Sain joskus viitisen vuotta idean tehdä Tolkien-henkinen fantasiamaailma pohjaksi pelille, jonka kaltaista ei ole tietääkseni tehty. Ajatuksena olisi luoda suomalaisen Areena-pelisarjan tapainen gladiaattorien managerointipeli, jossa lohikäärmeiden surmaamiseen erikoistuneet taistelijat ottavat mittaa toisistaan kaudesta ja vuodesta toiseen pitääkseen yllä taistelutaitojaan.
Tämä ei olisi kuitenkaan kaikki pelin tarjonta, vaan taustalle olisi kätketty monimutkainen ja äärimmäisen hitaasti edistyvä tarina, jossa maailman todellinen laita alkaa pikkuhiljaa selvitä ja miksi lohikäärmeet lopulta ovatkin "hyviksiä".
Näin alustavilta ajatuksilta Verhon maailma perustuu maailmaan, jossa haltioiden kokeilu kehittää uusi uljas puulaji johtaakin hirviöpuuhun, joka kykenee vaikuttamaan haltioihin ja kaikkeen elolliseen ajan myötä. Puu kaappaa itselleen mantereelta laajan metsikön, joka kieroutuu ja verhoutuu mystisen usvan alle. Valtavassa metsässä elää vääristyneitä eläimiä ja se on muutenkin sellainen paikka, jossa vain harvoin tavalliset kuolevaiset uskaltavat käydä edes lähellä sen reunoja.
Ennen puuta haltiat olisivat olleet kuolemattomia, mutta puun myötä haltioiden iästä on tullut rajallinen; he vain katoavat äkkiyllättäen jokusen sadan vuoden vanhoina, eikä heitä enää nähdä. Kukaan ei onnistu selvittämään mysteeriä eikä haltioilla itsellään näytä olevan minkäänlaista halua selvittää asiaa; mitä vanhempi haltia, sitä vähemmän innostusta aiheeseen tuntuu olevan. Lisäksi rajallisen eliniän myötä haltioiden tiedot vanhoista ajoista ovat pitkälti kadonneet; aiemmin historiaa ei tarvinnut kirjata mihinkään ja se oli suullisen perimätiedon varassa. Eikä kukaan tiedä Verhon puusta tai aikeista mitään.
Muutoin pelissä esiintyy muitakin rotuja, mutta hieman Tolkienin vastaisesti nämä eivät ole aivan niin mustavalkoisesti toisiaan vastaan. Örkit eivät toki tule aivan yhtä hyvin toimeen perinteisten hyvisrotujen kanssa ollessaan samassa joukkueessa, mutta inho ei ole aivan niin valtavaa etteivätkö voisi samassa joukkueessa olla. Pelimekaniikka kuitenkin rankaisee, mikäli joukkue on liian kirjava (ja varsinkin jos hahmojen taustoissa löytyy ongelmia tiettyjä rotuja kohtaan). Rotuvalikoiman olisi myös tarkoitus olla laajempi kuin Tolkienin kirjoissa, mm. jotta pelihahmoissa olisi valinnanvaraa ja joukkueiden rakentamisessa monipuolisuutta.
Tämä nyt oli alustava dumppaus niistä ajatuksista, mitä minulla on Verhon suhteen ollut. En tiedä kiinnostaako tai innostaako tämmöinen maailma ketään toista. Varsinaisen pelin kehittämiseen minulla ei ole ollut aikaa eikä varmasti aivan lähiaikoina tule olemaankaan, mutta maailma itsessään on kenties sellainen, että siinä olisi kehittämispotentiaalia muuallakin kuin vain minun päässäni.
Tämä ei olisi kuitenkaan kaikki pelin tarjonta, vaan taustalle olisi kätketty monimutkainen ja äärimmäisen hitaasti edistyvä tarina, jossa maailman todellinen laita alkaa pikkuhiljaa selvitä ja miksi lohikäärmeet lopulta ovatkin "hyviksiä".
Näin alustavilta ajatuksilta Verhon maailma perustuu maailmaan, jossa haltioiden kokeilu kehittää uusi uljas puulaji johtaakin hirviöpuuhun, joka kykenee vaikuttamaan haltioihin ja kaikkeen elolliseen ajan myötä. Puu kaappaa itselleen mantereelta laajan metsikön, joka kieroutuu ja verhoutuu mystisen usvan alle. Valtavassa metsässä elää vääristyneitä eläimiä ja se on muutenkin sellainen paikka, jossa vain harvoin tavalliset kuolevaiset uskaltavat käydä edes lähellä sen reunoja.
Ennen puuta haltiat olisivat olleet kuolemattomia, mutta puun myötä haltioiden iästä on tullut rajallinen; he vain katoavat äkkiyllättäen jokusen sadan vuoden vanhoina, eikä heitä enää nähdä. Kukaan ei onnistu selvittämään mysteeriä eikä haltioilla itsellään näytä olevan minkäänlaista halua selvittää asiaa; mitä vanhempi haltia, sitä vähemmän innostusta aiheeseen tuntuu olevan. Lisäksi rajallisen eliniän myötä haltioiden tiedot vanhoista ajoista ovat pitkälti kadonneet; aiemmin historiaa ei tarvinnut kirjata mihinkään ja se oli suullisen perimätiedon varassa. Eikä kukaan tiedä Verhon puusta tai aikeista mitään.
Muutoin pelissä esiintyy muitakin rotuja, mutta hieman Tolkienin vastaisesti nämä eivät ole aivan niin mustavalkoisesti toisiaan vastaan. Örkit eivät toki tule aivan yhtä hyvin toimeen perinteisten hyvisrotujen kanssa ollessaan samassa joukkueessa, mutta inho ei ole aivan niin valtavaa etteivätkö voisi samassa joukkueessa olla. Pelimekaniikka kuitenkin rankaisee, mikäli joukkue on liian kirjava (ja varsinkin jos hahmojen taustoissa löytyy ongelmia tiettyjä rotuja kohtaan). Rotuvalikoiman olisi myös tarkoitus olla laajempi kuin Tolkienin kirjoissa, mm. jotta pelihahmoissa olisi valinnanvaraa ja joukkueiden rakentamisessa monipuolisuutta.
Tämä nyt oli alustava dumppaus niistä ajatuksista, mitä minulla on Verhon suhteen ollut. En tiedä kiinnostaako tai innostaako tämmöinen maailma ketään toista. Varsinaisen pelin kehittämiseen minulla ei ole ollut aikaa eikä varmasti aivan lähiaikoina tule olemaankaan, mutta maailma itsessään on kenties sellainen, että siinä olisi kehittämispotentiaalia muuallakin kuin vain minun päässäni.
