Sain sattumalta käsiini Humanistilehden numeron 7 / 2005, jonka kansiteksteistä yksi kiinnitti huomiota: "Humanisti hallitsee hobitit".
Sivuilla 30-33 onkin Mika Federleyn kirjoittama haastatteluartikkeli "Tolkienin maanpäällinen edustaja", jossa luonnollisesti käsittelyn kohteena on Kersti Juva. Hän mm. kertoo, missä ja milloin sai Kirjan käännettäväkseen. Opiskeluaikanaan hän oli ystävänsä Kristiina Rikmanin ja opettajansa Eila Pennasen kanssa Kuparipannu-ravintolassa ja Pennanen valitteli "ettei ehtisi millään kääntää yhtä fantasiakirjaa, koska tällöin työn alla ollut hänen äitinsä elämää käsittelevä teos - - - vei kaiken energian. '23-vuotiaan päätä ei saa palella', Juva selittää rivakkaa vastaustaan Pennaselle: 'Mä voin kääntää sen, sä voit tarkistaa'"
Enpä ollutkaan tullut ajatelleeksi, miten nuori (kääntäjäksi) Juva oli työhön ryhtyessään. Se olikin hänen ensimmäinen suomennoksensa.
Meistä Tolkien-faneista artikkelissa sanotaan seuraavaa: "Tällä hetkellä Juva nauttii Suomen Tolkien-seuran kunniajäsenyydestä. 'He ovatkin ainoita ihailijoita, joita minulla on, yleensä palautetta ei saa ollenkaan', Juva nauraa. Tolkien-/Juva-fanit pyytävät häntä puhumaan tilaisuuksiinsa, antavat kukkia ja lähestulkoon jumaloivat yhtä intohimojensa tekijää."
Jos tämä tuntuu (hieman) liioittelulta, huomatkaa että "intohimojen tekijä" (mitä sitten merkinneekin) yms. ovat artikkelin kirjoittajan sanoja, eivät Juvan, joka tietenkin ansaitsisi (kotiinsa Walesiin) säännöllisiä kukkalähetyksiä Tolkienin lukijoilta - kun ajatellaan vaikka sitä kääntäjälle tietyllä tavalla epäoikeudenmukaista seikkaa, että hän on saanut työstään ajat sitten kertapalkkion eikä sen jälkeen suomennosten myynti (oli se sitten 1000 tai 100 000 kappaletta) hyödytä häntä lainkaan.
Humanistilehti on luettavissa myös netissä (
www.helsinki.fi/humanistilehti), mutta ainakaan tänään ei numeroa 7 sieltä vielä löytynyt. Vaan toimittajille voi lähettää palautetta, josko sen avulla saisi Juva-artikkelinkin luettavaksi.