Kääntämisestä (Kersti Juva)

Löysin virtuaalimaita kierrellessäni ja katsellessani pari (omasta mielestäni) mielenkiintoista sivua, joilla esiintyy kaikkien tolkienofiilien hyvin tuntema nimi, Kersti Juva. Jos ketä kiinnostaa lukea, mitä KJ kääntämisestä ja kääntäjän työstä tuumaa, käyköön noiden kahden linkin päässä ja lukekoon. Ja ehkä sitten tähän kommentoikoon.

Ensimmäinen Linkki:

http://www.uta.fi/~csmaso/aatos/juva03.htm

Toinen Linkki:

http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/kirjakaanto/

Kolmas Linkki:

(ei://ole.mutta.Tolkienistina/kannatan/kolmiosaisuutta)

Sain sattumalta käsiini Humanistilehden numeron 7 / 2005, jonka kansiteksteistä yksi kiinnitti huomiota: "Humanisti hallitsee hobitit".

Sivuilla 30-33 onkin Mika Federleyn kirjoittama haastatteluartikkeli "Tolkienin maanpäällinen edustaja", jossa luonnollisesti käsittelyn kohteena on Kersti Juva. Hän mm. kertoo, missä ja milloin sai Kirjan käännettäväkseen. Opiskeluaikanaan hän oli ystävänsä Kristiina Rikmanin ja opettajansa Eila Pennasen kanssa Kuparipannu-ravintolassa ja Pennanen valitteli "ettei ehtisi millään kääntää yhtä fantasiakirjaa, koska tällöin työn alla ollut hänen äitinsä elämää käsittelevä teos - - - vei kaiken energian. '23-vuotiaan päätä ei saa palella', Juva selittää rivakkaa vastaustaan Pennaselle: 'Mä voin kääntää sen, sä voit tarkistaa'"

Enpä ollutkaan tullut ajatelleeksi, miten nuori (kääntäjäksi) Juva oli työhön ryhtyessään. Se olikin hänen ensimmäinen suomennoksensa.

Meistä Tolkien-faneista artikkelissa sanotaan seuraavaa: "Tällä hetkellä Juva nauttii Suomen Tolkien-seuran kunniajäsenyydestä. 'He ovatkin ainoita ihailijoita, joita minulla on, yleensä palautetta ei saa ollenkaan', Juva nauraa. Tolkien-/Juva-fanit pyytävät häntä puhumaan tilaisuuksiinsa, antavat kukkia ja lähestulkoon jumaloivat yhtä intohimojensa tekijää."

Jos tämä tuntuu (hieman) liioittelulta, huomatkaa että "intohimojen tekijä" (mitä sitten merkinneekin) yms. ovat artikkelin kirjoittajan sanoja, eivät Juvan, joka tietenkin ansaitsisi (kotiinsa Walesiin) säännöllisiä kukkalähetyksiä Tolkienin lukijoilta - kun ajatellaan vaikka sitä kääntäjälle tietyllä tavalla epäoikeudenmukaista seikkaa, että hän on saanut työstään ajat sitten kertapalkkion eikä sen jälkeen suomennosten myynti (oli se sitten 1000 tai 100 000 kappaletta) hyödytä häntä lainkaan.

Humanistilehti on luettavissa myös netissä (www.helsinki.fi/humanistilehti), mutta ainakaan tänään ei numeroa 7 sieltä vielä löytynyt. Vaan toimittajille voi lähettää palautetta, josko sen avulla saisi Juva-artikkelinkin luettavaksi.

Weeaauu! Siis 23-vuotias? Ja ensimmäinen oikea käännöstyö? Seuraava joka rutisee Rivendellin kääntämättä jättämisestä tai jostain muusta pikkuseikasta saa minulta napakan siiveniskun poskipäille. Meinaan jos verrataan moniin kokeneempiin (iän ja kokemuksen puolesta siis) kääntäjiin, niin ei ole kyllä varaa nipottaa.

(Linkki ylen sivuille ei muuten toimi.)

[color=blue:e8c64749e7]Mikaeli on pimeänä etusivuaan (yle.fi/mikaeli) myöten, näämmä, ainakin just nyt. Ehkä toimii huomenna, kukatiess
Tik[/color]

Nerwen sanoi:

Weeaauu! Siis 23-vuotias? Ja ensimmäinen oikea käännöstyö? Seuraava joka rutisee Rivendellin kääntämättä jättämisestä tai jostain muusta pikkuseikasta saa minulta napakan siiveniskun poskipäille. Meinaan jos verrataan moniin kokeneempiin (iän ja kokemuksen puolesta siis) kääntäjiin, niin ei ole kyllä varaa nipottaa.

Click to expand...

Rivendellin kääntämättä jättäminen oli virhe! Se vain onkin sitten suunnilleen suurin virhe mitä löytyy, eikä sekään kovin suuri... Melkomoinen saavutus moinen keneltä tahansa kääntäjältä, eikä tietysti vähiten 23-vuotiaalta ensikertalaiselta.
Sitäpaitsi sinulla ei ole kyllä suuresti varaa valittaa pikkuvirheiden etsimisistä, kun itse aikanaan taisit perustaa Käärmeen ensimmäisen "Tolkienin suomennosten vihreet" -topiikin

Täytyy myös muistaa, että Juva ei ole yksin vastuussa kahden ensimmäisen niteen virheistä, koska Eila Pennanen, kokeneista kokenein, on niiden käännöksen kuitenkin tarkistanut. Oli miten oli, nostan huppuani Juvalle vielä kerran.

Käännöksissä on aina virheitä, jos ei muuta niin painovirheitä, joita on kaikissa kirjoissa, etenkin Tarussa Sormusten Herrasta. Kuten olen tainnut jo jossakin mainita, Rayner Unwin sanoi aikoinaan (eikä täysin kieli poskella), että hänen arvionsa mukaan kestää noin 300 vuotta ennen kuin päästään typografisesti virheettömään LoTR:iin - Scull-Hammondin Companionin loppuosasta löytyvät pitkät korjausluettelot (myös vuoden 2005 editioon) kertovat tästä selvää kieltään. Täytyy vain toivoa, että meilläkin WSOY jaksaisi toimittaa TSH:sta yhä uusia ja korjatumpia laitoksia - eihän siitä olisi Werner-herralle mitään haittaakaan, koska myynti siitä vain lisääntyisi, kukatiess.

Haltiamieli sanoi:

Sitäpaitsi sinulla ei ole kyllä suuresti varaa valittaa pikkuvirheiden etsimisistä, kun itse aikanaan taisit perustaa Käärmeen ensimmäisen "Tolkienin suomennosten vihreet" -topiikin

Click to expand...

Eh, totta.
En minä sen läpsimisen kanssa niin tosissani ollut.

Aika mielenkiintoinen oli kyllä tuo artikkeli jonka linkki toimi, ja aika samansisältöinen kuin Susanna Paarman kertomus aikanaan TamFanissa (SP on kääntänyt ainakin Derkinhovin Mustaa Ruhtinasta, muistaakseni). Paarma korosti lisäksi sitä, että fantasian kääntäminen poikkeaa "tavallisen" kirjallisuuden kääntämisestä merkittävästi siinä, että erinäisten keksittyjen rotujen ja muiden höppimänkiäisten kanssa on toisinaan vähän sormi suussa, ja että tähän paras apu löytyy kirjailijalta, mikäli kyseinen tekstinsuoltaja on sellainen joka suostuu kääntäjien kanssa työskentelemään.

Meinasin aloittaa uuden keskutelun kääntämisestä yleensä, mutta tämä sopiikin hyvin tähän jatkoksi. Olin torstaina ja perjantain Suomalais-ugrilaisen laitoksen järjestämässä Suomi-Unkari- seminaarissa, jonka aiheena oli kirjallisuus, arvot, kääntäminen. Puhumassa oli alan suuria nimiä ja unkarin kääntäjälegenda Anna-Maija Raittilakin kävi paikalla.
Itsekin kääntäjän ammattiin tähtäävänä seminaari oli oikea aarrearkku. En rupea tässä sen enempää seminaaria selostamaan kuin, että puhujakaarti oli upea ja hyvin kansainvälinen, vaikka monta suomalaistakin mahtui mukaan. Suurin anti, mitä seminnarista sain oli se, kuinka erilaisia kääntämistyylejä on ja kuinka paljon yleistietoutta ja luovuutta kääntäminen tarvitsee.

Raakakäännöksen pystyy kyllä tekemään sanakirjan ja kieliopin kanssa, mutta aivan eri juttu on saada teos elämään uudelleen toisella kielellä. Se vaatii joskus hyvin radikaalejakin ratkaisuja, kuten päätös pitääkö tarina ns. lähdemaassa ja siten etäisenä ja eksoottisena vai kotoittaako se eli tuoda tarina erilaisilla käännösratkaisuilla lähemmäs ja kotoisemmaksi. Huh, tulipa pitkä lause. Runokäännökset vaativatkin sitten ihan runoilijaa ja taas aivan erilaisia ratkaisuja.

Nostan ketjua hämärän valtakunnasta toteamalla

On Kersti Juva kova lyyli
Toimii eeppinenkin tyyli

Kai nyt aihepiiristä on kymmenessä vuodessa uuttakin sanottavaa löytynyt?

Muoks. Juva täyttää tänä vuonna 69 vuotta. Koskas foorumilta on viimeksi toimitettu kukkalähetys?

Minulla on kai lisättävänä tähän hätään vain, että tämä Kerstin blogipostaus on roikkunut selaimessani jokusen tovin.

Jaaha, pitääpä laittaa hallitusjuttuihin muistiin, että ensi vuoden syyskuussa on syytä toimittaa oikein kunnollinen onnittelu Juvalle.

Kersti Juva kertoo kääntämisestä ja kääntäjien merkityksestä Sanaston sivuilla: