Käsityöt

Minä en ole vielä kokeillut videoiden avulla opettelua, mutta esimerkiksi Ullaneuleen tekniikkaohjeiden kuvasarjoista on ollut apua mm. magic loop-tekniikan ja apupuikottomien palmikkojen teon opettelussa.

Minä taidan oppia nopeammin lukemalla ohjetta ja ruutupiirrosta kuin toiselta mallia katsomalla. Voi rauhassa palata takaisin ilman videon kelailua.

Lankavarastojen tyhjennys on sujunut hyvin ja jäljellä on enää enimmäkseen sekalaisia mohairlankoja, joiden suhteen ideat ovat tervetulleita. Tiesmistä-hankitut luonnonvärivärjätyt paksuhkot langat muuttuvat ainakin osittain kämmekkäiksi äidille. Itselle tehdessä pitänee lisätä pari silmukkaa leveyteen, käteni ovat sen verran keskivertoa suuremmat.

Luonnonvärilangoista saattaisi riittää pieneen boleroonkin, pitää punnita ja katsella väriyhdistelmiä.
 
Spämmity späm, paita on valmis.

Näin eilen kaupassa Novitan Noki-lankaa joka näytti heti siltä että tätä minä haluan ostaa, tästä minä haluan jotain tehdä. En tosin ostanut eikä ole hajuakaan mitä siitä tekisin, mutta jossain vaiheessa lienee pakko :) ideoita otetaan vastaan. Myöskin varmaan jonnekin varsinaiseen lankakauppaan täytynee joku päivä taas mennä pyörimään ihan itseäni kiusatakseni. Ei sillä ettei lankoja olisi jo kotona, varsinkin kun sain kassillisen ex-kämppiksen jämälankoja hänen muuttaessaan pois, mutta silti.
 

Liitetiedostot

  • villapaita.jpg
    villapaita.jpg
    188,4 KB · Katseluja: 12
Kunniotettava palmikkoluomus!

Minäkin ihastelin Noki-lankaa Novitan sivuilla - lila-turkoosia vaihtoehtoa erityisesti - mutta intoa jarrutti melkoisesti havainto, että siitä 55 prosenttia on akryylia. Näin kuitenkin sieluni silmin mm. Noki-langasta tehdyn pitkän, helmaa kohti levenevän villatakin, jossa olisi vuorotellen turkooseja ja liiloja pieniä nappeja.

Totesin eilen illalla, että viime neulontakerrastani taitaakin olla pidempään kuin muistinkaan. Sukan aloitus ei käynyt lainkaan näppärästi, ja nyt mietin, pitäisikö tänään purkaa se kymmenisen riviä sukanvartta, jonka iltayöstä jaksoin väkertää, ja aloittaa alusta. Puikonvaihtokohdissa on nimittäin vähän liikaa löysää, varsinkin siinä kohtaa, missä neule on alkujaan yhdistetty ympyräksi. Toki asialla saattaa ruostuneiden taitojen lisäksi olla jotain tekemistä senkin kanssa, että loin aloitussilmukat koon 6 puikolle, kun varastossani ei ollutkaan kahta koon 3 pitkää puikkoa. En osaa luoda silmukoita suoraan sukkapuikoille, ja yleensä teen luomisen niin, että otan kaksi pitkää puikkoa sitä kokoa, millä sukka on tarkoitus tehdä, luon silmukat melko tiukasti, vedän sitten toisen puikon pois ja alan neuloen siirtää silmukoita sukkapuikoille. Vaan nytpä siis minulla olikin vain yksi tuplapaksuinen puikko, joten en saanut luotuja silmukoita löystytettyä vetämällä toisen luontipuikon pois, minkä seurauksena sukkapuikoille siirtäminen oli tavallista hankalampaa.


Taidankin tänä iltana kysäistä, josko äidillä olisi lainata kolmosen puikkoja, ja sitten yritän uudelleen. Ja tarpeen tullen vielä uudelleen. Onneksi Mustikka on niin kivannäköistä lankaa, että sitä näpräilee ihan ilokseen.
 
*Aplodeja* Steelsheenille! Aikamoinen urakka! :)

Isilmírë, minä luon sukkasilmukat yleensä yhdelle sukkapuikolle. Isoimmissa tekemissäni on ollut muistaakseni 18 puikolla, ja silmukat on vielä mahtuneet. Mutta tietty jos helposti on pitkät lainattavissa, voi se olla kätevämpi vaihtoehto!

Ksu sanoi:
Katsooko kukaan muuten käsityöaiheisia videoita netistä? Minulle niistä on ollut ihan korvaamaton apu; kuva vs. liikkuva kuva ovat aivan eri viivalla tässä asiassa!

Olen vasta kerran turvautunut videoapuun. Virkatessa kryptinen sc3tog (engl.) merkintä, jonka sanallinen selitys ei auttanut sitten yhtään, ratkesi kahdessakymmenessä sekunnissa. Siitä olin yllättynyt, kuinka helposti vain lyhenteen googleen heittämällä heti löytyi oikea video!
 
Suosittelen sukkien (ja kaiken muun) neulomista pyöröpuikoilla, pääsee aika paljon helpommalla kun ei tarvitse taistella puikon päiden kanssa. Tai ehkä ne eivät häiritse muita niin paljon kuin minua.

Olin jossain vaiheessa innokkaampi neuloja, nyt se on aika lailla jäänyt kerran kuukaudessa paikallisten neulojien tapaamiseen. Keväästä asti minulla on ollut tekeillä ikuisuussukkaprojekti, ensimmäiset aikuisten sukat kaksi yhtä aikaa magic loopilla kärjestä alkaen niin voin käyttää kaiken langan, lopettaa vain varret siihen kun lanka loppuu. Projektia hidastaa se menin ostamaan niin ohutta lankaa että on pakko käyttää kakkosen puikkoja.

Noissa neuleporukoissa törmää kaikenlaiseen uuteen, tällä hetkellä trendikästä on kehräys, aikaisemmin värjäys. Minäkin opettelisin mielelläni kehräämään värttinällä, jos joskus saisin aikaiseksi (vaatehuoneessa odottaa myös pienoiskangaspuut ja neulekone). Suomalaiset neulelehdet ja Novita eivät ole erityisen suosittuja noissa piireissä (vaikka kaikki silti ostavat niitä), minäkään en kauheasti välitä Novitasta, osittain heidän käytöksensä ja osittain tosi tylsien värien takia, tosin ne ovat vähän parantuneet viime vuosina. Joskus lempilankaani oli japanilainen Noro, jonka lankoja Puro plagioi, tosin Noro on oikeasti käsinvärjättyä (teollisen Puron hyvä puoli on kyllä se että siitä puuttuu Noroihin olennaisesti kuuluva roskaisuus), nyt se olisi ehkä Ilun käsinvärjätty kainuunharmaslanka. Neulon niin vähän että voin olla vähän snobi :)
 
Minä käytin pyöröpuikkoja (muistaakseni) ensimmäistä kertaa viime viikolla. Huomasin kyllä neulomisen sujuvan nopeammin pyöröpuikoilla, etenkin kun myssyssä on sen verran enemmän silmukoita. Mutta vaikka tekeleeni ympärysmitta oli enemmän kuin pyöröpuikkojen pituus, eli neule ei ollut tiukalla ennen kaventamista, silmukoiden siirtäminen eteenpäin alkoi ärsyttää. Suurimmaksi osaksi kyse on varmasti tottumisesta. Luultavasti totuttelen myssyjen kanssa ensin ja ehkä joskus tulevaisuudessa vaihdan sukkapuikotkin pyöröpuikkoihin. ;)

Ereine sanoi:
Neulon niin vähän että voin olla vähän snobi :)

Heh, tuo onkin hyvä ajattelutapa. Minä tuppaan ajattelemaan, etten koskaan tee mitään niin hienoa kuitenkaan, että kannattaisi lankoihin sijoittaa.

fanye sanoi:
minä luon sukkasilmukat yleensä yhdelle sukkapuikolle

Pah, tarkoitin sanoa kahdelle sukkapuikolle.
 
Voi olla että kyse on tottumisesta ja siitä etten huomaa edes sitä mutta en muista että joutuisin siirtelemään silmukoita eteenpäin, pyöräpuikoillahan vain neulotaan eteenpäin. Liian suuri silmukkamäärä voi tehdä sen kyllä hankalaksi ja suosittelen käyttämään pyöröpuikkojen kanssa magic loop -tekniikkaa, siinä neulotaan ensin puolet silmukoista ja sitten toiset, vähän samaan tapaan kuin sukkapuikoilla. Työn joutuu kyllä kääntämään mutta niin joutuu sukkapuikoillakin.
 
Olen kokeillut pyöröpuikkoja, mutta en jotenkin saanut niihin tuntumaa. Tuo magic loop kyllä ratkaisisi sen toistuvan ärsytyksenaiheen, kun pyöröpuikko onkin liian pitkä tekeillä olevaan työhön nähden, mutta olen niin tottunut sukkapuikkoihin, etten näe mitään syytä vaihtamiseen. Sitäpaitsi pidän siitä kilkatuksesta, jota viisipuikkoinen sukkaneule pitää ;)

Kiitos Noro-vinkistä Ereine, näyttävät olevan aika hauskoja lankoja nekin - tosin todellakin vähän hintavia markettilankoihin verrattuna. En kylläkään näin äkkiseltään löytänyt kuin yhden silmääni miellyttävän väriyhdistelmän heidän langoistaan, mutta pidän merkin mielessä.
 
Ne väriyhdistelmät ovat minulle Norojen huonoin puoli, yleensä kauniisiin sävyihin onnistutaan vielä sotkemaan joku outo väri.

Pyöröpuikoissa (en mitenkään vastusta sukkapuikkoja, vaikken itse niistä pidäkään) on melkein tärkeämpää kuin muissa hankkia laadukkaat puikot, Suomessa se tarkoittaa lähinnä Addeja kun melkein kaikki lankakaupat myyvät niitä. Niiden etu verrattuna vaikka joihinkin äidiltäni perimiini pyöröpuikkoihin on joustava kaapeli, liukas metalli ja terävät kärjet. Ennen kunnon puikkoja en tajunnut eroa, nyt neuloisin kaiken pyöröpuikoilla, jos ylipäätään neuloisin.

Viime vuosina olen enemmän ommellut, olen aika käytännönläheinen käsityöihminen ja teen sellaista mitä tarvitsen, se rajoitti neulomista aika paljon kun en esimerkiksi käytä paksuja neulepaitoja, sukkalankakin on liian paksua ja ohuemmasta en jaksa neuloa. Ompelu sopii minulle paremmin, vaikken olekaan mitenkään erityisen hyvä. Nyt minulla ei ole oikein aikaakaan, onneksi ensi viikolla alkaa työväenopiston ompelukurssi. Se tulee hyvään aikaan, olen turhaan kierrellyt kauppoja etsimässä töihin soivia paitoja, nyt voin opetella tekemään niitä itse. Suunnitelmissa on myös siistimmät housut. Ikuisuusprojektini on täydellinen olkalaukku. Olen kolmen vuoden aikana löytänyt tarpeisiini sopivan mallin mutta vielä pitäisi saada laukusta kestävä. Aloitin kierrätyskankailla ja siirryin tukevaan puuvillaan. Sekään ei kestänyt puolta vuotta kauemmin, en tiedä onko seuraava vaihtoehto joku tylsä nylon.
 
Kuinka tukevaa puuvillaa olet kokeillut? Esim. jotkut huonekalukankaathan on oikeasti tehty kestämään kulutusta, ja markiisikankaan olen kuullut olevan myös aika napakkaa ja käyttöä kestävää materiaalia. Tosin aika paksuahan se on, joten jos laukun olisi tarkoitus olla kuitenkin pehmoinen, tekokuitu taitaa tosiaan olla ainoa kestävämpi vaihtoehto.

Aloitin sukat uudelleen eilen illalla äidiltä lainaamieni puikkojen avulla silmukoita luoden, ja nyt tulos on jo siistimpi. Ei puikolta toiselle siirtyminen kyllä vieläkään ilman neuleen näkyvää löystymistä onnistu, mutta nyt lopputulos alkaa kuitenkin olla sen näköinen, että valmiit sukat ehkä kehtaa antaakin lahjaksi. Ja Mustikan "valmisraidat" näyttävät oikeasti hauskoilta sukanvarsiin neulottuina =)

Katselin jo lähimmässä lankoja myyvässä kaupassa alustavasti Puro-lankojakin mielen perukoilla hitaasti hahmottuvaan villapuseroprojektiin, mutta eihän siellä tietenkään ollut juuri sitä sävyä, johon olin iskenyt silmäni Novitan sivuilla. Pitää muistaa koluta muidenkin kauppojen lankaosastoja - ja sitten miettiä, kannattaako oikeasti ostaa puserolankoja varastoon, kun en noiden sukkien jälkeen välttämättä jaksa tarttua puikkoihin taas muutamaan vuoteen. Ja kun mieskin vihjaisi neulomisesta jutellessamme, että neulevillatakki voisi kyllä olla kiva, niin olisi ehkä sittenkin fiksumpaa etsiä ensin hänen silmäänsä miellyttäviä lankoja. Ja joku ohje. Oman puseroni voin kyllä hyvin neuloa yritys - erehdys -periaatteella, mutta toiselle ihmiselle ei ole kiva tehdä, jos on se vaara, että lopputuloksesta tulee ihan kummallinen.
 
Kankaan nimi oli Matti, vahva puuvilla :) Ja vuorina oli huonekalukangasta. Ne eivät ainakaan kestäneet vaan kuluivat rei'ille parissa kuukaudessa, en tiedä mitä oikein teen laukuilleni. Markiisikangas voisi olla hyvää, tosin ompelukoneeni ei ehkä tykkää siitä. Olen myös miettinyt myös jotain tyyliin purjekangasta, siitä yksi suomalainen firma tekeekin olkalaukkuja. Kaikkein mieluiten käyttäisin jotain vahvaa kierrätyskangasta mutta en ole keksinyt miten löytäisin sellaista.
 
Kävin eilen naapuri"kylän" lankakaupassa, joka toimii myös kahvilana ja neulonta/virkkauskurssipaikkana. Melkein ensimmäiseksi silmiini osui Noro! Yhdyn aiempiin mielipiteisiin Noron väreistä, mutta muuten lanka näytti ja tuntui kivalta. (Siellä myytiin myös Aarikkaa, melkomoiseksi hämmästyksekseni.) Ja ostin sitä bambulankaa, nyt olen totaaliostokiellossa lankojen(kin) suhteen kunnes olen nykyiseni käyttänyt.
 
Purin tänään sukkatekeleeni toisen kerran, koska tulin siihen tulokseen, että on parempi tehdä vähän leveämpää joustinneuletta kuin yksi oikein - yksi nurin -versiota, jossa rumat puikonvaihtoni näkyvät tuskallisen selvästi. Sitten purin uuden, parin rivin mittaisen aloituksen vielä kolme kertaa, ennen kuin olin tyytyväinen jälkeen. Nyt minulla on sentin verran kolme oikein - kolme nurin joustinneuletta ja tyytyväinen mieli.
 
Minä en ole vielä ikinä onnistunut saamaan 1o 1n -neuletta näyttämään hyvältä, silmukat jäävät aina ikävän isoiksi ja ärsyttävän näköisiksi, eikä sillä saa niin napakkaa ja kivaa jälkeä kuin esim. 2o 2n -neuleella. Huomasin myös joskus vuosi sitten (siinä vaiheessa kun viimein aloin uskoa äitiä tai sitten minulta oli vain puikot hukassa) että 7 veljestä -sukista tuli huomattavasti paremmannäköiset kolmemillisillä puikoilla kuin suositelluilla nelosilla, eikä silmukkamääriä kuitenkaan tarvinnut vielä miettiä uusiksi. Tiedän toki että tämä riippuu käsialasta, mutta mielestäni oma käsialani on suht normaali, ei kireä eikä löysä. Toisaalta eilen valmistuneet sukat väkersin samoilla kolmosilla kun langan ohjeena oli 2,5mm ja ihan hyvät tuli, että tiedä tuosta.

Päädyin myös sitten tänä aamuna liittymään Raverlyyn ja olen ihan innoissani jo päivitellyt paria viimeisintä projektiani sinne, päätä huimaa ohje- ja ideatarjonta, enkä uskalla ajatella mitä tapahtuu sitten kun tosissani ehdin sisältöön tutustua :p
 
Jei Ravelrylle! :) Minun projektini ovat sen verran pienimuotoisia, etten ole edes omiani sinne laittanut, käyttänyt vain hyödykseni ohjetarjontaa.

1o1n-joustinneule toimii minullakin vain hyvin paksulla langalla. Auttaisikohan Isilmírën puikonvaihtoihin, (ellei silmukat jo luonnostaan ole niin) jos jakaisit silmukat niin, että voisit aina aloittaa puikon oikealla?
 
Koitin jakaa silmukan silviisiin, mutta se oli ärsyttävää ja syy yhteen purkuoperaatioon. Nyt on ihan hyvä, kun joka puikolla on saman verran silmukoita ja joka toinen alkaa oikealla, joka toinen nurjalla. Ja käsialakin on siistiytynyt ja langan hallinta parantunut tässä uudelleen ja uudelleen aloittaessa, joten eiköhän näistä vielä ihan käyttökelpoiset sukat tule.

Itsekin olen tähän asti tehnyt 1o 1n -neuletta vain paksulla langalla kaulaliinaan, mutta päätin kokeilla sukkiinkin. Tiedänpähän, etten kokeile enää uudelleen.

Steel, eikös Seitsemään veljekseen suositella nelosen puikkoja kaikkeen muuhun paitsi sukkiin, joille suositeltu puikkokoko on 3,5? Samalla tavalla kuin Nalleen, jonka kanssa parhaillaan tappelen, suositellaan 3,5 muuhun kuin sukkiin, joihin hyvä koko on 3.

Minulla on meneillään henkinen painimatsi itseni kanssa. Toisaalta sukat ovat vielä ihan vaiheessa ja olen lisäksi puolittain luvannut neuloa seuraavaksi miehelle tummanharmaan villatakin. Mallikin on jo katsottuna, enää pitäisi valita lanka. Toisaalta kuitenkin löysin ohjeen ihkuun puseroon itselleni ja olen huolissani, että Puro-sarjan Metsä-lanka häviää kaupoista, ennen kuin saan sekä sukat että villatakin valmiiksi. Langat pitäisi siis ostaa jo nyt varastoon, mutta lankojen varastoiminen on juuri se juttu, jota en aikonut enää tehdä. Sitä paitsi olen taas viime aikoina tullut ostelleeksi enemmän kirjoja kuin olisi pitänyt, ja jos nyt teen vielä viidenkympin suuruisen loven ennestäänkin laihalle pankkitililleni sellaisten lankojen takia, joita pääsen neulomaan ehkä joskus ensi vuonna jos silloinkaan, niin tuntisinpa itseni taas vaihteeksi aika hölmöksi.

Ehkä pitää vain luottaa siihen, että langat pysyvät myynnissä ainakin jonkin aikaa, ja pistää joka palkasta vähän sivuun niitä varten. Kerralla ne pitää kuitenkin ostaa, että ovat varmasti samaa erää.
 
Isilmírë sanoi:
Steel, eikös Seitsemään veljekseen suositella nelosen puikkoja kaikkeen muuhun paitsi sukkiin, joille suositeltu puikkokoko on 3,5? Samalla tavalla kuin Nalleen, jonka kanssa parhaillaan tappelen, suositellaan 3,5 muuhun kuin sukkiin, joihin hyvä koko on 3.
Heh, noinhan se näkyy olevan, ainakin uusissa vyötteissä tuo lukee ulkopuolellakin (ja niitä sisäpuolen sukkaohjeitahan minä en ole koskaan niin tarkkaan syynännyt). Vanhoissa muistaakseni ei, ei nyt ole mistä tarkistaa mutta jopa minä olisin varmaan sen nähnyt, ja ensimmäisen uudella vyötteellä varustetun kerän ostin viime kuussa. Mutta toisaalta minulle ei kyllä tulisi pieneen mieleenkään neuloa Seiskaveljeksestä mitään muuta kuin sukkia ja lapasia ja niiden johdannaisia, kuten nyt menossa olevia säärystimiä.

Mutta olipahan hyvä että tuli tehtyä tarkistusreissu "lankakaapille" koska löysin samalla kateissa olleen virkkuukoukkuni. Jee, pääsen päättelemään asioita!
 
Meninpä minäkin sitten uteliaisuuttani kirjautumaan Ravelryyn. Heti alkumetreillä tuli selväksi, että ainakin pöllövillapuseron ja "mehiläiskasvattajan tilkkupeitteen" ohjeet pitäisi ostaa. Samoin Newfoundlandilainen lapasmalli on niin ihku, että tuli kova tarve oppia pian taitavammaksi neulojaksi. Vaarallinen paikka tuo Ravelry. Sinne kirjautuminen voi vielä tulla kalliikksi.
 
Minä olen tässä tehnyt pari tunikaa, joiden kaava on Skjöldehamnin hautalöytöön perustuva. Olemme siis varustamassa smialimme puvustusta yhtenäiseksi. Pitäisi tehdä yksi naisen muinaispukukin, kun ainokainen sisaremme ei halunnut mitään tunikaa, vaan bikinit tai mekon :D Muinaisvaatteisiin perehtynyt jäsenemme kyllä löysi kuvan antiikin aikaisista bikineistä eräästä sisilialaisesta mosaiikista, mutta päädyimme kuitenkin supisuomalaiseen mekkoon.

Osa weljistä tulee tekemään paitansa itse, mutta minä taidan tehdä vielä weli Mescalille ja itselleni. Mitähän seuraavaksi, smialpuukkojen taonta? Keihäät, lingot ja kivipussit on jo. Housut? Kengät? Kilvet? Koruja? Kypärät? Viitat? Saa nähdä, mutta on sanottava, että näiden tekeminen porukalla on aika hauskaa.
 
Minkälaiseen naisen muinaispukuun päädyitte? Egtvedin tytön söpöön naruminimekkoon kenties? Skandinaavisen arkeologian luennoija väitti aikoinaan, että moinen paljastava vaatekappale sai aikoinaan löytyessään arkeologisen yhteisön kuohuksiin. Eihän siveä germaaninainen ollut voinut kulkea niin säädyttömässä vaatekappaleessa, alapää vilkkuen =D

Muoks

Ah, sokea minä. Supisuomalainen mekko. Mutta mitä se tässä tapauksessa tarkoittaa?

Muoks muoks

Osaako joku kertoa, miten villaneule höyrytetään? Höyrysilitysraudalla parin sentin päästä? Löysin ohjeen virkattuun tilkkupeittoon, joka on niin yksinkertainen, että minäkin osaan sen varmasti tehdä, ja niin kiva, että ajattelin väsätä sellaisen siskon pojantyttärelle 1v-synttärilahjaksi. Mutta sekä palat ennen yhteenliittämistä että valmis peite pitäisi ohjeen mukaan höyryttää, ja tämä pikku yksityiskohta jaksaa nyt askarruttaa minua.

Lisäys 24.09.

Minä lankesin. Minulla on nyt kaapissa 14 kerää Novitan Puro-sarjan Metsä-sävyä odottamassa joskus tulevaisuudessa tapahtuvaa puseroksi neulomista. Eihän minun pitänyt ostaa lisää lankoja, ennen kuin edelleen työn alla olevat sukat ovat valmiit, mutta kun mutta kun... tämä oli imo ihan oikeasti fiksu veto. Minä todella aion neuloa sen puseron ja juuri tuosta langasta ja tuosta sävystä, ja kun nyt kerran sain kaikki tarvitsemani 14 kerää hintaan 2,39 euroa kappale normaalin 3,50 euron sijaan, niin pitihän ne ostaa.
 
Ylös