Joogailu?

Olen harrastanut, omatoimisesti. Virkistävää on, ja nyt olenkin jo notkea kuin nuori paju. Kyllähän sitä sanotaan, että sillä on tiesmitä vaikutuksia ja joogaan kuuluisi muutakin kuin voimistelu, mutta olen harrastanut vain tätä yhtä osa-aluetta.
 
Jooga.. tämä saa virnistyksen kasvoilleni.
Äippä tuli joskus ostaneeksi Joogan käsikirja-kirjan, ja sanoi joskus aloittavansa joogaamisen. Siihen se kuitenkin on jäänyt, ja kirja on nykyään minun kirjahyllyssäni.
Olenhan minä niitä kaikenlaisia asentoja koitellut, tosin 60% niistä on sellaisia, mihin en pystyisi itseäni taivuttamaan. Kirjaa saa aika paljon selailla ennen kuin tulee taas sellainen asento, johon pystyy itsensä vääntämään (mahtaa olla koomisennäköistä, kun yritän vääntää itseäni johonkin kirjassa näytettävään asentoon, vaikka se näyttää aivan Yleisiä virheitä-kohdan esimerkkikuvalta :D )
En ole kiinnostunut joogasta mietiskelypuolelta, pelkästään näistä 'asanoista'. En pystyisi mietiskelemään kovinkaan kauaa, ja se vaikuttaa muutenkin vain niin vaikealta istuskella hiljakseen, ja mietiskellä..
Uskonnossa ollaan tässä lähiaikoina käsitelty joogaa, ja se sai kiinnostukseni palaamaan tähän lajiin. Ehkäpä jonain iltana kaivan jooga käsikirjani kirjahyllystäni ja rupean joogaamaan. Ehkä.
 
Kävin joskus viime vuoden lopulla astanga-joogan aloituskurssin. Kurssin jälkeen kävin tasan tarkkaan yhdellä tunnilla. Syitä joogan lopettamiseen oli monia kuten huono ohjaaja sekä kaupungin laidalla oleva joogasali, jossa ei ole edes pukuhuoneita. Nykyään joogaan joskus omatoimisesti kotona. Olen myös kokeillut jo esille tullutta bodybalancea.

En koskaa ole päässyt varsinaiseen meditaatiotilaan ja joogasin lähinnä kunnon puolesta.Yleensä tunnin jälkeen olo oli kuin jollain gasellilla, eli siis aivan liikaa energiaa joka piti kuluttaa hyppimällä ja pomppimalla koko ajan.

Minun mielestäni jooga on hyvä laji ja sitä kannattaa kokeilla vaikka ei ajattelisikaan lajia alkaa harrastamaan. Joogaa harrastavat myös miehet, vaikka heitä ei tunneilla niin paljon näykkään. Jos ei tiedä oman kaupunkinsa jooga mahdollisuuksista niin voi ottaa netistä selvää tai käydä kuntosalilla, jossa on LesMills-ohjelmistossa bodybalance.
 
Hmm..

Tyttöystäväni joogaa kyllä varsin aktiivisesti, ja on koittanut saada minuakin aloittamaan, muttaŽvetoan aina siihen ajanpuutteeseen. On tietysti totta, että koulu ja jalkapallo vievät (kun kumpaankin panostaa kunnolla) varsin vaivattomasti melkein kokonaan jokaisen arkipäivän joka viikossa on. Ja kun yöt vielä kirjoittelee ja lueskelee, on turha yrittää mahduttaa mitään mukaan.

Toisaalta harmittaa, koska tuo astanga-jooga kuulostaa suorastaan pelottavan hyvältä. Sitä voisi oikeasti kokeillakkin - pitää ottaa vaan selvää miten täällä susirajalla pääsee mukaan. Jos vaikka sitten kesällä, kun ei ole tuota koulua (voisi jäädä vaikka pysyväksi tavaksi jos siihen oikein ihastun). Katsoo tietysti vielä uskallanko edes mennä kokeilemaan kun siihen saan tilaisuuden..
 
on tullu muutamia liikkeitä joskus tehtyä ite kirjan avulla ja kyllä se mulla ainakin autto vähän rentoutuun ja muutenkin olin hieman paremmalla tuulella :)
tietääkö muuten kukaan että missäpäin tampereella voisi harrastaa joogaa ihan jossain ryhmätunnilla??
 
Itse olen astanga-joogaillut aiemmin kohtuu paljonkin, nyt on vaan taas sellanen laiska kausi meneillään. Täytyy kyllä sanoa etten mitää muuta liikuntamuotoa arvosta niin korkealle kuin joogaa, siis muitakin joogia toki kun astanga. Jooga kehittää tasapainoisesti kaikkia ominaisuuksia, niin henkisiä kuin fyysisiäkin ja kohentaa yleistä terveyttä. auttaa oikein ohjattuna oikeastaa kaikkeen;)
Mistä pääsenkin siihen mitä varsinaisesti haluan sanoa, eli kannattaa todella mennä jonnekin joogatunneille opettelemaan sitä joogaa, niistä kirjoita ei saa oikeaa käsitystä hommasta, eivätkä ne yleensä ole muutenkaan hyviä aloittelijalle. Ei nähkääs ole tarkoitus väännellä itseään kylmiltään sattumanvaraisessa järjestyksessä niihin asentoihin joita kirjasta löytyy. Asanat opetellaan tietyssä järjestyksessä ja tehdään sarjana. Jokaiseen asanaan on myös oma "tekniikkansa", siis se miten niihin mennään, tai miten opetellaan siihen asentoon pääseminen. Harva niihin eka yrittämällä taipuu. Ja yllättävää on se, ettei kysymys oikeastaan ole notkeudesta, vaan juuri esim. hengityksestä ja lihaslukoista. Monessa asanassa ei olekaan kysymys siitä, kuinka paljon venytät jotain lihasta, vaan esim. siitä, kuinka paljon rentoutat jotain toista. Siis moneen asanaan pääsee yllättävän helposti kun oppii tekemään sen oikealla tavalla ja oppii olemaan jännittämättä vastaan. Hyvässä ohjauksessa kankeampikin oppii helposti (ja turvallisesti.)
Kannattaa siis mennä joogatunneille! Opettaja on tärkeä olla ettei riko itteään. (nimim. kokemusta on niiden kirjojenkin kanssa vääntelystä) Voihan sitä sitten jonkin aikaa kursseilla käytyään ruveta tekeen kotona, ja käydä sit vaan välilklä syventävillä viikonloppukursseilla tai jotain. Ja toki ne kirjatkin on sitten hyviä syventäviä teoksia ja muistin virkistäjiä kun on ensin opetellut alkeet.
Ja unohtaakaa ihmeessä ne kaikenmaailman kirjojen puhdistusohjeet ja muut, nekään eivät oikein ole aloittelijoille ja monet niistä vaativat tosi hyvää kehon hallintaa. Eivät siis välttämättä ole tällaiselle tavalliselle pulliaiselle ihan terveellisiä... On niissä sen verran rankkojakin ohjeita mukana. Ne ovat vähän niikuin "Dont try this at home", monet ainakin, ikäänkuin "vain ammattilaisille".
Itse en ainakaan useimpiin ryhtyisi.
 
En ymmärrä miksi joogassa pitää mennä solmuun.
Luulisi olevan helpompaa keskittyä ei-mihinkään,jos kantapäät eivät ole kitalaessa.
Tosin itse aina nukahdan joogatessa,eli en ole paras kommentoimaan :)
 
Tottakai on helpompi keskittyä ei mihinkään jos on mukavassa asennossa. Ei jooga olekkaan mitään meditointiA. Jooga ja meditointi ovat kaksi eri asiaa. Tosin yksi joogan tarkoituksista on mahdollistaa lotusasennossa istuminen joka on oikea asento meditointiin. Ja meditoiga pitäisi lotusasennossa tai risti.istunnassa siksi että niissä tietty energiat virtaa oikein. Ja vielä sekin pitää sanoa, ettei meditointi nyt ihan tarkalleen ottaen ole ei-minkään ajattelemista. Enemmänkin niin, että vaikket voi estää ajatuksien virtaamista, voit yrittää opetella olemaan lähtemättä niiden mukaan, eli päästämään aina irti ajatuksesta heti kun huomaat että olet erehtynyt lähtemään jonkun niistä mukaan. Mutta Meditaatiota on tietty montaa erilaista lajia.
 
Joogaaminen on ihanaa!
Tuossa vähän aikaa sitten kokeilin, niin ruumis sanoi vain, että niks, naks, ja kruntsis. Jäsenet muljahtelivat takaisin paikoilleen.

Sitten kun olin kunnolla joogannut, alkoi jostain syystä nukuttamaan kun tuli olo niin raukeaksi , kun jumittuneet paikat aukesivat.

Itse en tosin mitenkään harrasta, joskus nyt vain kokeilen
 
Löysinpä vanhan keskustelun.

Olen joogaillut viitisen vuotta. Neljänä ensimmäisenä vuonna kävin ihan joogakoulussa, mutta nyttemmin ei ole ollut rahaa moiseen.

Joogaan lähes poikkeuksetta joka päivä. Ja meditoin tietenkin. Se on niin rentouttavaa ja siinä saa ajatuksensa puhdistettua. Harrastan astanga- ja hatha joogaa. Jos haluan keskittyä enemmän fyysisyyteen kuin mieleen, niin teen astangajoogaa ja toistepäin. Varsinkin hathajoogaa harjoitellesani keskityn myös erityisen paljon chakrojeni avaamiseen ja hoivaamiseen(niin ja tietenkin sulkemiseen). Varsinkin tämän jälkeen mieli on virkeä ja uudistunut.
Ensimmäisen kerran kuullessani chakroista ajattelin niiden olevan hölöynpölyä, mutta avattuani ja suljettuani ne ensimmäisen kerran onnistuneesti huomasin sen olevan kaikkea muuta.

Olen kyllä huomannut, että olen notkistunut huomattavasti sitten joogaamisen alottamisen. Muutenkin jooga tuntuu minulle parhaalta liikuntamuodolta, tykkään kovasti.
 
Vastataan sitten tännekin
Minä joogasin viime vuoden kevään suunnilleen kokonaan, taisin aloittaa edellisen vuoden joulukuussa, lähes päivittäin. Kirjan opastamana, kun ei täällä pahemmin noita kursseja tarjota. Edelleenkin tulee joku aurinkotervehdys tehtyä silloin tällöin, mutta enää ei jaksa nousta aamukuudelta joogaamaan, eikä illalla enää oikein iske. Minulle kun eivät oikein nuo kauhean rauhalliset lajit iske, joten hathajooga oli oikein mukavan rauhallista. Ja kun en koko talvena muuta liikuntaa harrastanut, mutta Cooperin testin tulos parani kuitenkin, joten olen pistänyt sen joogatessa parantuneen hengityksen piikkiin :)
 
Olen joogaillut jotain viitisen vuotta.
Pyrin joogaamaan päivittäin, aamulla ja illalla. Aamulla teen yleensä astangajoogaa ja illalla rajajoogaa.

Enää en käy opetuksessa, lopetin sen viime syksynä, kun totesin, että rahatilanne ei anna myöden enään. Palaan kyllä ryhmäjoogaan vielä jonain päivänä.

Pidän erityisesti rajajoogasta sen mielen harjoituksien takia; keskitytään mielen selkeyden ja tasapainon etsimiseen. Rajajoogaan päädyin hathajoogailun jälkeen, kun kaipasin lisää mieleen keskittymistä.

Joogaaminen minulle on jonkinlainen elämäntapa. Rentoudun ja notkeudun samalla, kun kehitän mieltäni. Kelpaa minulle. :grin:
 
Aloitin joogan ensin jossain kansalaisopiston jutskassa joskus 90-luvulla ja se ei avautunut minulle pätkääkään.

Sitten kävin vuosituhannen vaihteessa mammajoogassa Hgissä odottaessani järjestysnumerossaan toista lasta ja siellä oli upea ohjaaja (Malla Rautaparta, kehtaa kyllä ilmoittaa nimenkin). Jooga avautui minulle ihan kympillä. Mutta joogassa on hyvin pienillä asentomuutoksilla yms. iso merkitys, ainakin minulle. Ja sen silloisen tulevan synnytyksen suhteen myös asennemuutoksella ja etenkin rentoutumistekniikan oppimisella (sen takia lapsia onkin paljon, kun synnyttäminen on niin ihanaa ja upeaa, kuka vaan jaksaisi hoitaa ne synnytyksen jälkeen).

Täällä nykyisessä asuinpaikassani ei ole taas sitä kunnon ohjaajaa, joten olen itsekseni joogannut säännöllisen epäsäännöllisesti. Mutta jos joskus pääsisin vielä kunnon ohjaukseen, niin... Huoh!
 
Harrastin astanga-joogaa yhden kevään verran ja mukavaa se oli, mutta muut lajit kiinnostavat enemmän. Itseeni pilates on iskenyt jostain syystä paremmin. Sitä olenkin harrastanut välillä aktiivisemmin välillä hieman vähemmän aktiivisesti useamman vuoden. Joogassa ehkä se henkinen puoli on se joka ei minulle niin sopinut. Lisäksi polviongelmaisena koin muutaman liikkeen hieman hankalana, mutta kaikista kyllä löytyi sopiva variaatio keskustelemalla ohjaajan kanssa.
Toki liikkeissäkin on aika paljon eroja ja keskitytään hieman eri asioihin
 
Kokeilin joogaa joskus urheiluopiston kesäleirillä mutta innostus lopahti yhtä pian kuin oli alkanutkin. Itsensä vääntely ja ahteri pystyssä aurinkotervehdysten tekeminen ei vaan ollut minun juttuni. :lol: Monet muut hörhöilyt kyllä kiinnostavat, teen Taijia (kiinalainen aamuvoimistelu), tavallista venyttelyä ja Method Putkistoa.
 
Ihan vaan omana huomiona kirjaan ylös että tänään kotijoogaa tehdessä tajusin miksi tykkään enemmän asahista kuin joogasta. Tämän mielipiteeni olen tiennyt jo pitkään, mutta syytä en.
Minusta pitkään samassa asennossa viipyminen tuntuu todella epämiellyttävältä. Usein alkaa sattumaan johonkin ja joskus tulee jopa oksettava olo. Joogassa näitä viipymisiä on jatkuvasti kun taas asahissa ei koskaan jämähdetä yhteen asentoon vaan liike virtaa koko ajan.
 
Työpaikkani tarjoaa joogaa, nyt etänä. On ollut kerran viikossa aamulla ja kerran iltapäivällä. Kokeilin yhtenä aamuna, todetakseni pitkälti sen mitä epäilin. Ei ole minua varten. Vaikka tuo aamusessio oli pääasiassa aika helppo. Äärimmäisen taipumattomana niveliltäni ja heikkoranteisena jotkin liikkeistä oli vaan tuskaa. Se ei liene tarkoitus, ainakaan pidemmän päälle. Joitain samoja liikkeitä ollut pilateksessakin, jota jotenkin jaksan, itsekidutustuntemuksista huolimatta. Mutta kuten Jaamar tuossa äsken sanoi, asahi sopii minullekin. Virtaavat liikkeet, ei liian haastavia, sopii aikalailla kropalle kuin kropalle. Ja yllättävän tehokasta.
 
Ylös