Kävellen Mordoriin -haaste!

Itse taidan olla edelleen sitkeästi Konnussa (ellen aloittaisi laskua esimerkiksi vuoden alusta), mutta tänään huomasin, että jokin kirjanpitoväline saattaisi kuitenkin auttaa tähän osallistumisessa. Olen kyllä usein laskenut kävelyretkieni pituuksia kotiin palatessani, mutta vasta tänään tuli mieleen, että niitähän pitäisi muistaa laskea yhteenkin! :)
PS. Mitähän muuten lie Tolkien ajatellut, kun pisti hobitit ravaamaan 30-40 km päivävauhtia (poluttomassa maastossa, myöhäisistä heräämisistä, pitkistä evästauoista ja päiväunista huolimatta)? Aikaa riitti vielä lauleluunkin. Onko kukaan muu koskaan ihmetellyt asiaa? Vai oliko Keski-Maan mailit lyhyempiä?
Ehkä he olivat yksinkertaisesti meitä tottuneempia pitkiin kävelyihin, jotka taisivat olla Konnussakin tavallisin liikkumistapa? Minäkin olen joskus pitänyt niitä pitkinä, mutta voin ainakin kertoa, että Tolkien kyllä suunnitteli niitä huolella, ainakin välillä. Tarun historiassa (HoME osat 6-8) on monta luetteloa, joissa Tolkien on laskenut, missä saattue oli minäkin päivänä, ja joissain niistä puhutaan myös matkoista. Muistelen nähneeni sellaisenkin luettelon, jossa oli laskettu yksittäisen päivien matkoja, mutta nyt löysin vain yhden kartan, johon on piirretty Kalmansoiden päivämatkoja, ja ne näyttäisivät olevan noin 25-40 mailia (HoME VIII, s. 117, luvun The Passage of the Marshes lopussa). Aikamoista vauhtia sekin, vaikka he eivät varmaankaan siellä halunneet pitää pitkiä lepotaukoja... Tuo pisin noin 40 mailin matka on juuri varsinaista suota ylittäessä, ja piirretty reitti mutkittelee, joten sitä on vähän vaikea arvioida.

Myöhempää kirjasta löysin tällaisen huomion Gondorin armeijan marssista Minas Morgulista Mustalle portille (s. 361): They have now, however, to go more slow, and keep all their host together, moving only at the speed of infantry. The footmen come up on 19th. On 20th they set out for Morannon (120 [in pencil > 100] miles by road). They march through empty lands unassailed 20, 21, 22, 23, 24 and reach Morannon (more slow tarkoittaa ilmeisesti hitaammin kuin etujoukon Samoojat ja Rohanin ratsastajat)

Eli ilmeisesti 120 (jonka Tolkien myöhemmin muutti 100:ksi) mailin matkaan meni viisi päivää, siis 24 tai 20 mailia päivässä, eli 38 tai 32 km. Tämä vauhti siis sopi Gondorin jalkaväelle. Minkähänlaisia päivämatkoja Tolkien itse kulki sotilaana ollessaan?

Heti tämän jälkeen kirjassa puhutaan enteistä, jotka kulkivat at great speed 200 mailia neljässä päivässä, siis noin 80 km päivässä.
 
Mitähän se 30 mailia nyt onkaan, reilut 40 km? Ei se nyt välttämättä aivan mahdotonta olisi, kymmenen kilometrin kävelyyn kun ei esimerkiksi mene kuin pari tuntia normaalissa maastossa. Hobiteilla toki hiukan pidempään, mutta he olivatkin tottuneempia pitkiin kävelymatkoihin, kuten Luvailin sanoi. Hurjia matkoja nuo silti ovat, on siinä joutunut jo vähän hölkkää vetämään välissä että pysyy isojen ihmisten matkassa:grin:
 
Olen katsellut Erämaan armoilla nimistä ohjelmaa jossa iso rinkka selässä tottunut vaeltaja kulkee erilaisissa maastoissa ja arvioi välillä omia matkanopeuksiaan kun arvioi etäisyyksiä. Hänellä on lisäksi aikaraja jonka sisällä matka pitää kulkea. Hänen matkanopeutensa oli aika usein hyvässä maastossa sellaista 3km/t luokkaa kun samalla pitää lukea karttaa ja suunnistaakin. Soisessa maastossa tai louhikoissa pari kilometriä tunnissa.
 
Löysin tällaisen reserviläisten marssittamiseen liittyvän ohjeen, jossa mainitaan heti alkuun myös keskimääräinen matkanopeus:

"Marssinopeus ryhmän kokoisella joukolla on maantiellä 5-6km/h, metsässä 3-5km/h ja tilanne päällä metsässä 0,5-2km/h. Tietenkin nopeudet saattavat tippua vielä huomattavasti jos maasto on vaikeaa, esimerkiksi ryteikköistä ja soista. Tärkeintä eivät ole jalkoja hajoittavat sprintit ja jalkojen turpoamisen mahdollistavat pitkät tauot. Tärkeintä on se, että joukolla on johtaja joka joko pienemmään taakkansa tai kovemman motivaation jakuntonsa avulla pystyy ohjaamaan joukkoaan täsmällisesti, pitää nopeuta yllä sekä mahdollistaa loppujoukolle TASAISEN TAPPAVAN NOLLAT TAULUSSA ALAHUULI PITKÄLLÄ REPPU VINOSSA RÄKÄ POSKELLA loipottamisen. Tässä päästäänkin varmaan asian ytimeen. Marssiminen on itseasiassa TODELLA tylsää touhua. Koko ajan sattuu jonnekin, joku repun hihna tai ase puristaa, tekisi mieli pitää taukoa tai käydä kusella tai muuten vain vituttaa. On jouko johtajan tehtävä pitää kuri siitä, että marssi etenee 55 min PUTKEEN (kusijat juoksevat kiinni) ja että tauko ei veny yli 5 minuutin. Kuri ja tinkimätön johtaminen mahdollistaa tasaisen ja toimivan etenemisen. Tauot ilmoitetaan etukäteen, jotta 14 "mieli tekee tehdä" -asiasta voi valinta ne 3 tärkeintä jotka 5 min aikana voi suorittaa. Kärkisijoilla ovat tn. sukkien vaihto, juomapullon ja malton täyttö, vaatteiden vähennys tms. Jos jollain taistelijalla on etukäteisilmoituksen mukaan paha rakko, taistelijapari/parempivointiset auttavat raajan teippaamisessa jotta tauko ei veny. Teippausvehkeet säilytetään luonnollisesti nopeasti saatavilla. Jo 5 min tauon aikana raajat ennättävät turvota niin, että marssivauhdin saavuttamien kestää 500 m. 15 minutin tauon jälkeen 10% taistelijoista ei tahdo saada maihinnoisukenkiä mahtumaan takaisin jalkaan, ja alkuköpötys kestää miltei kilometrin kunnes kipu ja tahto saavuttavat tutun ja turvallisen tasapainonsa."
 
Ilmoitan että aion käyttää poni/hevos/ eli polkupyöräkyytiä tässä mukana. Mutta saatan sitten ottaa nuo pidemmät matkat laskuihin mukaan (Rauros-Fangorn-Meduseld-Ämyrinlinna-Rautapiha-Kuolleiden kulkutie-Lamedon-Lebennin-Minas Tirith-Musta Portti- Tirith- Rautapiha- Pohjois-Etelä-tie jne) ettei käy liian helpoksi. Jos nyt pääsen edes Raurosiin saakka. Jokaisesta taistelusta voisi kenties lisätä 15 - 20 kilsaa matkaan mukaan. Siis Aragornin reittiä Kruunajaisiin asti, ja hobittien paluumatkaa sen jälkeen. Omalla kunnolla ihmisvoimalla kulkien varmasti ainakin kolmen vuoden projekti.
 
Jo muinaiset roomalaiset... muistelin lukeneeni marssivauhdeista ennenkin. Wikipedia kertoo, että värvätyillä ensimmäinen tavoite (regular step or military pace) oli n. 30 km/n. 6 t, 20,5 kg kuormalla. Siitä seuraava tavoite oli n. 35 km/n. 6 t ja 20,5 kg (faster step or full pace). Ja kun piti ehtiä, vaikkapa Rubiconin yli, niin mentiin parhaimmillaan 45 kilsaa kuuteen tuntiin.

Sitä ei Wiki kertonut, mutta aikaisemmassa lukemassani lähteessä (?) kerrottiin, että vauhdin kasvaessa alkoi ukkoa tippumaan. Sydän petti tms.

Taitaa olla myös sanonta: ei matka tapa vaan vauhti.

PS. Lisään vielä, että noin nelisen tuntia/42 km on jo ihan ok maratonaikakin.
 
Last edited:
Tähän kun lisäämme sen, että hobitit ovat pituudeltaan vain 60 - 120-senttisiä ja useimmat heistä alle metrin mittaisia, ts. keskimääräinen hobitti on suunnilleen parivuotiaan suomalaistaaperon kokoinen, niin aika ihmeellisiä matkoja he kyllä kirjojen mukaan tosiaan painalsivat menemään kimpsuineen ja kampsuineen.
 
Pahoin pelkäänkin, että minulle voi käydä kuin Samille (ilman sormusretkeä) eli tunnen maaston 20 virstan säteellä Hobittilasta...

Ihan näin huonosti ei sentään käynyt. Samin entisen elämän maantiedon "raja" on nyt ylitetty. Nyt sitten katsotaan miten kauan intoa riittää muuten vaan. Olen tehnyt sellaisia pieniä kävelylenkkejä heti töiden jälkeen kun kotiin olen ehtinyt.

Jos työajo autolla laskettaisiin :grin:, niin minä olisin jo käynyt monta kertaa Mordorissa kääntymässä. Töiden takia joudun ajamaan lähes päivittäin niin että viikossa tulee n. 1000 km ajoa. Monta aikaa sitten, kun työt vielä olivat kotipaikkakunnalla, niin päivittäin tuli n. 6 km kävelyä tai pyörällä ajoa "ihan itsekseen".
 
Suurilla uuden ajan armeijoilla päivävauhti jäi alle kymmenen kilometrin. Mietin että jos roomalaisessa legioonassa oli jossakin vaiheessa 6000 miestä, aika leveääkin tietä pitkin marssittuna letka oli kilometrin luokkaa. Uudella ajalla taisi olla paikoin, että armeijan etujoukko pystytti jo leiriä kun viimeiset lähtivät vasta matkaan.
 
Matka etenee täälläkin (yllättävän) kovaa kyytiä. Päivämatkat ovat jääneet 10 km:n tavoitteesta hiukan jälkeen: kävely/juoksulenkkini ovat keskimäärin 8 kilometrin pituisia. Mutta matka taittuu siitä huolimatta, ja parhaillaan olen Vanhan metsän toisella reunalla, uhkaavan lähellä Hautakeroja. Ensimmäinen asettamani virstanpylväs, Brii, lähestyy!
 
Minä muuten laitan kyllä normaalista aktiivisesta arkipäivästä ihan syyllisyyttä tuntematta kilometrin matkakirjaani. Tiedän että hobiteillakin tuli muutakin taaperrusta, mutta kilometri on niin lyhyt matka että en pode syyllisyyttä vaikka sinä päivänä ei varsinaista matkaa kävelisi vaan kulkisi töissä ja pihalla edestakaisin. Mutta selittelyä tämä selvästi vaati sekä erikseen asian tunnustamisen ;) Mutta syyllisyyttä en pode! ?

Olen vajaassa puolessavälissä Tukinmaan ja ratsastajien kohtauspaikan välissä.
 
Enää 20 km ja pääsen pois suolta itikoiden keskeltä. Ihan hienostihan sitä on tullut tepasteltua (näin korona aikaan) kun ei tunnu huvittavan oikein mikään, varsinkaan mikään lenkkeily/pitkä kävely. :)

Pyörällä voisi mennä mutta sitä ennen pitäisi ratkaista kaatumisen jälkeen vinksallaan oleva ohjaustanko. Ehkä myöhemmin kesällä pääsen ihan oikealle heppavaellukselle, jos siis pennoseni riittävät :p
 
Pyörällä voisi mennä mutta sitä ennen pitäisi ratkaista kaatumisen jälkeen vinksallaan oleva ohjaustanko
Parit papukaijapihdit (putkipihdit), niin pitäs saada tarpeeksi tukeva ote tuohon säätöön. Jos siis haarukan kanssa pitää linjaan saada. Itsekin ladannut tämän Mordorin matka-appsin ja laitellut mitättömiä matkojaan sinne tyyliin kauppareissu+pihapuuhat = kilometri jne. Pari pyöräilyä tuupannut sinne myös, ehkä sitä nyt voi alkaa liikkua enemmän kun uusia tautitapauksia kunnassa tulee hitaasti verrattuna aiempaan.
 
Last edited:
No niin. Enpä välttynyt sitten tältäkään, vaan latasin tuon Walk to Mordorin ja merkkasin sinne lihasvoimin kuljetut kilsat 26.4. alkaen (tuo pvm valikoitui siksi, että silloin epäsotilasmarssin 25 km mikä - kuten aiemmin on täällä jo tullut esille - on toki vaatimaton mitta verrattuna hobittien kipittämiin päivämatkoihin, mutta mulle enemmän kuin riittävä taival, ja hyvä lähtölaukaus esimerkiksi tällaiselle leikkimieliselle haasteelle). Tällä hetkellä lähestyn uhkaavasti Sääskivedensuota.
 
47 kilsaa Viimapäälle. Mietin eilen onko työmatkapyöräily sittenkin vähän huijausta, mutta annoin lopulta piut paut mokomalle ajatukselle. Sen sijaan keskityn olemaan tyytyväinen siihen, että liikun paljon aiempaa enemmän.
 
Ylös