Käsityöt ja askartelu

Tein ystävälleni joululahjaksi maalatun lasipurkin. Olen tehnyt niitä ennenkin (ja samalla olen kerännyt vuosikaudet erilaisia lasipurkkeja nurkat täyteen), mutta aluksi tein vain akryyliväreillä. Sitten ostin oikeat lasimaalit muutama vuosi sitten, enkä heti oikein hallinnut niillä maalaamista ja tein pari melko rumaa. Nyt kerrankin onnistuin näiden värien kanssa ja oli vaikea luopua purnukasta. :) Täytin sen vielä hyvällä teellä.

2hhhh1z.png


Ohuen, siistin viivan tekeminen on aika vaikeaa, mutta joulupukki toi onneksi uusia siveltimiä. Edelliset hapsottivat. Värejäkään en oikein koskaan onnistu sekoittamaan niin kuin olen ne ajatellut.

Kunnolliset lasimaalit kestävät pesua ja hankausta paremmin, mutta ei noita voisi kokopäivää tehtailla ilman kunnon ilmanvaihtoa. Se liuottimen haju pehmittää aivot.

Nuo myös ovat läpikuultavia, toisin kuin akryylivärit, ja lienee makuasia, kummasta pitää enemmän. Varmaan lasimaaleissakin on läpinäkymättömämpiä. Akryyleissä oli se etu, että niitä oli ennestään ja ne ovat vesiliukoisia.
 
Sain muutama viikko sitten valmiiksi ensimmäisen neulakinnasparini. Tai no, ne olivat monta viikkoa viimeistä kirjailua vaille valmiit. Mutta tältä ne näyttävät:

ldfkj-007_2-jpg.509


Toinen lapanen taitaa olla pitempi kuin toinen ja kärjistä tuli muutenkin turhan pitkät. Ja tuo kämmenselän kuvio... Miten se olikin niin vaikea, tein sen noin kolme kertaa uusiksi ennen kuin se näytti edes suunnilleen siltä miltä piti. Lopputulos on nytkin aika nolon mongertava, mutta olkoot.

Punainen lanka on jotain Novitan kierrätysvillaista, tuo valkoinen taas itse kehräämääni (ks. muutama viesti aiemmin). Aika kiva yhdistelmä. :) Molemmat langat tosin ovat ehkä vähän turhan ohuita ollakseen juuri kinnasneulailuun parahultaisia. Mutta pidän kintaiden alla ohuita neulesormikkaita.
 

Liitetiedostot

  • öldfkj 007_2.jpg
    öldfkj 007_2.jpg
    194,6 KB · Katseluja: 7
Tosi kaunis Dracaena! Valloittava :heart:

Tilasin sitten lankoja. Bambu-puuvillaa. Sain töistäläksiäislahjaksi eräältä asiakkaalta tiskirätin kyseisestä materiaalista ja ihastuin. Sitten äitini toi Mushulle käsipyyhkeen ja pölyrätin myös tuota materiaalia ja ihastuin lisää. Nyt alkaa siis rätti-/pyyheaskartelut. Voidaan unohtaa kaupan sienirätit pikkuhiljaa jos oikein innostun. Tilasin aika monta kerää. Haluaisin tehdä myös käsipyyhkeitä, mutta jos aloittaisi noilla räteillä nyt ensin ja katsoo sitten miten tuo riittää. Minä kun en osaa yhtään arvioida lankojen riittoisuutta. Mitään hienoa kuviointia en osaa tehdä, mutta teen sellaisia kun osaan :) En malta odottaa sitä kun istun pihakeinussa neulomassa tai virkkaamassa ja lapsi leikkii omiaan pihassa (kyllä voi hyvinkin toteutua meidän taloudessa).
 
Askartelua/kädentöitä olen minäkin koko elämäni harrastanut tavalla tahi toisella. Teini-iässä pienoismallit olivat se kovin sana, joten toisen maailmansodan aikaisia lentokoneita, laivoja ja tankkeja tuli silloin väkerrettyä oikein tosissaan. Harrastus tosin "kuoli" joksikin aikaa mutta sitten 2000-luvun alussa sain uuden kipinän malleihin Babylon 5 (scifi) TV-sarjan innoittamana. Nyt tosin halusin rakentaa mallit alusta lähtien täysin itse, joten siirryin muovimalleista ns. "scratch-buildingiin" eli keräsin aluksista kuvia, mittasin ja tein rakennuspiirustukset ja muovasin jokaisen osan itse. Yhtenä osasyynä varmaan oli sekin, ettei tuolloin ko. aluksista ollut vielä kaupallisia malleja olemassa. Jos halusi sellaisen, piti tehdä itse.

Materiaalina käytin pääasiassa balsapuuta mutta kaikenlaista muutakin tuli apuna käytettyä hammastikuista ja kukkatukikepeistä aina rautakaupasta hankittuihin messinkisiin ja kuparisiin osiin. Sain näin aikaiseksi 3 alusta mutta kului siihen aikaakin (9 kk, 12 kk ja 2,5 VUOTTA) ja välissä oli pitkiä taukoja. Mutta kyllä nyt jälkikäteen olen tyytyväinen lopputuloksiin ja siihen, että jaksoin niiden kanssa päkertää.

Liitteenä yhteiskuva aluksista. (kuvan laatu ei kylläkään ole paras mahdollinen)
EA_fleet2.jpg

Nyttemmin en ole noin suuria malliprojekteja harrastanut ja olen "askarrellut" enemmän kahden mökinrakennusprojektin parissa.
 
Haluaisin tehdä myös käsipyyhkeitä, mutta jos aloittaisi noilla räteillä nyt ensin ja katsoo sitten miten tuo riittää. Minä kun en osaa yhtään arvioida lankojen riittoisuutta. Mitään hienoa kuviointia en osaa tehdä, mutta teen sellaisia kun osaan :)

Pinterest lukee ajatuksiani enemmän kuin uskoisin, koska juuri tänään se sattui ehdottamaan minulle neulotun rätin ohjetta, vaikka en ollut moista koskaan itse aiemmin harkinnut enkä siten myöskään etsinyt mitään niihin liittyvää. :D Mutta siis tuli vastaan tällaisia tosi simppeleitä mutta nättejä. Tuollaisia kuvioita oikeasta ja nurjasta on helppo suunnitella itsekin. :)
Ehkä pikkaisen innostuin itsekin ajatuksesta, vaikka olen tähän mennessä ollut äärimmäisen tyytyväinen kaikkiin pyyhkeisiini ja rätteihini eikä minulla ole varaa ostaa yhtään uusia lankoja.

Edit: tässäkin tosi nätti mutta tosi simppeli. Ah, tekee mieli neuloa jotain tosi simppeliä.
 
Last edited:
Sain rättilankani eilen ja heti piti ruveta tekemään. Minä en tosin osaa kyllä tehdä noita Raseenan simppeleinä laittamiakaan kuvioita :p Näyttää tosi hankalalta.
 
Ei niissä tarvitse osata kuin neuloa oikein ja nurin ja osata katsoa oikeaa riviä. :)
Voit etsiä jostain valmiin kuvion, tai voit piirtää kuvion mihin tahansa ruudukkoon niin, että oikeat silmukat ovat se normaali tausta ja nurjista silmukoista tulee kuvio ja ne värjää vaikka mustalla. Sitten vain ruudukon rivi kerrallaan neuloo sen mukaisesti. Kuvio lähtee aina oikeasta alakulmasta, rätin "oikealta" puolelta. Toisella kerroksella (ja kaikilla parillisilla) täytyy silmukat neuloa juuri päin vastoin eli jokainen ohjeen oikea silmukka neulotaan nurin, koska varsinaiselle oikealle puolelle se on oikea silmukka, ja ohjetta luetaan myös vasemmalta oikealle, koska työ on muutenkin toisin päin (selitinköhän riittävän sekavasti). Voit vaikka kynällä vetää viivan sen rivin yli, jonka olet saanut neulottua, niin on helpompi pysyä kärryillä siitä, missä on menossa.
Ohjetta tosiaan voi joutua tuijottamaan koko ajan, mutta uskon, että osaisit kyllä, vaikka lopputulos voikin näyttää monimutkaiselta. En minäkään noita omasta päästä matkan varrella improvisoiden osaisi.
Mutta ei tietenkään ole pakko alkaa säätää, jos haluaa vain leppoisasti puuhastella puikoilla ja langalla. :p
 
Ensin pitäisi osata neuloa nurin :D Minä olen onnistunut tekemään ilmeisesti jonkunlaista nurin-oikein neuletta kun otan kaksi väriä ja neulon toisen yhteen suuntaan ja lähden sen perään uudestaan samasta suunnasta uudella värillä, mutta ei mitään hajua kuinka moinen temppu onnistuisi keskellä työtä :p Olen aika onneton näiden kanssa.
 
Helsingin Sanomat kirjoitti pitkän jutun sodanaikaisten puhdetöiden keräilijästä.

Isänisäni puhdeperintöä jäljellä on pikkupuukko hirvenpäällä ja tekstillä Uhtua 1942 sekä puinen malja ja puinen leili, jossa on toisella puolella hirvi ja toisella vene. Löytyisiköhän jostakin joku kuvakin...
 
Last edited:
Miniatyyrimaalaus kuulunee meidän jaottelussamme tähän ketjuun? Aiemman miniatyyriaiheisen viestini jälkeen mietin, että voisi olla kiinnostavaa puuhaa yrittää maalata pikku-ukkoja. Vuosien 1990-95 D&D-pelailun yhteydessä tuli ostettua kasa minejä, jotka ovat edelleen maalaamatta säilössä lapsuudenkotonani. Siellä olisi myös kasa vaappumaaleja, jotka saattasivat olla tehtävään kelpaavia (tai sittern ei). En ole kuitenkaan askartelijaluonne, ja kuvaukset eri työvaiheista (tässä naisnäkökulma) tuntuvat turhauttavan raskailta.

Ostin aikaa sitten ennakoivasti (kun halavalla sai) pahvisia taiteltavia rakennuksia, jotka voi maalata. Veljentytöt ovat tulleet nyt sellaiseen ikään, että toimesta voisi jotain tullakin, ja olemme ajatelleet tarjota heille joululomilla mahdollisuuden tällaiseen askarteluun. Olemme joka tapauksessa sopineet taas kokoontuvamme lapsuudenkotonani tuolloin, ja äitini kanssa on ollut puhetta akryylimaalien ostamisesta.

Jokin hetkonen sitten olin ajautua ostokiiman valtaan näitä miettiessäni, mutta nyt suhtaudun tyynemmin asiaan. Jos kokeilisi joululomalla, kokoontuvatko niin pienet kuin suuremmatkin Kointähdet maalauspuuhiin.
 
Vesivaaka eli vatupassi on kyllä kohtalaisen välttämätön väline vanhassa talossa. Vaan nyt voisi olla kiva jos olisi lisäksi se harpin tapainen kapistus jolla voi mitata ohuimmat paikat keskeltä koverruksia tai upotuksia. En vaan muista sen nimeä. Mitalla arvioi että olisi 12 milliä tuossa tavaraa mutta jos se onkin kynmenen niin tulee ruuvi läpi.
 
Työntömitta?
Ei kun semmoinen kaarevakärkinen iso harppi jossa on pultti josta mutterilla kiertämällä saa tarkan mitan, öö, ehkä se on joku paksuusharppi nimeltänsä. Vaan, sain summittaisesti mitattua tuon paikan molemmilta puolita ja nyt tietää että pieni korotuspala on pakko laittaa ettei ruuvit tule läpi kaapin ovesta.

Muoks. LÄNKIHARPPI on oikea nimi tälle sorvaajan tai soitinrakentajan apuvälineelle.
 
Kaipa tämä tähän kategoriaan menee. Ostin kierrätyskeskuksesta muutamalla eurolla vanhan nailonkielisen Landolan. Malli on C-63, eli ilmeisesti 70-luvun lopulla valmistettu. Surkeassa kunnossa on se, kieliä katkennut, likainen ja pölyinen. Mutta kaula on suora, koppa ehjä ja virityskoneistot kunnossa. Kaunista siitä ei ehkä saa, mutta luulen että pienellä työllä siitä tulee ihan soiva peli satunnaisiin rämpyttelytarkoituksiin!
 
Last edited:
Periaatteessa vanhan skitan kunnostus alkaa kahden uuden satulariman ostolla. Jos nauhoja joutuu irrottamaan ja iskemään takaisin paikoilleen otelaudan hiomisen jälkeen voi olla tarvis sille toiselle rimalle koska ensimmäinen on säädössä mennyt liian matalaksi.
 
Periaatteessa vanhan skitan kunnostus alkaa kahden uuden satulariman ostolla. Jos nauhoja joutuu irrottamaan ja iskemään takaisin paikoilleen otelaudan hiomisen jälkeen voi olla tarvis sille toiselle rimalle koska ensimmäinen on säädössä mennyt liian matalaksi.
Tällä ei varmaan ole soitettu montaakaan kertaa. Nauhoissa tai otelaudassa ei käytännössä ole kulumisjälkiä ollenkaan. Helkutin likainen on ja varmaan ollut jossain kellarissa x määrän vuosia. Alakielet on käytännössä ruosteessa (onkohan ihan alkuperäiset, en ihmettelisi) ja virityskoneistossa kilo moskaa välissä. Suunnitelma on se, että poistan kielet, irrotan virityskoneiston ja puhdistan + öljyän sen, teen pintapuhdistuksen, öljyän otelaudan, laitan uudet kielet ja katsotaan sitten miten pelittää. Tarkoitus on tehdä tästä parilla kympillä (skitan hinta sisältyy, työlle ei tokikaan lasketa hintaa) semmoinen reissukitara, jota ei tarvitse varoa.
 
Ylös