Käsityöt ja askartelu

Tällä ei varmaan ole soitettu montaakaan kertaa...Tarkoitus on tehdä tästä parilla kympillä (skitan hinta sisältyy, työlle ei tokikaan lasketa hintaa) semmoinen reissukitara, jota ei tarvitse varoa.
Ok sitten ei oo tarvis koskea otelautaan varmaan lainkaan. Suosittelen silti testaamaan jo ennen koneiston irroitusta miten kaula taipuu kun vääntää kielet täyteen vireeseen. Liian joustava puu kaulassa voi olla syy tuollaiseen skitan hylkäämiseen. Ainakin joskus oli myynnissä sellaisia 20-40 euron markettikitaroita joiden paras käyttö oli oli joko seinälle ripustus ilman kieliä tai kehnona polttopuuna. Jostain haapalankusta tehty kaula.

Ai juu, sanoitkin että Landola c-63, noissa on muistaakseni laadussa hurjia eroja. Hyvässä yksilössä on vähän fiksattavaa kelpo nuotiokitaraksi, satulan riman ja tallan vaihto saattaa olla syytä tehdä. Muovikieliselle tehdyt eivät kestä teräskieliä. Huonon yksilön kaula vääntyy normaalissa vireessä kieroon ja nuotio kitarasta saattaa olla seuraus. Johtuu kaiketi siitä että puusta on käytetty huonoa osaa kaulaa muotoillessa. Kyllä semmoisellakin soittaa voi mutta opetteluun ei sellainen kyllä sovi. Siitä joutuu opettelemaan pois jos joskus hankkii paremman.

Samaa vaivaa on osittain myös vanhemmissa japanilaissa sähkökitaroissa, ne voi saada vielä jotenkuten oikaistua ilman kaulan irrottamista, mutta tuokin on sen verran työläs ja tarkkuutta vaativa prosessi etten toiste lähde tekemään.
 
Last edited:
Veljentyttöni olivat pitäneet keväällä sen verran runsain mitoin pahvitalon maalaamisesta mummolanreissullaan, että uskaltauduin ostamaan myös Schleichin "maalaa omat hummasi"-pakkauksia, joissa oli siis pienet maalikipot sekä värjäämättömät muovihevoset. Ilmeisesti tykkäsivät kovasti tästäkin puuhasta. Olisi oikein mukavaa, jos heille syntyisi innostusta kaikkeen tällaiseen itse tekemiseen, johon heille voisi toimittaa työmateriaaleja. Valmiita leluja kun heillä jo melkoinen määrä onkin vanhastaan. :)
 
Ylös