee itsestäsi korvaamaton".

Click to expand...

Työharjoittelun korkeat paineet yltyvät. Nyt pitäisi olla viisi päivää kaiken maailman konferensseissa edustamassa, myymässä, dokumentoimassa, verkostoitumassa, tuomassa esille omia hienoja (?) ajatuksiani ja mitä lie. Roolini tärkeys kiteytettiin näin: "Jos tuolla onnistut, saat töitä 2–3 vuodeksi". Voisivat lakata kasaamasta näitä odotuksia, en minä osaa myydä enkä minä ole niin erinomainen kuin kaikki tuntuvat uskovan. On ihan kiva, että joudun haastamaan ja ylittämään itseni, ja välillä on piristävää kuulla, kuinka hyvin sopisin vaikkapa tiimiroolitestien perusteella täydentämään heitä... Mutta ei olisi tarvinnut kertoa, että olemisellani siellä voi olla noin merkittäviä seurauksia kuin vakituisempi työllistyminen, kun olen ihan paineissa pelkästään siitä, etten saa olla siellä seinäruusuna vaan pitäisi myydä, myydä ja myydä.

Iik, klo 3.00 ensi yönä matkani kohti Éirea alkaa! Kyseessä on ensimmäinen matkani Tukholmaa pidemmälle, ja vieläpä yksin.
+Eka kerta lentokoneessa.
Jännittää kyllä aikamoisesti.

Huominen rakenneultraääni pistää vähän perhosia vatsaan. Ihan mukavasti tuntuvien muksaisujen kaveriksi

Tein juuri puhelimitse ehdollisen tarjouksen asunnosta. Jännittävää! Todettiin avokin kanssa, että kahdelle työssäkäyvälle koiralliselle on näemmä helpompaa ja halvempaa ostaa asunto keskustasta kuin vuokrata samankokoinen. Täällä on ihan törkeet vuokrat, sääliksi käy kaikkia niitä opiskelijoita ketkä vuokramarkkinoiden pääasiallisia asiakkaita täälläkin ovat.

Nyt jännittää.... Pääsin opiskelemaan matkailututkimusta Rovaniemelle ja tänään on muuttopäivä! Muutan ensimmäistä kertaa pois kotoa ja Helsingistä Rovaniemelle asti muuttaminen yksin jännittää, sillä en tunne ketään uudesta kotikaupungistani. Nyt vasta viimehetken pakkailujen aikana alan kunnolla ymmärtää, että olen todella muuttamassa. Tunteen heittelevät innostuksesta pelkoon, mutta päällimmäisenä olen kuitenkin onnellinen. Hyvästien jättäminen on ollut todella vaikeaa, mutta koen kuitenkin, että teen oikean valinnan muuttaessani Tuntuu siltä, että elämäni ensimmäinen kunnon seikkailu alkaa!

Kyllä nyt rupesi jännittämään. Tiedossa on ruskavaellus ja minulla on siellä parin kanssa yhdestä päivästä opastusvastuu. Tulimme valinneeksi haastavan päivän, jossa on ison joen ylitys ja tarkoin harkittava reittivalinta. Pysytäänkö ylhäällä tuntureilla vai alhaalla kanjonin tuntumassa. Ehkä jotain siltä väliltä, eli vähän molempia. Sitten se ISO mutta. Alueen halki kulkee poroaita, enkä ole löytänyt kuin yhden merkityn portin, joka ei ole sillä päinkään, johon on tarkoitus mennä. Nyt alkaa selvitys siitä, mistä kohti poroaidan yli taikka ali pääsee. Tämä Muotkatunturien alue on itselleni täysin uusi aluevaltaus, joten ei ole pienintä hajuakaan koko reitistä. Huomenna teemme riskien kartoitusta ja turvallisuussuunnitelmaa.

Hennathegreyn opinnot ^^ sisältävät varmasti selvitystä siitä, mitä turistit tänä päivänä matkailulta odottavat. Ketkä kaipaavat etelänmatkoja tai kaupunkilomia ja valmiita paketteja ja ketkä taas yllätyksellisempää ja elämyksellisempää matkailua. Itseäni odottaa hieman yllätyksellisempi matka. Osan yllätyksestä tarjoaa säätarjotin ja toisen osan tuo opastus ja pahuksen poroaita.

Leikkurit ja rautalankaa mukaan, Fairy tale

Minua alkaa jo vähän jänskättää se, että lokakuussa pitäisi valmistua virastomestariksi. Ei se muuten olisi niin jännää, mutta kun koulu pihtaa kaikkea mahdollista tietoa kaikesta mahdollisesta. Vasta ensi kuun alussa saa infotilaisuuteen menemällä tietää, millainen kirjallinen työ tähän tutkintoon liittyen oikein pitäisi kyhätä ja millainen näyttö tulee käytännössä olemaan. Tämä tutkinto olisi oikeasti varmaan raavittavissa kasaan parissa viikossa, mutta kun oppisopimuskoulutuksen kuuluu kestää tietty aika, niin koululla ilmeisesti on ajateltu kaiken mahdollisen jarruttelun olevan paikallaan kärsimättömien aikuisopiskelijoiden valmistumisinnon suitsimiseksi.

Näyttötutkinnon suorittaminen on yleensä jännittävää touhua, varsinkin tutkintotilaisuudet, joissa parhaimmillan (= pahimmillaan) on koko kolmikanta arvioimassa samaan aikaan. Luin virastomestarin ammattitutkinnon tutkinnon perusteet nopeasti läpi ja minusta niissä ei edellytetä kovin suuria kirjallisia tuotoksia, mutta yleensä tutkinnon suorittaja tekee näyttötutkintoonsa kirjallisen suunnitelman ja itsearvioinnin voi joutua tekemään myös kirjallisesti, siitä huolimatta, että kirjallista itsearviointi ei minusta perusteissa mainita. Muulta osin näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan pitäisi tehdä tutkinnossaan kaikkia niitä käytännön työtehtäviä, joita tutkinnon perusteissa mainitaan. Ota tutkinnon peusteet kätösiisi ja mieti/pohdi/selvitä itsellesi, miten pystyt omassa työssäsi tekemään käytännössä periaattessa joka ikisen arvioinnin kohteen ja kriteerin edellyttämät tehtävät.

Minusta oppilaitoksella on jotensakin kummallinen "asenne", kun panttaavat näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvää tietoa, koska nuo asiat olisi hyvä käydä läpi ensimmäisen kerran jo valmistavan koulutuksen alussa. Onhan teille annettu tutkinnon perusteet, onhan?

Toivottavasti asiat selviävät ja selkiytyvät mahdollisimman pian ja tsemppiä näyttötutkinnon suorittamiseen.

En ole muistaakseni kuullut mitään perusteita, mutta aika läpihuutojuttuhan tämän pitäisi olla. Oppisopimusta tehtäessä esimies totesi varsin todenmukaisesti, että "et sä siellä mitään uutta tule oppimaan, mutta saatpa paperin siitä, että osaat nää hommat". Samassa ryhmässä iso osa muistakin opiskelijoista on kokeneita aulanhoitajia, jotka samalla tavalla hakevat vain virallista paperia siitä, mitä jo osaavat. Siksi muutamia alkoi jo keväällä kiukuttaa ihan tosissaan, että tutkinnon suorittamista pitää lakisääteisen opiskeluajan takia venyttää älyttömyyksiin, kun se olisi helppo saada suit sait pakettiin.

Minua jännittää tässä tosiaan lähinnä se, että mitä koukkuja tähän loppusuoralle nyt mahdollisesti keksitään jotain "haastetta" tuomaan, kun infoa näytöstä ja sen vaatimasta paperityöstä ei heru, ennen kuin on henkilökohtaisesti osallistunut ryhmäohjaukseen aiheesta. Kirjallisesta työstä oli puhetta joskus opintojen alkuvaiheessa, ja yhtenä esimerkkinä mainittiin kohdeohjeen kirjoittaminen omaan työkohteeseen. Minä olen oman aulani 31-sivuisen ohjeen korkeimman omakätisesti naputellut jo vuosia sitten, mutta nyt olen taktisesti lykännyt sen päivittämistä, jotta voin tarvittaessa suorittaa sen "kirjallisena opinnäytetyönä" =D

hennathegrey sanoi:

Nyt jännittää.... Pääsin opiskelemaan matkailututkimusta Rovaniemelle ja tänään on muuttopäivä! Muutan ensimmäistä kertaa pois kotoa ja Helsingistä Rovaniemelle asti muuttaminen yksin jännittää, sillä en tunne ketään uudesta kotikaupungistani. Nyt vasta viimehetken pakkailujen aikana alan kunnolla ymmärtää, että olen todella muuttamassa. Tunteen heittelevät innostuksesta pelkoon, mutta päällimmäisenä olen kuitenkin onnellinen. Hyvästien jättäminen on ollut todella vaikeaa, mutta koen kuitenkin, että teen oikean valinnan muuttaessani Tuntuu siltä, että elämäni ensimmäinen kunnon seikkailu alkaa!

Click to expand...

Jos sinulla on iOS- tai Android-älypuhelin, kannattaa alkaa pelata Ingressiä. Sillä tutustut sekä Rovaniemeen että rovaniemeläisiin helposti.

Rovaniemi on tällä hetkellä kovin sininen, eli The Resistancella siellä lienee vahva yliedustus. Jos motiivinasi on vain tutustua kaupunkiin ja muihin pelaajiin helposti, niin sinunkin kannattaa liittyä The Resistanceen eli ryhtyä vauvasmurffiksi. Etenemisesi on silloin hidasta, mutta saat paljon apua muilta smurffeilta. Toisaalta jos liityt The Enlightenediin, etenet nopeasti tasoissa, mutta voit joutua yksinäisenä nuijapäänä smurffien kiusaamisen kohteeksi.

Ai niin, topicissa pysyminen... viikonlopun Purkajaiset jännittävät hieman. Enemmän kuitenkin se, onko minulle oikeasti varattu makuupaikka Suokin hostellissa, kun sieltä ei ole kuulunut mitään varauksen jälkeen.

Ylihuomenna työhaastattelu pitkästä aikaa, vielä paikkaan joka veii "uraani" aika ison askeleen eteenpäin. Vähän hirvittää ja olen tietysti aivan varma etten saa sitä mikä on hyvä ennakkoasenne... Ehkä vähän helpottaa se että olin siellä haastattelussa jo neljä vuotta sitten, toisaalta silloin minua pidettiin epäpätevänä alemman tason hommaan.

Ja toisesta paikasta ei ole kuulunut mitään, hakuaika loppui perjantaina. Olisin mielestäni tosi pätevä siihen mikä varmaan tarkoittaa että hakijoita on ollut tolkuttomasti. Se ei muuten hermostuttaisi, muuten kuin että olisi mielenkiintoinen paikka, mutta lähden ensimmäisen haastattelun jälkeen pitkään odotetulle kesälomamatkalle, joka peruuntui elokuulta ja onnistuu oikeastaan vain nyt enkä oikein voi vain istua kotona odottamassa kuulenko jotain työpaikasta.

Jännittää, mutta tämä on aivan erityistä jännitystä. Olen menossa syyslomareissulle Berliiniin, ja perjantaina on tarkoitus pudottautua vaijerin varassa 120 metriä rakennuksen katolta. Kyseessä on siis tämä hommeliini
Voin sanoa, että jännittää ihan pikkuisen, mutta samalla tekisi mieli hyppiä ympäriinsä ja huutaa.
Se, mikä tekee tästä erityisen ihanaa, on se, että viimeinkin pääsen tekemään muutakin kuin tylsiä museokierroksia.

Minulla ei ole mitään lähellekkään samantasoista jännitettävää kuin Sidhielillä (hui kauhea miten kukaan pystyy tekemään noin, minua huimaa pelkästä ajatuksestakin) mutta olen menossa huomenna viimein yläköysikiipeilykurssille ja en ole koskaan kiipeillyt yläköydellä edes automaattivarmistimella ja nyt minun pitäisi ottaa toisen kiipeilijän henki omiin pikku kätösiini ja antaa omani muille. Ja tein sen vielä tahallani . En halua pystyä kääntymään viime hetkellä takaisin jos minua pelottaa. Taatusti pelottaa! Mutta koska haluan tehdä tämän niin luulen että olen valinnut parhaan reitin itselleni. Mutta jännityksessä lahjakkaana tämä on kyllä aika järjetöntä. Korkeanpaikankammokin löytyy. Silti olen innoissani. Onneksi kurssilla ei voi olla paljon minua nuorempia, ikäraja kun on se 14 niin ei ainakaan tule sitä tunnetta että minun pitää olla paras koska olen vanhin. Pelkään vaan että alan pelkäämään enkä pystykkään vaan menemään enää ylemmäs. Pelkäämisen pelkääminen, se on kyky josta en ole ylpeä. Mutta katsotaan miten käy .

Olin tänään työhaastattelussa. Se meni mielestäni hyvin, mutta nyt pitää jännittää 1. marraskuuta asti,
ennen kuin saan tietää sainko paikan vai en.
Jos saan paikan niin ooämgee, oman alan töitä Lapissa!