Kääpiökieli

Ja näinollen sain tuon sanaston loppuosankin käännettyä suomeksi.


Khazâd ai-mênu! “Kääpiöt ovat kimpussanne”, kääpiöiden taistelu-/sotahuuto (TSH Liitteet F)
kheled ”lasi” Kheled-zâramissa ”Kuvastaja”, kirjaimellisesti ”lasijärvi” (Silmarillion ”Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä” kohta khelek.; myös A Tolkien Compass sivu 190)
Khîm Mîmin pojan nimi (Silmarillion sivu 255)
[Khuzûd ”Kääpiöt”, Tolkien vaihtoi Khazâdiksi (HoME V sivu 274, 278)]
*Kh-Z-D radikaalit kääpiöihin ja kääpiöyteen yhteydessä oleviin sanoihin, sanoissa Khazâd ”kääpiöt” (yksikkö *Khuzd?), Khuzdul “kääpiö-”, ja ilmeisesti myös Nulukkhizdîn ”Nargothrond” (Silmarillion kappale 21 [mikä sivu?]
kibil ”hopea” (HoME VII sivu 174). Radikaalit K-B-L. HoME VII sivu 174 ehdottaa että sana liittyy quenyan telpëen, mutta varsinainen lainaus on ennemmin sindarin sanasta celeb (ja lainauksen täytyy olla melko myöhäinen, sillä jopa vanhassa sindarissa sana oli kelepe [HoME V sivu 367] ilman loppuvokaalisen p:n vaihtumista b:ksi; primitiivinen quendin muoto oli *kyelepê.) Khzdulin kibil vaihtaa celebin kaksi viimeistä kirjainta
Kibil-nâla ”Hopeajuopa” (TSH1/II.3), Celebrant-joki. Elementeistä kibil, nâla (katso tätä) puhutaan HoME VII sivu 174,175. Ihmeellistä kyllä, khuzdulin nimi joelle on annettu Zigilnâdiksi HoME XII sivu 279, 286:ssa. HoME XII sivu 275 antaa ymmärtää, että yhdessä TSH:n liitteiden hahmotelmassa nimi Kibil-nâla viittaa Kuvastimeen, mutta Tolkien vaihtoi sen Kheled-zâramiin, nimeksi jota TSH:n varsinaisessa tekstissä käytetään. Christopher Tolkien sivuuttaa asian ”merkityksettömänä lipsahduksena” (HoME XII sivu 286).
Mahal Aulën kääpiökielinen nimi (Silmarillion kpl. 2)
Mazarbul ”aikakirja(t)”. Mazarbulin Sali on rinnastettu ”Historiasalin” kanssa.
M-B-R radikaalit sanassa inbar ”sarvi” (huomaa dissimilaatio mb > nb). (HoME VII sivu 174)
mênu ”teidän” (HoME VIII sivu 20)
Mîm vähäkääpiön nimi (Silmarillion kpl 21)
-nâd sanan Zigilnâd elementti, Celebrant-joen (Hopeajuopa) toinen nimi: HoME XII sivu 279, 286. Muualla jokea on kutsuttu khuzdulissa nimellä Kibil-nâla, joten nâd voisi merkitä samaa kuin nâla, katso tätä.
-nâla HoME VII sivu 175 mukaan sanan merkitystä ei tiedetä, muuta jos khuzdulin sanalla Kibil-nâla on sama merkitys kuin sindarin Celebrantilla, Hopeajuopa, voidaan otaksua sen tarkoittavan “polku, juoksu, joenuoma”. (HoME VII sivu 174)
Narag-zâram ”? Musta allas”. Sisältää radikaalit N-R-G, katso tätä. (HoME VI sivu 466)
Nargûn ”Mordor”; sisältää radikaalit N-R-G ”musta” (HoME VI sivu 466)
N-R-G radikaalit sanassa ”musta” (vokaaleja ei anneta); sanassa Nargûn ”Mordor, Musta-maa” (HoME VI sivu 466) itsenäinen sana ”musta” voi olla *narag, vertaa baraz radikaaleista B-R-Z.
Nulukkhizdin ”Nargothrond” (HoME XI sivu 180), väärinkirjoitettu Silmarillionin 21. kappaleessa Nulukkizdîn (katso HoME XI sivu 150, jossa Christopher Tolkien myöntää että tämä kirjoitusasu on väärä). Tolkien muuttanut asusta Nulukhizidûn. Ilmeisesti sisältää radikaalit Kh-Z-D ”kääpiö”.
Rukhs ”örkki”, monikko Rakhâs (HoME XI sivu 391)
Sharbund ”?Paljas Kukkula”, vähäkääpiöiden nimi Amon Rûdhille (KTK sivu 98 ). Onko bhund vain bundin (katso tämä) variantti?
shathûr ”pilvet”; lyhyt nimi Bundusthathûrille, “Pilvispää”, yksi Morian vuorista. (TSH1/II kpl. 3, HoME VII sivu 174)
Sigin “pitkä” Sigin-tarâgissa, katso tätä (HoME XII sivu 321). Jos khuzdulin adjektiivit noudattavat lukumäärää, sigin voi olla monikko. (tai taipumatonta muotoa saattaa olla käytetty yhdyssanoissa.)
Sigin-tarâg ”Pitkäparrat” (HoME XII sivu 321)
tarâg ”parrat” Sigin-tarâgissa, katso tätä (HoME XII sivu 321). Yksikkö *turg?
Tharkûn, kääiökielinen nimi Gandalfille, tarkoittaa ”Sauvamies” (TSH2/IV kpl. 5, KTK sivu 543)
Tumunzahar ”Kovertola”, khuzdulin nimi Nogrodille (Silmarillion sivu 110)
-u ”jonkun sisällä, johonkin kuuluva” Bundusthathûrissa, Bund-u-shathûr "Pää pilvissä/Pilvien pää" (HoME VII sivu 174), Uzbad Khazad-dûmu "Morian ruhtinas" (TSH1/II kpl. 4)
[Udushinbar muoto jonka Tolkien on korvannut Bundushathûrilla (HoME VII sivu 174)]
ûl ”virrat” sanassa Azanulbizar (HoME VI sivu 466)
[Uruktharbun, Morian nimi? (mahdollisesti korvattu Khazad-dûmilla) (HoME VI sivu 458)]
Uzbad ”ruhtinas” (TSH1/II kpl. 4)
zâram ”järvi, allas” (sanoissa Narag-zâram ja Kheled-zâram, HoME VI sivu 466)
Z-G-L radikaalit sanasta zigil (HoME VII sivu 174)
zigil joko ”piikki (pienempi ja ohuempi kuin sarvi)” (HoME VII sivu 174) tai ”hopea” (HoME VII sivu 175) – yhdyssana Zirak-zigil tarkoittaa ”Hopea-piikki”, mutta ei ole täysin selvää kumpi osa tarkoittaa ”hopeaa” ja kumpi ”pikkiä”. Tukeutuen Tolkienin viimeisimpään selvitykseen, zigil tarkoittaa hopeaa, ja tämän mukaisesti Zigilnâd on sanottu Hopeajuovan (Celebrant) nimeksi eräässä lähteessä (HoME XII sivut 279, 286). Kuitenkin, HoME VII sivut 174 ja 175 selvästi toteaa, että nimi Kibil-nâla (nimi esiintyy TSH:ssakin) on khuzdulin nimitys joelle. Katso Kibil-nâla.
zirak joko “hopea” (vrt. kibil) tai “piikki”; katso zigil. Koska Tolkienin viimeinen päätös näyttää olevan, että sanassa Zirak-zigil ”Hopeaneula, Hopeasarvi”, osa zigil on ”hopeaa” tarkoittava sana, joten zirakin täytyy olla ”piikki” (HoME VII sivu 174 vastaan [verrattuna?] 175). Zirak joko ”hopea” tai (todennäköisemmin) ”piikki”, Ziraki-zigilin (katso tätä) lyhyt nimi (TSH1/II kpl. 3). Ehkä myös nimessä Gamil Zirak, katso tätä.
[Zirakinbar ”Hopeasarvi” (katso inbar), muoto jonka Tolkien ilmeisesti korvasi Zirak-zigilillä ”Hopeaneula] (HoME IX sivu 45)
Zirak-zigil ”Hopeaneula”, yksi Morian vuorista (sindarin Celebdil)
Z-N radikaalit sanoista ”pimeä, tumma” (HoME VI sivu 466). Sanassa Azanulbizar, katso tätä.
Z-R-K radikaalit sanasta zirik, katso tätä (HoME VII sivu 174)

muoks. muokkasin erästä kohtaa niin ettei siihen ilmesty hymiötä

Elemmakil sanoi:

*Kh-Z-D radikaalit kääpiöihin ja kääpiöyteen yhteydessä oleviin sanoihin, sanoissa Khazâd ?kääpiöt? (yksikkö *Khuzd?), Khuzdul ?kääpiö-?, ja ilmeisesti myös Nulukkhizdîn ?Nargothrond? (Silmarillion kappale 21 [mikä sivu?]

Click to expand...

Itseasiassa luku 22, tuossa on Fauskangerilla käynyt pieni kämmi (Túrin on Mîmin luona luvussa 21, mutta nimeltä Nulukk(h)izdîn mainitaan vasta Húrinin ja Mîmin Nargothrondissa käymässä keskustelussa seuraavassa luvussa). Sivu 290.

Tämä viestini koskee sekä kääpiökieli- että sindarin-keskustelua:

Jotenkin minua surettaa se, että nämä kaksi on otettu pois Tolkien-huoneesta. Keskusteluun osallistujat lienevät lähinnä kääntäjiä ja nyt myös wikittelijöitä, mutta niitä on silti mielestäni luettu melko ahkerasti, varsinkin sindarin-projektia.

Joten: voisiko nämä kuitenkin palauttaa Tolkien-huoneeseen, etteivät jää tänne vallan ansaitsemaansa huomiota vaille, pelkästään sisäänkirjautuneiden wikieksperttien iloksi? Kyllähän me ne löydämme Tolkien-huoneestakin, mutta löytääkö satunnainen Käärmeessä kävijä ne täältä? Tiedonhakijan kannalta ajateltuna näin.

korjausluettua

Olen pahoillani, että Elemmakil on saanut odottaa palautetta käännöksestään luvattoman kauan. Tässä kuitenkin ensimmäinen osa reposteltuna. Pyydän kaikkia khuzdulisteja lukemaan tämän tarkkaan läpi alkutekstin kera ja kommentoimaan virheistä. Lisäksi tekstissä on pari risuaitaa kohdassa, jonka kääntämiseen kaipaan apua. Joten:

Kielen korpuksen analyysia

Kuten aikaisemmin on mainittu, tuntemamme khuzdulin sanasto on hyvin pieni. On muutamia nimiä, kuten Khazad-dûm ja Zirak-zigil, piirtokirjoitus Balinin haudassa, ja sotahuuto: Baruk Khazad! Khazad ai-mênu! 'Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!'

Sanotaan, että Baruk Khazâd! merkitsee 'Kääpiöiden kirveet!' Sanaa baruk pidetään yleensä esimerkkinä ilmiöstä, joka muistuttaa jonkin verran heprean status constructus –muotoa: tilaa, jossa sanan katsotaan olevan kun se on sijoitettu substantiivin eteen ilmaisemaan omistussuhdetta: X Y tarkoittaa 'Y:n X'. (Vrt. heprean sûs 'hevonen', hammelekh 'kuningas'; sûs hammelekh 'kuninkaan hevonen'.) Tietenkään emme voi olla varmoja siitä, onko baruk tavallinen monikko 'kirveet', vai onko se erikoismerkityksessä 'jonkun kirveet'. Saattaa olla merkittävää, että kaikki muut tunnetut monikkomuodot sisältävät pitkän vokaalin: Khazâd 'kääpiöt', Rakhâs 'örkit', tarâg 'parrat', shathûr 'pilvet', ûl 'virrat', dûm 'kaivannot, salit'. Voisiko normaali monikko 'kirveet' olla *barûk? Shathûr 'pilvet' saattaa edustaa -a-û-monikkorakennetta. Hepreassa status constructus -muodossa olevien sanojen vokaalit yleensä lyhenevät. Tai, edellyttäen että u on selvästi omistusta ilmaiseva elementti kääpiökielessä (Bund-u-shathûr 'Pilvien pää', HoME VII, 174), sisältyykö se sanaan baruk ja on siinä lisätty toisen ja kolmannen radikaalin väliin? Kolme yksinkertaista radikaalia (1-2-3) sisältävillä sanoilla näyttää olevan yksikkömuoto 1u23 (bund 'pää', Rukhs 'örkki' – radikaalit B-N-D, *R-Kh-S) ja monikko 1a2â3 (Rakhâs 'örkit', vrt. Khazâd 'kääpiöt' ja tarâg 'parrat' radikaaleista *Kh-Z-D ja *T-R-G). Koska sanassa baruk näyttää olevan samanlainen kolmikonsonanttinen radikaalirakenne (*B-R-K), voimme ehkä lisätä paradigmaan status constructus –muodon monikon 1a2u3 ja taivuttaa B-R-K 'kirves' seuraavanlaisesti: yksikkö *burk 'kirves', normaali monikko *barâk 'kirveet', status constructus –monikko baruk 'jonkun kirveet' (ja vastaavasti esim. *tarug Khazâd 'kääpiöiden parrat' tunnetusta muodosta tarâg 'parrat'?) Status constructus –muodon yksikkö voi olla muotoa 1u23u (*burku Khazâd 'kääpiöiden kirves'), jos Bundushathûr on yksinkertaisesti *Bundu Shathûr 'Pilvien pää' kirjoitettuna yhdeksi sanaksi kun sitä käytetään vuoren nimenä (B-N-D 'pää').

Sotahuudon toinen osa on Khazâd ai-mênu! 'Kääpiöt ovat kimpussanne!', ainoa tunnettu varsinainen lause. Ai-mênu on 'kimpussanne': ai on lyhyempi muoto sanasta ayan 'päällä' lyhyt muoto ja mênu on monikon akkusatiivi sanasta 'sinä'. Tämä on selvästi nominaalilause; se ei sisällä varsinaista khuzdulin vastinetta olla-verbille. Tämänkaltaiset lauseet – X Y tarkoittaa 'X on/ovat Y' – ovat tavallisia venäjässä ja monissa seemiläisissä kielessä. Tämä voi tukea teoriaa erityisen substantiivien status constructus –muodon olemassaolosta erottamaan toisistaan X Y joka merkitsee 'Y:n X' ja X Y joka merkitsee 'X on Y'.

Lisäksi on teksti, joka saadaan tulkitsemalla Balinin haudassa olevat riimut: Balin Fundinul uzbad Khazaddûmu 'Balin Fundinin poika, Morian Ruhtinas”. Nimet Balin ja Fundin ovat ihmiskieltä, joten niiden etymylogia on epäolennaista. Jäljelle jää patronyyminä käytetty pääte -ul, sana uzbad 'ruhtinas', ja hyvin tunnettu nimi Khazad-dûm 'Kääpiökaivanto, Moria' (joskaan riimukirjoituksessa ei ole yhdysviivaa vastaavaa merkkiä). Tässä nimi esiintyy yhdessä -u-päätteen kanssa, joka on ilmeisesti jonkinlainen genetiivi. Mutta miksi tässä tarvitaan päätettä, kun substantiivi on perusmuodossa rakenteessa Baruk Khazâd 'kääpiöiden kirveet'? (Sillä ei ole merkitystä, onko baruk erikoismerkityksessä 'jonkun kirveet', vai onko se yksinkertaisesti 'kirveet'; jopa siinä tapauksessa, että se sisältää genetiivisen elementin, taivutus vaikuttaa rakenteen ensimmäiseen sanan, ei toiseen kuten rakenteessa uzbad Khazaddûmu.) Kyseessä on ilmiselvästi jonkinlainen objektiivinen genetiivi, joka ilmaisee että Moriaa hallitsee ruhtinas, eikä niin että ruhtinas jotenkin "omistaa" Morian (olisiko viimeksi mainittu muoto *uzbud Khazaddûmu, joka seuraisi rakenteen baruk Khazâd kaavaa???). Tätä teoriaa tukee adûnaic, númenorilainen kieli, joka polveutuu khuzdulilta vaikutteita saaneesta ihmisten kielestä (HoME IX, 414). Tässä kielessä on ns. ”objektiivimuoto”, johon sisältyy yhdyssanoissa käytetty u, esim. gimlu-nitîr 'tähden sytyttäjä' (jossa gimlu- on sanan gimli 'tähti' objektiivi, HoME IX 428, vrt. 427). Vaikka tätä númenorilaista obejktiivia käytetään vain yhdyssanoissa eikä niin itsenäisenä kuten rakenteessa uzbad Khazaddûmu, se on voinut alun olla sukua khuzdulin objektiiville.

Ainoa substantiivi josta tunnetaan sekä monikko että yksikkö, on jo aikaisemmin mainittu Rukhs 'örkki', mon. Rakhâs. Kuten edellä arveltiin, Khazâd 'kääpiöt' ja tarâg 'parrat' saattavat olla saman kaavan mukaan muodostettuja monikkoja, joten substantiivien yksiköt 'kääpiö' ja 'parta' ovat *Khuzd ja *turg. Sana shathûr 'pilvet' kuuluu ilmeisesti toiseen monikkokaavaan kuin Khazâd ja Rakhâs, eikä sen yksikköä pystytä rekonstruoimaan. Yksikössä olisi luultavasti samat radikaalit *Sh-Th-R, mutta eri vokaalit. Loput monikolliset substantiivit ovat ûl 'virrat' ja dûm 'kaivannot, salit' (jälkimmäinen voi olla myös kollektiivimonikko). Onko merkittävää, että molemmissa on sama vokaali û kuin sanassa shathûr?

Ainoastaan kolme verbiä tunnetaan: gunud 'kaivaa maan alla, kovertaa, kaivaa tunnelia' (jonka ilmoitetaan olevan juuri), felek 'kaivertaa kiveä' ja sille sukua oleva felak, joka merkitsee leveäteräisen taltan tai pienen varrettoman kirveenterän tapaisen työkalun käyttämistä. Felak voi myös olla substantiivi, joka merkitsee sellaista työkalua. Vrt. englannin hammer, joka voi olla sekä substantiivi 'vasara', että verbi 'vasaroida'. Tämä esimerkki osoittaa, että khuzdulin verbejä ei aina pystytä erottamaan muusta puheesta pelkän muodon perusteella.

Adjektiiveja on muutamia: itse sanan Khuzdul merkitys on nähtävästi 'kääpiö-'; se on johdettu sanasta *Khuzd 'kääpiö' päätteellä -ul, jota käytetään myös muodostamaan patronyymejä: Fundinul 'Fundinin poika'. Sigin 'pitkä' esiintyy sanassa Sigin-tarâg 'Pitkäparrat'. Jos khuzdulin adjektiivit noudattavat pääsanansa lukua, sigin voi olla monikkomuoto. (Toisaalta adjektiivin taivuttamatonta perusmuotoa saatetaan myös käyttää yhdyssanoissa.) Zirak (mon. zirik???) voi olla adjektiivi 'hopeinen, hopea-' HoME VII, 174:n mukaan, mutta sivulla 175 ehdotetaan, että sen sijaan sanan merkitys olisi 'piikki'. On mahdollista, että adjektiivi seuraa kuvailemaansa substantiivia (joskaan ei yhdyssanoissa kuten ”Pitkäparrat”); katso alempaa.

Yhdyssanojen osien järjestys on sama kuin suomessa: Khazad-dûm 'Kääpiökaivanto', Kibil-nâla 'Hopeajuopa', Kheled-zâram 'Lasijärvi' (tämän suomennoksen käyttämisestä 'Kuvastimen' asemesta, ks. sanaluettelo), Gabilgathol (Äijölinna) 'Suuri linna', Sigin-tarâg 'Pitkäparrat'. Nimi Zirak-zigil 'Hopeapiikki' (Celebdil 'Hopeaneula') sopii tähän malliin (HoME VII, 174), mutta Tolkien näyttää myöhemmin päätyneen siihen, että zirak tarkoittaa 'piikkiä' ja zigil 'hopeaa' ennemmin kuin toisinpäin. Siinä tapauksessa tässä sanassa saattaa esiintyä status constructus kuten ilmeisesti rakenteessa baruk Khazâd: *Zirak zigil "Hopean piikki" (rakenne jonka Frodo, luonnollisesti khuzdulia tuntematta, oletti olevan yhdyssana ja kirjoitti sen Zirak-zigil, Zirakzigil). Jos zigil on adjektiivi 'hopea-' eikä substantiivi, tämä rakenne voi viitata siihen, että adjektiivit seuraavat kuvailemaansa substantiivia.

Ainoastaan yksi pronomini tunnetaan: mênu 'sinä' monikon akkusatiivissa (HoME VIII, 20).

Prepositioita on vain kaksi, aya 'päällä / päälle' (HoME VIII, 20, supistunut muoto ai ilmauksessa ai-mênu 'päällänne, (kimpussanne)'), ja u '-ssa/-ssä, ###' (esiintyy ainoastaan yhdyssanan Bundushathûr 'Pää pilvissä, ###' keskellä; Pilvispää-vuoren, sindariksi Fanuidhol, nimessä).

Sananjohdosta ei ole paljon sanottavaa. Yksi johtamiskaava näyttää olevan muoto 1a23ûn jossa 1, 2 ja 3 edustavat kolmea radikaalia. Merkitys näyttää olevan yksinkertaisesti 'henkilö, asia tai paikka, jota juuren merkitys luonnehtii': Nargûn 'Mordor, *Musta Maa', radikaaleista N-R-G 'musta', ja Tharkûn 'Sauvamies', Gandalfin kääpiökielinen nimi (radikaalit *Th-R-K 'sauva'?). Jos konsonantit Z-Gh-L todellakin ovat verbin 'sotia' radikaalit, ja Azaghâl tarkoittaa 'soturia', tällöin kyseessä on agentiivirakenne a1a2â3. Sana Khuzdul 'kääpiö-' voi olla todisteena adjektiivirakenteen 1u23ul olemassaolosta. Mutta kuten edellä on esitetty, -ul saattaa olla pelkästään adjektiivipääte, joka on liitetty substantiivin yksikkömuotoon (*khuzd 'kääpiö'), vrt. patronyymin Fundinul. Jos näin on, ei ole syytä konstruoida rakennetta 1u23ul, johon alkuperäiset radikaalit sisältyisivät.

Adjektiivit, kuten baraz 'punainen' (B-R-Z) tai sigin 'pitkä' (*S-G-N) edustavat selkeästi adjektiivirakenteita 1a2a3 ja 1i2i3 (joskin kibil 'hopea' näyttää olevan substantiivi).

Sana Mazarbul, nimessä 'Mazarbulin kammio' (Historiasali), näyttää olevan esimerkki hieman monimutkaisemmasta johdoksesta. Jos -ul on yksinkertaisesti edellä käsitelty adjektiivipääte (mikä tarkoittaisi sitä, että genetiivi käännöksessä on tarpeeton), jää jäljelle mazarb 'aikakirja(t?)' [suom. huom. Käännös Historiasali on epätarkka]. Voisiko kyseessä olla jonkinlainen menneen ajan partisiippi tai vastaava substantiivi verbistä 'kirjata' (radikaalit mahdollisesti *Z-R-B)? Jos näin on, tässä esiintyy rakenne ma1a23.

Korjausluettua

Samat toiveet kuin edellisen viestin osalta. Kiitos ja kunnia Elemmakilille vielä kerran!

Lisäsin tähän vielä hakusanan zirik ja muutin Z-R-K:ssa zirikin (mikä on aivan turha sana itse asiassa) zirakiksi.



KÄÄPIÖKIELEN SANALUETTELO

[Elemmakilin kääntämä loppuosa]

Khazâd ai-mênu! “Kääpiöt ovat kimpussanne”, kääpiöiden sotahuuto (TSH Liite F)
kheled ”lasi” sanassa Kheled-zâram ”Kuvastaja", kirjaimellisesti ”lasijärvi” (Silm. Liite ”Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä” hakusana khelek-; myös A Tolkien Compass 190)
Khîm Mîmin pojan nimi (Silm. 255)
[Khuzûd ”Kääpiöt”, jonka Tolkien vaihtoi muotoon Khazâdiksi (HoME V, 274, 278)]
*Kh-Z-D radikaalit sanoissa, jotka liittyvät kääpiöihin ja kääpiöyteen: Khazâd ”kääpiöt” (yksikkö *Khuzd?), Khuzdul “kääpiökieli”, ja ilmeisesti myös Nulukkhizdîn ”Nargothrond” (Silmarillionissa [s. 290] käytetty muoto Nulukkizdîn on virheellinen; C. Tolkien toteaa tämän lapsuksensa HoME XI, 180)
kibil ”hopea” (HoME VII, 174). Radikaalit K-B-L. HoME VII, 174 ehdottaa että sana on sukua quenyan sanalle telpë, mutta varsinainen lainaus on ennemmin sindarin sanasta celeb (ja lainauksen täytyy olla melko myöhäinen, sillä jopa muinaissindarissa sana oli muodossa kelepe [HoME V, 367] ilman vokaalinjälkeisen p:n muuttumista b:ksi; kantahaltiakielen muoto oli *kyelepê.) Khzdulin kibil muuttaa sanan celeb kahden viimeisen konsonantin järjestyksen
Kibil-nâla ”Hopeajuopa” (TSH I/2.3), Celebrant-joki. Elementtejä kibil, nâla (katso näitä) käsitellään HoME VII, 174, 175. Erikoista kyllä, HoME XII, 279, 286 khuzdulin nimi tälle joelle on Zigilnâd. HoME XII, 275 antaa ymmärtää, että Tolkien käytti yhdessä TSH:n liitteiden hahmotelmassa nimeä Kibil-nâla Kuvastajasta, mutta vaihtoi sen Kheled-zâramiksi, nimeksi jota TSH:n varsinaisessa tekstissä käytetään. Christopher Tolkien sivuuttaa asian ”merkityksettömänä lipsahduksena” (HoME XII, 286).
Mahal Aulën kääpiökielinen nimi (Silm. 49).
Mazarbul ”aikakirjat / aikakirjojen?”. Mazarbulin Sali on käännety ”Historiasaliksi” (TSH I/2.5; Letters 186). Jos -ul on khuzdulin adjektiivipääte, genetiivi käännöksessä saattaa olla turha.
M-B-R radikaalit sanassa inbar ”sarvi” (huomaa dissimilaatio mb > nb). (HoME VII, 174)
mênu ”teidän” (HoME VIII, 20)
Mîm vähäkääpiön nimi (Silmarillion, luku 21)
-nâd sanassa Zigilnâd (Celebrant-joen [Hopeajuopa] toinen nimi, HoME XII, 279, 286) esiintyvä elementti. Muualla jokea on kutsuttu khuzduliksi nimellä Kibil-nâla, joten nâd voisi merkitä samaa kuin nâla, katso tätä.
-nâla HoME VII, 175 mukaan sanan merkitystä ei tiedetä, muuta jos khuzdulin sana Kibil-nâla on merkitykseltään sama kuin sindarin Celebrant "Hopeajuopa", voidaan otaksua sen tarkoittavan “polkua, juoksua, joenuomaa”. (HoME VII, 174)
Narag-zâram ”? Musta allas”. Sisältää radikaalit N-R-G, katso tätä. (HoME VI, 466)
Nargûn ”Mordor”; sisältää radikaalit N-R-G ”musta” (HoME VI, 466)
N-R-G "mustaa" merkitsevän sanan radikaalit (vokaaleja ei anneta); esiintyy sanassa Nargûn ”Mordor, Musta-maa” (HoME VI, 466) itsenäinen sana ”musta” voi olla *narag, vertaa baraz radikaaleista B-R-Z.
Nulukkhizdin ”Nargothrond” (HoME XI, 180), väärin kirjoitettu Silmarillionin 21. kappaleessa Nulukkizdîn (katso HoME XI, 150, jossa Christopher Tolkien myöntää että tämä kirjoitusasu on väärä). Tolkien muuttanut muodosta Nulukhizidûn. Ilmeisesti sisältää radikaalit Kh-Z-D ”kääpiö”.
Rukhs ”örkki”, monikko Rakhâs (HoME XI, 391)
Sharbhund ”? Paljas Kukkula”, vähäkääpiöiden nimi Amon Rûdhille (KTK 136). Onko bhund vain bundin (katso tämä) variantti?
shathûr ”pilvi / pilvet”; lyhyt nimi Bundusthathûrille, “Pilvispäälle”, joka oli yksi Morian vuorista. (TSH I/2.3, HoME VII, 174)
Sigin “pitkä” sanassa Sigin-tarâg, katso tätä (HoME XII, 321). Jos khuzdulin adjektiivit noudattavat pääsanansa lukua, sigin voi olla monikko. (Tai taipumatonta muotoa saattaa olla käytetty yhdyssanoissa.)
Sigin-tarâg ”Pitkäparrat” (HoME XII, 321)
tarâg ”parrat” sanassa Sigin-tarâg, katso tätä (HoME XII, 321). Yksikkö *turg?
Tharkûn, kääpiökielinen nimi Gandalfille, tarkoittaa ”Sauvamiestä” (TSH II/4.5, KTK 543)
Tumunzahar ”Kovertola”, khuzdulin nimi Nogrodille (Silm. 110)
-u ”jonkun sisällä, johonkin kuuluva”; nimessä Bundusthathûr: Bund-u-shathûr "Pää pilvissä/Pilvien pää" (HoME VII, 174); myös: Uzbad Khazad-dûmu "Morian ruhtinas" (TSH I/2.4)
[Udushinbar – muoto jonka Tolkien on ilmeisesti korvannut nimellä Bundushathûr (HoME VII, 174)]
ûl ”virrat” sanassa Azanulbizar (HoME VI, 466)
[Uruktharbun, Morian nimi? (mahdollisesti korvattu Khazad-dûmilla) (HoME VI, 458)]
Uzbad ”ruhtinas” (TSH I/2.4)
zâram ”järvi, allas” (sanoissa Narag-zâram ja Kheled-zâram, HoME VI, 466)
Z-G-L radikaalit sanassa zigil (HoME VII, 174)
zigil joko ”piikki (pienempi ja ohuempi kuin sarvi)” (HoME VII, 174) tai ”hopea” (HoME VII, 175) – yhdyssana Zirak-zigil tarkoittaa ”Hopea-piikki”, mutta ei ole täysin selvää kumpi osa tarkoittaa ”hopeaa” ja kumpi ”piikkiä”. Tukeutuen Tolkienin viimeisimpään selitykseen zigil tarkoittaa hopeaa, ja tämän mukaisesti Zigilnâd mainitaan Hopeajuovan (Celebrant) nimeksi eräässä lähteessä (HoME XII, 279, 286). Kuitenkin, HoME VII, 174, 175 selvästi toteaa, että nimi Kibil-nâla (nimi esiintyy TSH:ssakin) on khuzdulin nimitys joelle. Katso Kibil-nâla.
zirak joko “hopea” (vrt. kibil) tai “piikki”; katso zigil. Koska Tolkienin lopullinen päätös näyttää olevan, että sanassa Zirak-zigil ”Hopeaneula, Hopeasarvi”, osa zigil on ”hopeaa” tarkoittava sana, zirakin täytyy olla ”piikki” (HoME VII, 174, vrt. 175). Zirak, joko ”hopea” tai (todennäköisemmin) ”piikki” on Ziraki-zigilin (katso tätä) lyhyt nimi (TSH I/2.3). Ehkä myös nimessä Gamil Zirak, katso tätä.
[Zirakinbar ”Hopeasarvi” (katso inbar), muoto jonka Tolkien ilmeisesti korvasi Zirak-zigilillä ”Hopeaneula" (HoME IX, 45)]
Zirak-zigil ”Hopeaneula”, yksi Morian vuorista (sindariksi Celebdil)
[Zirik Tolkienin ohimenevästi käyttämä muoto nimestä Zirak (HoME VII, 174 viite 21)]
Z-N radikaalit ”pimeää, tummaa” merkitsevissä sanoissa (HoME VI, 466). Esiintyy nimessä Azanulbizar, katso tätä.
Z-R-K radikaalit sanassa zirak, katso tätä (HoME VII, 174)

ööh...jos saan kysyä

mistä hemmetistä te saatte nuo tiedot?

haluaisin niin osata kääpiöiden kieltä ja osata edes jotain

mikä on olen?

Gloinin poika sanoi:

mistä hemmetistä te saatte nuo tiedot?

Click to expand...

Lähdelyhenteet "KTK", "Silm." ja "TSH" lienevät melko arvattavissa; muut ovat näitä: http://kontu.merri.net/wiki/The_History_of_Middle-earth

En tiedä, kiinnostaako sinua olla-verbi, mutta sitä ei tunneta. Khuzdulin seemiläisissä mallikielissä sitä ei tosin edes tarvita nykyhetken "X on Y" -lauseissa... huudahduksessa <i>khazâd ai-mênu</i> se loistaa poissaolollaan samoin (käännös TSH Liite F, <i>Kääpiöt</i>).

Lisäsin viimeinkin Elemmakilin kääntämän Korpuksen analyysia -kappaleen KontuWikin Kääpiökieli-artikkeliin.

Käykäähän lukemassa ja korjaamassa virheet!

Lisäksi on teksti, joka saadaan tulkitsemalla Balinin haudassa olevat riimut: <b>Balin Fundinul uzbad Khazaddûmu</b> 'Balin Fundinin poika, Morian Ruhtinas”. Nimet Balin ja Fundin ovat ihmiskieltä, joten niiden etymylogia on epäolennaista. Jäljelle jää patronyyminä käytetty pääte <b>-ul</b>, sana <b>uzbad</b> 'ruhtinas', ja hyvin tunnettu nimi <b>Khazad-dûm</b> 'Kääpiökaivanto, Moria' (joskaan riimukirjoituksessa ei ole yhdysviivaa vastaavaa merkkiä). Tässä nimi esiintyy yhdessä <b>-u</b>-päätteen kanssa, joka on ilmeisesti jonkinlainen genetiivi. Mutta miksi tässä tarvitaan päätettä, kun substantiivi on perusmuodossa rakenteessa <b>Baruk Khazâd</b> 'kääpiöiden kirveet'? (Sillä ei ole merkitystä, onko <b>baruk</b> erikoismerkityksessä 'jonkun kirveet', vai onko se yksinkertaisesti 'kirveet'; jopa siinä tapauksessa, että se sisältää genetiivisen elementin, taivutus vaikuttaa rakenteen ensimmäiseen sanan, ei toiseen kuten rakenteessa <b>uzbad Khazaddûmu</b>.) Kyseessä on ilmiselvästi jonkinlainen objektiivinen genetiivi, joka ilmaisee että Moriaa hallitsee ruhtinas, eikä niin että <u>ruhtinas jotenkin "omistaa" Morian (olisiko viimeksi mainittu muoto *<b>uzbud Khazaddûmu</b></u>, joka seuraisi rakenteen <b>baruk Khazâd</b> kaavaa???).

Click to expand...

*<b>Uzbud khazaddûm</b> :han tarkoittaisi "Morian ruhtinas", missä näennäisesti Moria tietenkin omistaa ruhtinaan, eikä toisinpäin... vaikka tietysti silläkin tarkoitetaan sitä, että kyseinen <i>ruhtinas</i> hallitsee <i>Moriaa</i> (vaikka "ruhtinas" olisi [ja onkin] kuinka status constructuksessa [*<b>uzbud</b>]). Lisäksi <b>khazaddûm</b> ei varmastikaan tarvitse tässä päätettä <b>-u</b> (kuten ei <b>khazâd</b> lausekkeessa <b>baruk khazâd</b> :kaan).

Hepreassa (ja arabiassa) on muuten samoin erikseen genetiivikonstruktio ja analyyttisempi genetiivi (vrt. <b>-u</b>) välipartikkelilla (<i>sindarin omistuksen täydellinen paralleeli; paitsi että siellä ei tietenkään ole status constructus -muotoja</i>).

Status absolutus -yksikkömuotojen kuten *<b>khuzd</b> status constructus olisi varmaankin identtinen (kuten hepreankin joillakin sanoilla), se kun ei enää tuosta voi paljon "lyhentyä".



Alkuperäisestä tekstistä löytyy eräs toinenkin yhtäpitämättömyys, käännöksessä riveillä 15 ja 29:

<i>Voisiko normaali monikko 'kirveet' olla *<b>barûk</b>?</i>

<i>yksikkö *<b>burk</b> 'kirves', normaali monikko *<b>barâk</b> 'kirveet'</i>

(IMO ei tietenkään voida sanoa ehdotonta jaata tai juuta "kirveen" kuulumisesta aivan samaan vokalisaatio[ala]luokkaan kuin "örkki" ja "kääpiö" -sanat -- yksikkö voisi mahdollisesti olla joka tapauksessa silti *<b>burk</b>)

Tik sanoi:

Käykäähän lukemassa ja korjaamassa virheet!

Click to expand...

Tehty noilta osin.

Elhathille kiitos korjauksista ja samalla pyyntö hänelle ja kaikille muillekin tarkistaa myös Kääpiökielen sanaluettelo, joka on nyt myös Wikissä.

Laitoin sen omalle sivulleen ja sanastojen luokkaan, mutta kääpiökieli-artikkelista on toki linkki sanaluetteloon. Toivottavasti ei ole turhan hankalaa käytön kannalta.

"Subsekventtisiä" täydennysaloitteita muutossivulla, sisältävät mm. Ardalambionin dokumentista ja sen vuoksi myös käännöksestä vielä löytymättömät pikku päivitystiedonsirpaleet. Tässä sessiossa silmiin osuneet lyöntivirheet olen korjannut samoin.

(Tosin en ole vielä keksinyt, miksi nuorelta ja hyvämuistiselta rotalta näyttävä Tik käyttää välillä merkkiä " ja välillä taas merkkiä ”; ne näkyvät joskus samana mutta esim. Wikin lähdekoodissa ja tässä erottuvat. No.)

Hakusanojen aakkosjärjestys taas on ehkä enemmän huutoäänestyksellinen juttu, koska khuzdulin [kH] ja [tH] :han ovat aspiraattoja eivätkä hankausäänteitä mutta <i>sh</i> taas on, ei [sH] vaan [š]. (TSH Liite E > I > Konsonantit/S; Huomautus)


Tuossa lisäksi vielä hieman englanninkielistä hypoteesia niille, joita kiinnostaa:

Mazarbul

Sharbhund