Käsityöt

Tilanteeni on suunnilleen sama kuin edellisessä viestissäni. Lapselle korjattu/jatkettu rautakausivaatetusta ja oma uusi pukuni on edelleen vaiheessa. Joskin siitä puuttuvat enää nyöritykset, pääntien ja helman viimeistely sekä lisäkiilat hihoihin. Täytyy siis purkaa hihoja ja laittaa lisäkiilat että ne saa ommeltua kiinni.
Äidin pipo valmistui, samoin miulle pellavainen essu. Katsotaan kerkeänkö hunnun ommella tämän kesän markkinoille. Kangas on pesty jo, mutta muoto ja koko pitäisi päättää.

Työn alla on myös kupoliteltan sisäteltan rikkinäisen vetoketjun korvaaminen tarranauhalla. En ole ommellut vetoketjuja ja en ajatellut aloittaa tuollaisesta U mallisesta. Suoriin osuuksiin on nyt ommeltu tarranauhat ja seuraavaksi pitäisi pienempiä pätkiä ommella kaarteisiin.

Lähdemateriaaleja löytyy vaikka mihin, mutta jotain pitäisi saada aikaseksikin ja päättää mitä oikeesti tarvitsee ja mihin kuluttaa aikaansa ( = öitään).
 
Lähdemateriaaleja löytyy vaikka mihin, mutta jotain pitäisi saada aikaseksikin ja päättää mitä oikeesti tarvitsee ja mihin kuluttaa aikaansa ( = öitään).
Tämä! Minulla pää kihisee ideoita koko ajan, mutta harvoin saan mitään valmiiksi. Kun pitäisi olla täydellistä, huoh. Tai sitten tulee joku uusi idea, joka on pakko päästä toteuttamaan HETI.

Lohdutan aina itseäni sillä, että käsitöissä se tekeminen itsessään on tärkeintä (tein aikoinaan gradun käsityötieteen laitokselle ja haastattelin sitä varten käsityön harrastajia, ja tämä asia nousi kaikkein vahvimmin esiin).
 
Olen samaa mieltä siinä, että käsitöitä tehdessä mielihyvää ja iloa saa jo pelkästään siitä tekemisestä itsestään ja että se on yksi iso syy siihen miksi käsitöitä yleensä harrastetaan. Tietysti projektien valmiiksi saaminen antaa aina ison plussan tähän mielihyvään. Tuottaahan se nautintoa nähdä tekeleensä muokkautuvan ja saavan muodon aina valmiiksi tuotokseksi asti. Sama pätee varmasti kaikkeen "käsillä tekemiseen". Omalla kohdallani esim. piirtämisestä saamani tuntemukset ovat hyvin samanlaisia.

Oma haarniskaprojektini etenee, hitaasti mutta etenee kuitenkin. Tällä hetkellä työn alla ovat käsivarsisuojat. Mietinnän alla ovat myös kyynärpää- ja polvisuojat. Dracaenan tekemää juhlamekkoa katsellessa (hieno muuten) nousi tosin mieleen taas kysymys siitä kuinka ihmeessä saan tehtyä haarniskaan kuuluvan "hameen" kun sen aika tulee. Omat ompelutaidot ja kokemukset kun ovat jääneet sinne ala-asteen ajoille. No, sitä murehditaan enemmän vasta sitten... :grin:
 
Yksin vietetty juhannus oli varsin tuottoisa. Kaivoin esille ompelukoneeni (ne kaikki kolme eli tavallinen, saumuri ja peitetikkikone), valloitin talomme kerhohuoneen ja aloin uhkarohkeasti toteuttaa päässä myllääviä ideoita. Olen lopputuloksiin - eräänlainen tunika/mekko ja toistaiseksi vielä keskeneräiset housut - varsin tyytyväinen. Pitäisi useamminkin vain tehdä jotain suht helppoa ja nopeaa.

Lisäksi kaivoin kaapin perukoilta viime kesänä aloittamani, kerran jo puoliksi puretun ja hylätyn villatakin tekeleen. Totesin, ettei se hullumpi olekaan ja jatkoin sitä uudella idealla.
 
Pari nopeaa ja "ei niin tarkkaa" kuvaa projektini tämänhetkisestä tilanteesta. Livillan haarniska on sananmukaisesti "nostettu pöydälle" hahmotusta varten. Onhan minulla "dummykin" mutta siihen on hankala sovitella osia, kun niissä ei pääsääntöisesti ole vielä kiinnityshihnoja. Eikä "dummyllä" ole käsivarsiakaan. No, jokatapauksessa tällä hetkellä uutta ovat siis nuo käsivarsi- ja kyynärpääsuojat. Sain ne mielestäni muotoutumaan aika hyvin. Kiinnityshihnoja täytyy kyllä vielä vähän mietiskellä mutta tämänhetkinen käsitykseni on, että niistä tulee varsin toimivat. "Hovihankkija" suutarini on tosin lomalla aina Elokuuhun asti, joten tarvikkeiden hankinta lykkääntyy siltä osin.

Livilla_on_the_table.jpg

Livilla_on_the_table3.jpg
 
Nyt on iskenyt todella paha ompeluhulluus. Perustin taas kunnon verstaan taloyhtiön kerhohuoneeseen ja aloin tyhjentää kangasvarastoja. Ja valmista tulee: paitoja, housuja, alusvaatteita... Aivan ihanaa ommella trikoota, koska se on materiaalina tietyllä tapaa anteeksiantava (istuvuuden ei tarvitse olla niin justiinsa). Ja mitä ihania kuvioita kätköistäni löytyykään :)
 
Meillä on ompelukone ja tulen varmasti autolla, joten se kulkisi hyvin mukana (olettaen että pääsen osallistumaan). Samalla joku fiksumpi voisi opettaa minua langoittamaan tuon koneeni niin ettei se sumppaa lankaa.
Viittoja, yksinkertaisia mekkoja, essuja tunikoita. Mikä ketäkin kiinnostaa. Yhdessä toisiamme auttaen. Omat kankaat ja langat mukaan.
 
Täällä tuntuu taas olevan joillakin vauhti päällä.
Joo, ja ihanaa kun on pitkästä aikaa tämmönen vaihe, että saa jotain akkaan eikä kaikki tekeleet päädy mappiin ö :)

Pidetään mielessä jos järjestettäisiin se ompelupaja vuosijuhlamiitissä. Mutta kukaan ei sitten saa ommella mun sormen läpi (kyllä, näinkin on tapahtunut) ? Minä voin myös ottaa koneen mukaan, koska autolla tulemme kuitenkin.
 
Päivitetään tätäkin osastoa taas pikkuisen. Molemmat käsivarsisuojat ja "taisteluhansikkaat" kuvassa.

Aika hyvän näköisiä noista tuli vaikkei nyt kumminkaan 100%:sti realistisia. Sormilevyt kun on vain yksitellen liimattu hansikkaaseen, jolloin esim. puristaessa käden nyrkkiin levyjen limittyminen ei ole aina aivan riittävä.

Livillas_vambrasesandgauntlets.png

Alkaa tulla vastaan myös rintahaarniskan nahkaosien tekeminen. Vanhaa T-paitaa meinaan käyttää alla "aihiona". Parkkinahka on kai se paras materiaali ja vahalanka käy kai "neulomiseen". Naskali lienee tarpeellinen väline. Löytyisikö täältä nahkatöiden tietäjiä/taitajia joilla olisi neuvoja välineistä yms?
 
Nyt olisi kysymyksiä nahkatöitä tehneille. Kun olen tässä asiassa täysi noviisi, niin asiaa osaavien neuvoja kaivattaisiin.

Tarkoitus olisi siis tehdä Livillan rintahaarniskaan kuuluvat nahkaosat. Nahka muodostaisi ko. haarniskassa olkapäiden yli menevät osat. Alapäästään nahka kiinnittyisi rinta ja selkäpanssarin yläreunaan ja yläpäästään kaulasuojukseen. Varsinaisia kainaloaukkoja (ja hihoja) ei olisi vaan ajatus (ainakin tällä hetkellä) on se, että koko panssari pujotettaisiin päälle kaulasuojuksen aukosta ja sitten rinta- ja selkäpanssari kiristettäisiin toisiinsa nahkahihnoilla kainaloiden alta. (vähän kuin hihaton T-paita, josta kainaloaukot on leikattu auki)

Alla kuva vaikka se ei tätä asiaa hirveästi selvitäkään, koska nahkaosat jäävät suurelta osin olkasuojusten alle piiloon. Punaisilla nuolilla on kuitenkin yritetty merkitä ko. nahkaosat ja rintahaarniskaan kiinnittävää ommeltakin on yritetty vähän kuvata.

Livilla_hahmo.png

Olen netistä selvitellä asioita mutta kysymyksiä olisi varsinkin materiaaleihin ja työkaluihin koskien.
- ilmeisesti paras nahan vahvuus tähän olisi n. 1mm paksuista?
- parkkinahkaa taitaa saada sekä "perusvärissä", että valmiiksi värjättynä. Perusväri lienee vaaleanruskea ja on halvempaa kuin värjätyt?
- millä tavoin ja millä väreillä nahkaa voi värjätä jos tarvetta tulee?
- työkaluista olen lukenut, että ompelunaskali olisi kätevä työkalu.
- urarautaa käytetään ilmeisesti tekemään nahkaan ura jota myöten ommel kulkee.
- vahalankaa ompeluun
- kanttirautaa käytetään pyöristämään nahan reunaa
- millä nahkaa saa parhaiten leikattua? tarvitaanko erityistä veistä?
- entä milä nahkaan saisi kätevimmin tehtyä valmiit siistit reiät ommelta varten?

Kaikista noista ja muustakin asiaan liittyvästä saa laittaa kommenttia jos tietoa/kokemusta löytyy. Neuvot olisivat todella tarpeen.
 
Minä olen opetellut nahan ompelua ihan yrityksen ja erehdyksen kautta, joten neuvoni eivät todellakaan ole mitään "virallisia" ohjeita. 1 mm nahka on tosi ohutta ja "lötköä". Jos siitä teet, niin voit leikata sitä ihan tavallisilla saksilla. Reunaa ei myöskään tarvitse pyöristää, eikä ehkä pystykään noin ohuessa?

Minä olen keksinyt näppärän tavan rei'ittää nahkaa käsinompelua varten: ompelukoneeseen nahkaneula ja teflonpaininjalka ja pisin mahdollinen tikin pituus, sitten vain ommellaan ILMAN LANKAA ja kas, tuloksena on siistit reiät tasaisin välimatkoin :) On myös olemassa sellaisia haarukan näköisiä vempaimia (terävät piikit), joilla saa tehtyä useamman reiän kerralla säännöllisin välimatkoin.

Sinuna ehkä hankkisin paksumpaa nahkaa? Minä teen kenkiä parin millin nahasta ja se on aika ohutta. Tosin sehän ei ole parkkinahkaa.
 
Kiitos Hanna neuvoista.

Mitä tulee tuohon nahan paksuuteen niin 1-1.2 mm vahvuutta on käytetty eräässä vastaavan haarniskan teossa, josta olen paljon muutakin mallia ottanut. Paikallisessa nahkalliikkeessä pääsin myös kokeilemaan n. 2-3 mm paksua parkkinahkaa ja se oli jo aika jäykkää tavaraa. Koska nahan pitäisi tässä muotoutua vähän T-paidan tavoin niin sen ei hirveän jäykkää tarvitsisi ollakaan. Tuo 2-3 mm olisi mielestäni siis ehdoton maksimi tähän projektiin. Oikeastihan haarniskanahka kai kovetettiin ja muotoiltiin mutta kun tässä mallissa kaikki on vain "silmänruokaa" eikä tarvitse suojata käyttäjäänsä niin nahkakin voi olla "lötkömpää". Reunan pyöristys noin ohuessa ei taida tosiaan olla tarpeen tai edes mahdollista. Hyvä huomio.

Ihan mielenkiinnosta, Mitä nahkaa sinä olet kengissä käyttänyt? Mistä hankkinut ja onko se nahka ollut jo valmiiksi värjättyä?

Tuo "haarukka" lienee minulle sopivin työkalu reikien tekoon. Kiitos vinkistä.?
 
Nahoista sen verran, että itse olen käyttänyt lähinnä kasviparkittuja, kun kromiparkin tekoon menee kaikenlaisia myrkkyjä ja se on myös hauraampaa (jotta asiakas ostaisi uutta, vai miten se menikään). Kasviparkittuihin pystyy myös tekemään pintakuviointia ja värjäämään. Narvivärejä käyttäessä kannattaa huomioida, että kastuessaan ne päästävät väriä. Eikä se myöskään ole kovin terveellistä se väri (kumihanskat jne) ja kuivattaa nahan eli jokin pintakäsittely pitää tehdä ettei halkea. (Tutulla oli oranssiksi värjätty nahkavyö vaalean pellavapaidan kanssa ja satoi. Paita ei enää ollut vaalea vyön kohdalta.) Esim sipulin kuorilla saa värjättyä nahkaa (keltaista, oranssia, punaista, violettia ja ruskeaa riippuen kauanko antaa värjäytyä/montako värikerrosta) kuusen ja muiden puiden kuorilla saa erilaisia ruskeita ja punaisia (ne myös parkitsevat). Kannattanee tehdä testivärjäyksiä ensin. Toisin kuin kankaita värjätessä niin alunaa ei tarvita. Kuviointiin voi käyttää hammaslääkärin/keraamikon työkaluja, mutta yhtä hyvin voi veistää puusta haluamansa muotoisia kärkiä. Kuvioidessa nahka kastellaan hiukan kosteaksi, ei läpimäräksi. Liian märkään kuviot ei jää.

Ne nahat mitä itse en ole parkinnut olen ostanut kemin nahkatarvikkeelta (vuotaparkki hinnastossa on nautaa), mutta on myyjiä muitakin. Hiukan pitää käyttää matematiikkaa, kun nahkoja myydään yleensä neliöjalkoina ja ostopaikasta riippuen saattaa olla rajoutuksia esim että myyvät vähintään 1/4 vuotina. 2mm paksuista ostin viimeksi kun tarkoituksena tehdä jalkineita yms. (Kunhan jossain vaiheessa uskaltaa nahkaveitset ottaa esille, kun on tuo taapero pyörimässä tuossa.)

Ompelunaskalin ostin aikanaan, mutta käyttämättä jäi. Nahkaneulalla parinaan tavallinen neula suutarinompeleella saa kestävää saumaa. Suosittelen metallisormustimen käyttöä, kaksinkertaisesta nahasta tehdystäkin meni neula läpi sormeen paksumpaa nahkaa ommellessa, tosin jos käyttää paksumpaa nahkaa niin sitten kannattaa ottaa naskali avuksi.

Merkausrulla tai reikähaarukka auttaa tasaisen ompelurivin tekemisessä, mutta jollei halua satsata työkaluihin niin tavallista haarukkaakin voinee käyttää ompelukohtien merkkaukseen. Urarautaa en ole kokeillut, mutta muistelisin että jossain kohtaa tehtiin veitsen kanssa semmonen apuviillos (ei läpi asti) nahan pintaan niin että ommel meni sinne sisään. Se kyllä heikentää sauman kestävyyttä kun nahan pinta on rikki siitä kohtaa. Onko tuo urarauta sellainen että se vain painaa kolon pintaan, mutta ei varsinaisesti riko pintaa?
 
Ylös