Julkisesta sektorista

Kaikki tuo on luotu verorahoilla. Rahoilla, joita esim. Suomessa ei ole!
Velkaantuminen ei tietääkseni ole sosialismille pakollinen ominaisuus, vaikka nyt siinä tilanteessa ollaankin.
Maailmassahan on kyllä tarpeeksi rahaa. Se vain on jakautunut liian epätasaisesti, että jokaiselle ihmiselle voitaisiin taata ihmisarvoinen ja kohtuullinen elintaso. Vähemmän velkainen sosialismi vaatisi sen, että se saisi "omaksi" rahaa rikkaimilta, jotka lähtökohtaisesti eivät sitä kaikkea tarvitse ja jotka eivät yleensä ole sitä kaikkea itse (ainakaan rehellisesti) ansainneet.

Jos oma arvomaailma on, että jokainen ihminen ei ansaitse ihmisarvoista elämää, niin... En osaa edes viimeistellä virkettä, minusta se on niin vastenmielinen ajatus. Vaikka täydellisyyttä ei voida saavuttaa, tuota kohti on minusta ehdotonta pyrkiä.

Miten sitä kohti voisi pyrkiä ilman, että julkinen sektori ottaa siitä laajan vastuun? Miten yksittäiset yritykset saati ihmiset sen tehtävän voisivat ottaa?
 
Minusta Suomen julkinen sektori ei ole ollenkaan liian suuri, päinvastoin. Olen henkilökohtaisesti kokenut sen, kun valtio leikkaa rahoitusta yliopistolta. Opintosihteerimme jäätyä eläkkeelle ketään ei palkattu tilalle vaan yhdistettiin monien oppiaineiden hommat yhdelle henkilölle, joka ei tiennyt yhtään mitään minun aineeni asioista. Lisäksi kaksi tärkeintä opettajaani irtisanottiin säästösyistä. Kaikkiaan Helsingin yliopisto irtisanoi satoja ihmisiä ja mitä kävikään? HY tipahti rankingeissa ja opetus (sekä opiskelijoiden usko tulevaisuuteen) katosi.
Tämä nykyinen julkisten palveluiden ongelma johtuu tästä rahoituksen heikentämisestä, ei suoraan siitä, mikä taho palveluita tuottaa. Palveluahan voidaan rahoittaa sen tuottajan tai käyttäjän pussista, mutta kun halutaan samaan aikaan säästää tuottajan (eli tässä tapauksessa valtion) varoja, mutta pitää palvelut ilmaisina tai lähes ilmaisina, eivät rahat riitä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Samanhan voi havaita myös yksityisellä puolella, jos yritys tarjoaa asiakkaille ilmaiseksi jonkin lisäpalvelun.

Marinin sosialistihallitus velkaannuttaa Suomea enemmän kuin yksikään toinen hallitus historiassamme.
Tämähän oli kansainvälinen tapa korona-aikana, mutta suurempi ongelma mielestäni on, ettei taaskaan ole mitään näkymää siitä, ettei valtio elä taas jatkuvasti velaksi. Viimeisten 15 vuoden aikana ensin velkaannuttiin finassikriisin jälkeen ja nyt koronan aikaan, mutta koko sen ajan on ollut vaikeaa pyrkiä vähentämään julkisen talouden alijäämää. Ensi vuodeksikin arvioidaan valtion menojen arvioidaan olevan seitsemän miljardia tuloja suuremmat.

Minun on vaikeaa tosin nähdä tähän tilanteeseen muutosta, koska erityisesti sairaan- ja vanhustenhoidon kulujen noustessa nähdään nämä palvelut tärkeinä, mutta merkittäviä veronkorotuksia kannattaa vain vähemmistö.
 
Kaikki tuo on luotu verorahoilla. Rahoilla, joita esim. Suomessa ei ole!

Kyllä tuota näyttää olevan ja EKP painaa rahaa lisää, jos se loppuu. Ongelma on inflaatio, jos rahaa on liikaa liikenteessä kuten nyt pitkäksi menneen koronaelvytyksen takia sekä Venäjän ja Ukrainan välisen sodan johdosta näyttää tilanteen olevan.

Mutta siis kaikki raha on velkaa, se on velkaa keskuspankilta, eikä kenenkään omaa.

Ei ainoastaan Suomi nimiselle kansallisvaltiolle, vaan myös modernille taloudelle byrokratia on välttämättömyys (sikäli kun näitä kolmea edes voi erotta toisistaan). Alkuasukasheimoilla ei ole byrokratiaa, mutta ei myöskään rahaa vaihdon välineenä – ja nimenomaan heidän voisi väittää elävän sosialismissa laajennetuissa perhe- ja sukuyhteisöissään.

Tämä nykyinen julkisten palveluiden ongelma johtuu tästä rahoituksen heikentämisestä, ei suoraan siitä, mikä taho palveluita tuottaa.

Jos käytetään esimerkkinä yliopistoja, niin olen hieman eri mieltä analyysistä. Yliopistojen rahoitus pitkällä aikajanalla ei ole mitenkään radikaalisti vähentynyt, päinvastoin.

Sen sijaan rahaa mene nykyään muualle kuin opetukseen ja tutkimukseen. Esimerkiksi yliopistot joutuvat nykyään maksamaan markkinahintaista (miten se sitten määritelläänkään) vuokraa valtiolle, ts. opetusministeriö siirtää rahaa valtiovarainministeriön taskuun eikä käytä sitä omaan hallinnonalaansa.

Puolustusvoimilla oli sama ongelma, mutta siellä oli niin hyvät lobbarit et tällainen pelleily lopetettiin muutama vuosi sitten. Niin ikään poliisissa on tekeillä käsittääkseni sama asia. Mutta ei ole kokoomuslaisista virkamiehistä ja poliitikoista myöntämään, että koko idea senaattikiinteistöistä, jolle maksetaan vuokraa oli virhe (siinä missä vaikkapa taksilaki tai monet muut normienpurkutalkoot).
 
Täytyy sanoa, etten osaa sanoa mitään kovin valistunutta yliopistojen rahoituksesta, mutta eikä kuvattu senaattikiinteistöjen järjestely ole tosiasiallinen leikkaus? Joka tapauksessa näen sen julkisen sektorin sisäisenä byrokratiana, jolla on pyritty vähentämään kustannuksia. Siltä osin, kun kyseessä ei ole piiloleikkaus, on mielestäni kyse toimintatavasta, jota voidaan soveltaa sekä valtio että yksityinen yritys. Eriasia on, kuinka hyvin se toimii käytännössä, ja erityisesti, saadaanko vapautuneelle tilalle vaihtoehtoista käyttöä.
 
Olorin tuossa mainitsikin tuosta puutteesta. 7 miljardia alijäämäisiä budjetteja Marinin hallitukselta. Wau, miten pätevää ja vastuullista. Muuten, jos tienaat 2000/kk ja kulutat 2500/kk, mitä tekisit? Leikkaisitko menojasi? Sanna Marin ei niin tee, hän ottaa lisää velkaa...
Koska on huono tehtävässään.
 
Minusta olemme tässä taas keskustelun alkupisteessä sikäli, että ongelma on tunnistettu, mutta ratkaisut puuttuvat. Pelkkä keskustelu siitä, että menoja pitää leikata jää ei vielä johda kovin pitkälle. Ymmärtääkseni muut keskustelijat halusivat tarkempia vastauksia siihen, mistä pitäisi leikata.
 
Muuten, jos tienaat 2000/kk ja kulutat 2500/kk, mitä tekisit? Leikkaisitko menojasi?

Valtiontalous ei toimi samalla tavalla kuin kotitalous tai yrityksen talous. Tästä kirjoitettiin monia asiantuntevia artikkeleita jo Sipilän hallituksen aikaan, mutta ilmeisesti ne menivät sinulta ohi.

Kyllä, yksityinen ihminen tai yritys voi tosiaan reagoida rahapuutteeseen supistamalla menojaan - tosin niilläkin tulee raja ennen pitkää vastaan, koska ihminen tarvitsee vähintään asunnon, ruokaa ja välineitä itsensä hoitamiseen (pesumahdollisuus, pesutarvikkeet, lääkkeitä sairauden osuessa kohdalle jne), ja yritys taas kuihtuu, jos se irtisanoo liikaa väkeä työtä tekemästä tai alkaa tarjota asiakkailleen sekundaa ja ajaa heidät sillä konstilla muiden palveluntarjoajien tykö. Valtiokin voi toki tehdä näin, irtisanoa omaa väkeään, heikentää perusturvaa, leikata koulutuksesta jne., mutta se kaikki tarkoittaa, että valtiolla on kohta entistä vähemmän rahaa, kun palkansaajia on vähemmän, tuet ja eläkkeet jäävät jälkeen inflaatiosta, kulutus sakkaa, sen seurauksena yrityksiä kaatuu, työttömyys kasvaa, ihmiset eivät saa hoitoa sairauksiinsa, koulutustaso laskee, mielenterveysongelmat lisääntyvät ihmisten perusturvallisuuden murentuessa ja kaiken tämän seurauksena verotulot laskevat kuin lehmän häntä samalla kun julkisten palveluiden varassa elävien joukko kasvaa. Tähän tyhmyyteen Sipilän hallitus syyllistyi tunnetuin, erittäin huonoin seurauksin. Marinin hallitus puolestaan pyrkii elvyttämään, pitämään valtion koneiston käynnissä ja varmistamaan, ettei koronan ja sotatalouden jälkeen ole tarvetta alkaa rakentaa alasajettua yhteiskuntaa perusteista asti uudelleen.

Unohdit myös sen eron, että valtio voi korottaa verotusta - tai vaikka aloittaa siitä, että tukkii verotuksessa olevia porsaanreikiä, joiden kautta yritykset välttelevät maksamasta veroja Suomeen, vaikka käärivät täältä voittoja, ja yksityishenkilöt saavat palkkatulojaan ilmoitettua pääomatulona, joka on kevyemmin verotettua.
 
Last edited:
Olorin tuossa mainitsikin tuosta puutteesta. 7 miljardia alijäämäisiä budjetteja Marinin hallitukselta. Wau, miten pätevää ja vastuullista. Muuten, jos tienaat 2000/kk ja kulutat 2500/kk, mitä tekisit? Leikkaisitko menojasi? Sanna Marin ei niin tee, hän ottaa lisää velkaa...
Koska on huono tehtävässään.

Toope tekee nyt sen virheen, että vertaa kotitalouksia tai yksilöä ja valtiota. Kotitalouksilla ei ole – ainakaan pitäisi olla – setelipainoa kellarissa ja valtiot ovat teoriassa kuolemattomia. Se erottaa ne jokseenkin yksilöistä kun verrataan velkaa.

Mutta kyllähän yksittäisen kansalaisen elämässä velkaantuminen on tärkeimpiä keinoja vaurastua. Varsinkin Suomessa yli puolet kansalaisista asuu omistusasunnossa, joka on yleensä rahoitettu alun perin ottamalla velkaa 15–25 vuodeksi ja sitten toivottu, että korot eivät kauheasti nouse. Niin ikään monelle työssäkäynti edellyttää velkaantumista: auton ostamista velaksi, jos ei julkisilla pääse.

Velan tekeminen on siis investointi tulevaisuuteen. Oikeastaan länsimaissa koko talouskasvu on perustunut (ei-demokraattisista maista saadun halvan energian ja riistetyn työvoiman lisäksi) kykyyn ottaa lähes rajattomasti velkaa, ainakin 1970-luvun alusta kun kultakannasta luovuttiin. Oleellista on korot sekä velan ja talouskasvun välinen suhde.

PS. Jos kokonaisveroaste nostettaisiin samalle tasolle mitä se oli 1980-luvulla, Suomen valtio ei velkaantuisi lainkaan, päinvastoin. Mutta usein juuri ne, jotka ovat olevinaan eniten velasta huolissaan, eivät ole valmiita korottamaan veroja.

PPS. Meni vähän päällekkäin Isilmírë ränttäyksen kanssa.
 
Eihän velka sinällään ole mikään investointi. Investoiminen edellyttää otetun velan käyttämistä johonkin tuottavaan. Toisaalta velkarahalla voidaan ostaa jotain, mitä pidetään muuten tarpeellisena tai haluttuna. Jos haluaisin ostaa kesämökin ja minulla on vain puolet sen hinnasta säästössä, eihän toisen puolen lainaaminen pankista lisää vaurauttani verrattuna siihen, että jättäisin mökin ostamatta. (Olettaen ettei mökin arvo nouse.)

Valtionvelka on kauhean vaikea ilmiö ymmärtää, mutta en silti näe järkeä jatkuvassa velkaantumisessa. Sitä voi toki torjua myös veronkorotuksilla, mutta aika vähän olen ollut havaitsevinani varsinaista halua paikata vajetta täysimääräisesti veronkorotuksilla. Ja sekin vaatii käytännössä yksityiskohtaisempia vastauksia siihen, mitä veroja korotetaan.
 
Melkoisia sosialisteja täällä, kun ei tajuta sitä, että yhteiskunta/valtio on menoissaan paisunut aivan liiaksi tuloihinsa nähden. Ei tuo ole mitään niin vaikeaa matematiikkaa lopulta.
 
Toope on ihan oikeassa siinä, että suuri osa rikkaista muuttaa mieluummin maasta kuin maksaa veroja niin paljon kuin tulevaisuudessa tarvittaisiin esimerkiksi köyhistä vanhuksista huolehtimiseen. Ihan samalla logiikalla on parempi pitää taloja tyhjillään kuin päästää niihin varattomia asumaan. Vapaassa maassa rikkaat saavat tehdä mitä lystäävät ja köyhät voivat vaikka mennä kyykkyyn.
 
, että suuri osa rikkaista muuttaa mieluummin maasta kuin maksaa veroja niin paljon kuin tulevaisuudessa tarvittaisiin esimerkiksi köyhistä vanhuksista huolehtimiseen
Tätä tapahtui kaiketi Brexitin jälkeen Britanniassa. Onkin jännittävää seurata miten siellä jatkossa sujuu.
 
Ylös