Kävellen Mordoriin -haaste!

No niin ja kolmiolääkkeet mainittu. En ole ikinä joutunut syömään mitään järeää tavaraa eikä sellaisia ole minulle määrätty. Toki olen muutaman kerran elämässäni syönyt järeämmän buranan. Tulevalle vaellukselle otan varuiksi muutaman (isännälle määrätyn kolmiolääkkeen) jos tuo kipu äityy ihan kamalaksi. Ja kokemattomana syöjänä se tietysti kannattaa napsia illalla ennen nukkumaan menoa, ettei kontrollinpuute vaivaa olemista. Mutta yritän tässä venytellä itseni kuntoon, jotta kävely alkaisi sujua ilman noita mordorivaikutuksia.
 
Lenkkeilyharrastus on harmiksi päässyt hiipumaan, mutta olen tässä käynnistellyt sitä pikkuhiljaa uudestaan. Lisäksi koulun alettua on tasaisesti alkanut kertymään kymmenen kilmoterin päivämatkoja - ilman koulumatkapyöräilyä en olisi näinkään pitkällä. Saavutin siis tänään Viimeisen sillan! Koulumatkojen ja (toivottavasti) lisääntyvän lenkkeilyn ansiosta voin asettaa hitusen optimistisen tavoitteen, nimittäin kahdessa viikossa Rivendelliin.
 
Löysin itseni eilen herra Magotin maissipelloilta, kun olin tekemässä lenkkiä. Siis täällä ihan oikeasti kasvatetaan maissia! Joskin sato oli koottu, mutta en voinut vastustaa kiusausta pujahtaa sinne maissirivien väliin (katkomatta mitään) ja eläytyä hetken hobittien matkantekoon. Ja minua edelleen kiehtoo ajatus siitä, että tämän kävelyn (joko Mordoriin asti tai vaikka edes Rivendelliin) tekisi niin että hakeutuu aina tunnelmaltaan sopivaan paikkaan. Edelleen pohdin myös sitä voisiko ponimatkat taittaa kuntopyörää polkien. Kuntopyörää joutuu oikeasti koko ajan polkemaan, kun ei ole alamäkiä, joissa pääsisi huijaamaan.
 
Last edited:
Bukinpurin lautalle on vielä reilu 7 km. Aika verkkaan on nyt kilometrit taittuneet kun työpäivät vievät ison osan ajasta ja toisin kuin alussa en ole nyt merkannut työpäiville sitä ylimääräistä kilometriä jonka olen mieluusti laittanut jos on ollut päivä että olen tosi paljon jaloillani ja juoksen taloa päästä päähän tai touhuan pihalla aktiivisesti.
 
Tänään saattaisi lähteä jonnekin suolle.(Sääskivedensoilla edelleen) Sääskivedensoiden yhdistetty kevli on aika ajoin katkennut uima-allasmaisiin pätkiin joiden yli on pakko ollut uida (noin kilometri yhteensä) Eipä siinä mitään, ponilla ratsastus on kivasti keskeytynyt niin että selkä ja peffa ovat pysyneet jokseenkin ojennuksessa. Vauhdikkampaan uintiin tarvitsisi saada lonkka suoraksi.
(Tai sitten ei, ajanvaraussoittoa ei kuulu ja ilmaapitelee-laitos uhkailee sadekuuroilla juuri parhaaseen köpittelyaikaan)

27.8 Meni sitten pari päivää aikoessa. Samoojat olivat ystävällisesti kyhäneet pitkospuut Karevanrahka-nimiselle suon osalle, jossa varmasti olisi muuten kastunut pahemman kerran. Poni on hyvin koulutettu se osasi kiertää märän pätkän kokonaan. Itselle taisi tulla koko vuoden pisin tai ainakin toiseksi pisin kävely (4,8 km). Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia suonsilmäkkeitä ja kevlejä (KEVyt LIikenne väylä, polku metsätie, ihan kelvi (KEvytLiikenneVäylä) taikka sen puutteessa tie tai jalkaisin jalkakäytävä, kevyttä liikennettä kävelykin.

Testasin skuuttia
Sain siitä akuuttia
Vammaa ja traumaa
Kun väistin lammaslaumaa
Oli niillä kaikilla kypärät
Nyt on mulla paikat arat
Ja lääkärissä ramppaan
Kun sattui jamppaan
Ei nyt makopritsi
Vaan ihan normaali spritsi.
(Runo ei perustu tuntemiini tositapahtumiin)

(Muoks. Syyskuun 5. Tänään jäivät taakse viimeisetkin suolampareet, ja matka jatkuu taas ponikyydillä kohti Viimapäätä. Vielä ei tuota muinaista kolmen valtakunnan rajapyykkiä voi horisontissa erottaa mutta maa on alkanut nousta ja kosteat painanteet ovat yhä kuivemman oloisia. Varmasti täälläkin virtaa vesi sateiden jälkeen runsaana, poni on tähän saakka selvinnyt kahlaamalla purojen yli. Idäntien kahlaamot ja sillat olisivat varmasti sille enemmän mieleen. Jatkan silti matkaa tätä reittiä tähdäten Viimapään pohjoispuolelle, näillä poluilla kulkee harvoja ihmisiä, mikä tämän kaltaisella vaelluksella on miellyttävää. Silloin tällöin löytyy samoojien yöpymisien jälkiä, nämä voi tunnistaa lähinnä kehän muotoon sijoitetuista kivistä ja kivettömistä tasaisista telttapaikoista.)
 
Last edited:
Toissa torstaina Kuukivi Rankkibuk asettui pitkäksi viikonlopuksi leiriin Viimapäältä virtaavan puron varteen lähelle Idäntietä. Sää oli sateinen, mutta sunnuntaina selkeni, joten hän teki silloin kiipeilyretken Viimapään huipulle tornin raunioita ihmettelemään ja näköalaa ihailemaan ja löysi samalla ilokseen aimo määrän hyviä ruokasieniä. Maanantaina matka Rivendelliä kohti taas jatkui vanhaa verkkaista tahtia, ja tämän viikonlopun leiri on jo parikymmentä mailia itään Viimapäältä.
 
Polkea hurautin äsken koiran vetämänä Bukinpurin lautalle ja matkustin virran yli. Nyt matka jatkuu Krikkoloon jonne on matkaa vain neljä ja puoli kilometriä. Se täyttyy viimeistään tiistaina jos ulkopuoliset olosuhteet eivät pistä kapuloita rattaisiin. Silloin nimittäin alkaa Mushulla eskarissa pyöräilyhommat ja sen kunniaksi hurautetaan n. 7km matka päiväkodille pyörillä ja minä tietty poljen sen vielä takaisinkin. Ehkä jollekin pieni matka, mutta minulle pisin päivämatka pyörällä mitä olen varmaan ikinä polkenut.
 
Last edited:
Kuukivi Rankkibukilla on vielä 40 mailia matkattavanaan ennen kuin hän saapuu edes Mitheithelille ja sen ylittävälle Viimeiselle sillalle. Hänkin ehtinee kuitenkin Rivendelliin asti ennen kuin syksy etenee niin pitkälle että minä siirrän polkupyöräni talvisäilöön.
 
Last edited:
Itse olen edelleen jumissa jossain Bilbon peikkojen lähettyvillä, sateinen sää ja koronarajoitukset (ei kävelyseuraa kun kaikki ovat karanteenissa) ovat vaikuttaneet tähän, kuten myös se että onnistuin kompastumaan ja viikko sitten vain nilkutin paikasta toiseen tasan tarkkaan ne pakolliset askeleet lähimpään kauppaan ja takaisin. Mutta kyllä se Rivendell sieltä lähestyy!
Hauska huomio, kesällä laitettiin äidin aktiivisuusranneke Kitin pantaan kiinni, ja ihmekös tuo että pikkurakki riehui minua Mordoria kohti huimat 10km sinä päivänä, vaikka mitään erityistä ei tehty. Paitsi koira joka jahtasi tennispalloa ja vipelsi saunarantaan-mökille-takaisin lenkkiä koko illan. Huijausta? :grin:
 
Huijausta? :grin:
No ehkä vähän ? Mutta jos teillä onkin yhteistyöprojekti tämä matka Mordoriin?
Ei se ole niin vakavaa miten tätä matkaa taittaa. Ehkä matkustin Huanin selässä eikä me vaan tiedetä sitä ?

Minulla näyttäisi olevan vielä 16.88km (miten ihmeessä tuonne on tullut tuollainen luku? Varmaan tuo vähän epävarmasti toimiva sovellus on tulkinnut jossain vaiheessa kilometrini maileina vaikka varmistan aina kumpi lukee kun merkkaan matkojani) Halavaukolle ja 2973,17 kilometriä Mordoriin. Hitaasti siis edetään. En ole noita aktiivisia työpäiviä merkannut viime aikoina millään kilometrimäärällä kuten alussa saatoin välillä tehdä.
 
Nyt lyö kuulkaa ihan tyhjää. Mikä paikka on Hollin Ridge? Sinne nimittäin olen sovelluksen mukaan tänään saapunut. Punasarven solaan on matkaa 90 km. Ehtinen sinne parissa viikossa.
 
Eikös Hollin Ridge ole se harjanne, joka rajaa Eregionia pohjoisen puolella? Ainakin muistelen, että Hollin olisi Eregionin eli Paatsamalan nimi englanniksi.
 
No onpas tylsää tallustamista Rivendellistä lähdön jälkeen. Satoja kilometrejä ilman, että tapahtuu mitään :( En ollut kirjasta ymmärtänyt, että tuo väli oli noin pitkä.
 
No onpas tylsää tallustamista Rivendellistä lähdön jälkeen. Satoja kilometrejä ilman, että tapahtuu mitään :( En ollut kirjasta ymmärtänyt, että tuo väli oli noin pitkä.

Juu, muistaakseni kirjassakin tuo matka (Rivendel-Paatsamalan raja) kuitataan joillakin virkkeillä. Ei ole nyt kirjaa käsillä, joten en voi tarkistaa mutta muistaakseni mainitaan jotain sellaista, että parin viikon matkasta Frodokaan ei muistanut paljoa; "Tuulen vain..."
 
Noi kymmenet metrit tulee varmaan siitä kun alunperin matkat on tehty maileina niin ei osaa laskea kilometrejä tasaisina lukemina. Mulla etenee hyvin hitaasti taas vaihteeksi. Pääosa kilometreistä viikon ajalta on tullut 0,7 kilsan kävelyistä kauppaan ja takaisin. Muutaman kerran olen jopa laskenut mukaan tavaratalossa sisällä kävelemäni matkat... Pyörä pitäisi huoltaa mutta muutakin epäliikuttavaa puuhaa on riittämiin.
 
Ylös