Käännöksiä Tolkienin kielille

Laichalaf

ben enyd
"Kalaine ninya, a nin
anta huorë i nolwë"?

(muoks.)
Ja tuohon pitäisi ainakin laittaa lisäksi viittaus Eruun, "Kalaine ninya Eruva...", Tyyneys omani Erulta..."?
 
Last edited:

Velmunen

Tattinen
Onko quenya siis kieli ja tengwar kirjoitustyyli? kyselee hölmöläinen.
Tuossa alla esimerkki, mitä haen. Tuokin lause on minulle oikein sattuva. En tiedä, mitä Tolkien tuolla tarkoitti, mutta itselläni on ollut etsikkoaikaa monilla elämänalueilla jo joitakin vuosia, enkä silti koe olevani hukassa. Huonon suuntavaistoni takia kyllä harhailen ihan fyysisestikin välillä koiran kanssa metsässä :grin:mutta itse ajattelen tuon lauseen kohdalla omaa hengellistä taivaltani.
Silti tuo Tyynäri olisi kaikkein hienoin oma juttu. Itse oon nyt Facesta tauolla, joten sitä kautta en pääse tavoittelemaan ketään.

 

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Quenya ja sindar ovat kieliä ja tengwarit juurikin noita laittamiasi haltiakirjaimia.

Eikös tuo lainaus ole Aragornin laulusta?

Ei kaikki kulta kiiltävää lie,
vaeltaja ei eksy jokainen.
Ei vahvalta vanhuus voimia vie,
syviin juuriin ei ulotu pakkanen.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Kyllä, quenya on kieli ja tengwar on juuri tuo kirjoitustapa, jota viestiisi olet liittänyt. Kuvassa käytetään vokaalien merkinnässä periaatetta, jossa vokaali merkitään aina sitä seuraavan konsonantin päälle, mutta toisinkin voi tehdä - ja vaikka kirjoittaa vokaalit kokonaisina kirjaimina, kuten Celebrimbor Morian portin tekstiä laatiessaan.
 

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Minä opin aikanaan kirjoittamaan vokaalin aina edellisen konsonantin päälle. Näiden monien eri kirjoitustapojen takia on näin ihan superamatöörinä hankala (joskus jopa mahdoton) tulkita tekstejä. Varsinkin jos ei edes tiedä mitä kieltä kyseinen teksti on.

Edit. Tuossa näkyy olevan myös jälkimmäisiä vokaaleja laitettu konsonantin alapuolelle, mikä on minulle uutta. Jos en pystynyt kirjoittamaan vokaalia konsonantin päälle tein sen aina erillisellä kirjaimella.
 

Velmunen

Tattinen
Eikös tuo lainaus ole Aragornin laulusta?

Ei kaikki kulta kiiltävää lie,
vaeltaja ei eksy jokainen.
Ei vahvalta vanhuus voimia vie,
syviin juuriin ei ulotu pakkanen.

En tiedä ? törmäsin vaan netissä seikkaillessa useasti tuohon lauseeseen. Mutta eihän tuo lause ole suoraan tuosta laulusta, kenen tulkinta tai mistä repäisty tuo linkittämäni lause lie?

Jaamar, korjasi lainauksen
 
Viimeksi muokannut ylläpidon käyttäjä:

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Mutta eihän tuo lause ole suoraan tuosta laulusta, kenen tulkinta tai mistä repäisty tuo linkittämäni lause lie?
"Not all those who wander are lost" on kyllä suora sitaatti Tolkienin runosta, suomennettuna "vaeltaja ei eksy jokainen".

P.S. Mainio apu Tolkien-aiheiseen tiedonjanoon on myös meidän oma verkkoensyklopediamme Kontuwiki. Katso vaikka artikkelit tengwar ja quenya.
 

Velmunen

Tattinen
Noniin, se nostaa käden joka tuntee itsensä pöljäksi :wtf:
mie suomentelen näköjään myös englantia eri tavalla :grin:
Kontuwiki on hieno apu tiedonjanoon. Täytyy vaan sanoa että oon vähän pyörryksissä tästä kaikesta.
Edelleen kiitos tiedoista. Kivaa että jaksatte opastaa amatööria.
 

Laichalaf

ben enyd
Mitäpä sitä muutakaan neljältä heränneenä tekisi... Kirjoitustapoja on tosiaan monta, tässä yksi mahdollinen? Ylempänä mainittu lyhennelmä soviteltuna kehykseen niin että kaikki kirjaimet/tehtat näkyy. Huutakaa kokeneemmat jos tuo on isosti pielessä. Petri, Tik, Harri?

Isilmirelle kiitokset translitterointiohjelmien maininnasta.

siinä kenties pitäisi olla vielä 'lissëo' ensimmäisen rivin lopussa? on tää vaikeaa.
 
Last edited:

Velmunen

Tattinen
Ooooohh !!
Laichalaf, mitä tuossa taulussa siis tarkalleen ottaen lukee?!
mie näin viime yönä jo unta näistä kielistä. asiasta kukkaruukkuun. Koitin vähän etsiä tietoa tuosta Nenyasta, jonka Galadriel sai Celebrimborilta. Itse en ole lukenut kuin TSH kirjan. Mietin että onko laulua tai runoa, jossa Nenya mainittaisiin? Miksi tulee mieleen, että olisin jossain kuullut haltioiden laulun, jossa tuosta sormuksesta laulettaisiin? KirjassaTSH Galadriel kertoo siitä Frodolle kohdassa Galadrielin peili. Tämä kysysmys ei varmaan tänne osioon kuulu, mutta kirjoitin sen nyt samaan viestiin, kun tuli yöllä se laulu mieleen jostain.
 

Laichalaf

ben enyd
Velmunen, antaa jonkun toisen tsekata tuo ensin... en ole käännöksestä kovinkaan varma.

Voi olla että tuo muuttaa rukouksen merkitystä liikaa.
 
Last edited:

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Mietin että onko laulua tai runoa, jossa Nenya mainittaisiin? Miksi tulee mieleen, että olisin jossain kuullut haltioiden laulun, jossa tuosta sormuksesta laulettaisiin?
Kontuwiki listaa Nenyaa koskevan tiedon lähteiksi seuraavat:

  1. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 325.
  2. Stan Brown: FAQ of the Rings, A1. What were the powers of the Rings?
  3. Silm., Mahtisormukset ja Kolmas Aika, s. 359.
  4. Silm., Mahtisormukset ja Kolmas Aika, s. 372.
  5. TSH I/2.7., Galadrielin peili, s. *** / *** / 484 / *** / ***.
  6. TSH III/6.9., Harmaat satamat, s. *** / *** / 378 / *** / ***.
  7. Silm., Mahtisormukset ja Kolmas Aika, s. 359.
 

Velmunen

Tattinen
Hmmm. Menee kyllä Silmarillion sekä keskeneräiset tarut hankittavaksi! Vaikka ajattelin tutkivani näitä asioita vain pintapuolisesti, niin vaan vetää Kontuwiki puoleensa milloin minkäkin asian tiimoilta. Kuullut vaan muutamien ihmisten suusta, että Silmarillion on "todella raskasta luettavaa" jonka monikin on jättänyt kesken. Pitänee sekin kokeilla ihan itse. Suunnitteilla on myös matka Uuteen-Seelantiin. Näiden monien vuosien aikana TSH on ollut miulle vain elokuvat, ja mielikuvituksissa paikka, jonne mennä kun on surumieli tai todellisuus tuntuu raskaalta. Aikanaan kirjan luettuani tajusin kaiken olevan paljon suurempaa. Sattumusten kautta mielenkiintoni heräsi viime aikoina uudellen ja lueskeltuani Tolkienin maailmaa ja Kotuwikiin kirjautumisen jälkeen huomasin kaiken olevan vielä suurempaa. Hikihän tässä tulee otsalle. Ja tiedonjano nappaa mukaansa.

Haluan edelleen Tyyneysrukouksen quenyaksi mutta sen lisäksi haluan vielä paljon enemmän.
 

Laichalaf

ben enyd
Kun ei kukaan ole vielä huutanut niin voi kai sanoa että tuo teksti yrittääpi olla :

Serenity mine by Eru ('s grace, puuttuva sana lisseo)
to me give courage and wisdom.

Tarkempaa käännöstä en osaa sanoa enkä tiedä onko tuo oikein enkä tasan tarkkaan edes sitä miten tuo kääntyy englannista suomeen... Ja tästähän jäi kaikki rukousmietelmän sivulauseet pois kun ei quenyan taito riitä.
 

Velmunen

Tattinen
Kiitos! Sillä tämäkin on enemmän kuin ei mitään :) Pitää maistella tuota käännöstä. En aavistanutkaan, että tuo kieli on noin vaikeasti ymmärrettävä. Harmi kun Google kääntäjässä ei ole vaihtoehtona Quenyaa :grin:
 

Velmunen

Tattinen
No niinpä. eihän noihin kieliin tosiaan tarkkaa ja kattavaa sanastoa ole annettu ja itse en tuosta kieliopistakaan tajua mitään. Hienoa kun toisilla riittää älliä ja kiinnostusta. Mie sisustan jo mielessäni työhuonetta Keski-maan aiheilla ja tuohon yhteen valkoiseen seinään voisin harjoitella itse kirjoitustyylejä. Kun saan mieleisiäni tekstejä. Hyvää uutta vuotta kaikille!
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Haltiakielten käyttäminen uusien tekstien luomiseen ja etenkin käännöksiin nykykielistä on hankalaa varsinkin siksi, että sanasto on liian suppea, ellei ryhdy itse keksimään (mikä olisi hieman falskia). Tolkien ei myöskään paneutunut liiemmin lauseoppiin, mikä on toinen kompastuskivi. Ja vielä sekin hankaluus, että hän muutteli kieltään loppuun asti (mihin hänellä oli toki oikeus) eli osa sanastosta on 1910-luvulta, osa 1970-luvulta ja loput siltä väliltä, eivätkä ne aina ole sovitettavissa samaan kielimuotoon – jos nyt vaikka haluaisi pitää "normatiivisena" quenyana sitä mikä esiintyy vaikkapa TSH:ssa.

OFF: Olen samaa mieltä Sidhielin kanssa: Silmarillion ei ole kevyttä luettavaa. Se on perusvireeltään jokseenkin synkkä. Ehkä juuri siksi pidän siitä. Ja se on myös keskeneräinen, mikä tekee siitä vielä mielenkiintoisemman. Monikerroksisen, ikään kuin minkä tahansa oikean mytologian.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Minulle Silmassa on aina ollut raskainta se hirveä määrä henkilöitä, joka sen sivuilla seikkailee. Ensimmäistä kertaa 13-vuotiaana kirjaa lukiessani menin täysin sekaisin siitä, kuka on kukakin, ja sen seurauksena tapahtumat olivat päässäni vielä sekavampia ja toisiinsa liittymättömämpiä kuin tarukatkelmien todellisuudessa. Nykyäänkin, monen lukukerran jälkeen, tykkään edelleen Silmaa lukiessani hahmotella paperille kaaviota pysyäkseni kärryillä kiemuraisista henkilösuhteista.
 
Ylös