Käyttöjärjestelmät

Ajattelin perustaa tällaisen topicin jossa voisimme keskustella eri käyttöjärjestelmistä ja niissä olevista ohjelmista. Suurin osa täällä käyttää varmaan Windowsia, mutta keskitytään muihinkin käyttöjärjestelmiin, mitä hyviä/ mitä huonoja puolia niissä on?

Itselläni on Windows XP Professional käytössä ollut nyt noin vuoden ja muutaman kuukauden. Mitään suurempi ongelmia ei ole tullut vielä eteen.
Formatoin tuossa viime viikolla kovalevyni ja näin asensin uudelleen Windows XP:n, mutta kovasti mietin vaihtoehtoa siirtyä Windows 2000 järjestelmään.
Windows 2k:ssa on se etu, että se ei vie järjestelmän resursseja kuitenkaan niin paljon. Eli näin jää muistia enemmän muihin ohjelmiin käyttöön, kuten pelaamiseen.

Tosin sitten tajusin, että pelaan kuitenkin niin vähän mitään, että halusin asentaa Windows XP:n koska tykkään modifikoida sen ulkonäköä eri teemoilla sekä kaikilla mahdollisilla muilla kikoilla.

Sitten listaan tähän mitä muita käyttäjärjestelmiä olen käyttänyt, ja siis meinaan että käyttänyt, en että kokeillut yhden päivän tms.
Win 3.1, Win 3.11, Win 95, Win NT 4, Win 98/-SE, Win ME, Win 2k, Win XP, Mac OS 9 ja Mac OS X.

Eli Linuxia en ole vielä koskaan päässyt käyttämään kunnolla, toki olen kokeillut sitäkin hieman, mutta ikinä ei omana ole ollut.

Mutta taidan nyt jättää enemmät löpinät sikseen, annan tilaa muillekin.

/muoks: Laitoin listalle nyt myös tuon Windows NT:n. Olenhan minä sitäkin käyttänyt, mutta ei tullut mieleen heti. Muistin vasta kun luin Vesan jutun.

Linux on ollut aikamoinen pettymys aina, kun olen sen asentanut. Jotkut olennaiset asiat ovat liian vaikeita löytää ilman avustusta (näytön virkistystaajuus, resoluutio...), Windowsista siirtyminen on vaikeaa jos ei käytä FAT32:sta (200 Gt osioituna NTFS:ksi), eikä nettiäkään saa pelaamaan PPPoE:n kautta. Tarvitsisi erillisen ohjelman. Nämä ovat vain edelliskokeilukerran pettymykset. Vanhempia syitä jättää Linux en jaksa alkaa muistella.

Nykyisellään käytän siis Windows XP:tä. W2k voisi olla ihan kivakin, mutta sillä on vähän ongelmia videopuolella kun käyttää monitoria ja telkkaria yhtäaikaa kuvan näyttämiseen. Lisäksi 2k käynnistyy luonnottoman kauan, ehtii syödä puoliaamupalaa sen käynnistymistä odotellessa. Se on aivan liikaa.

XP on sinällään myös toiminut hyvin. Koneessa kun on tarpeeksi muistia (1 Gt) ja muutenkin kylliksi vääntöä, ja kun ulkoasunkin on vaihtanut kevyeen (feidauksia ei tueta), ei tätä hitaaksikaan voi kutsua. Yli puolet muistista on kyllä kokoajan käytössä, on ohjelmia jotka kuluttavat muistia varsin lahjakkaasti.

Win 3.x = kiva silloin aikanaan
Win 95 = kiva silloin aikanaan, olisi voinut pysyä pystyssä
Win 98 = olisi voinut pysyä pystyssä
Win ME = varmaan huonoin Windows
Win NT = vakaa, mutta vanhentunut siinä missä Win 95
Win 2k = ihan kiva tapaus, pysyy pystyssä
Win XP = kun ärsykkeistä pääsee eroon ja saa mulkittua haluamansalaisekseen, niin ihan mukava
Linux = petrattavaa, kyllähän tämä kikkailemiseen kelpaa, työpaikkojen käyttikseksi ja palvelimeksi. Ei vielä minulle kuitenkaan


Ohjelmia on kyllä niin paljon, että niistä on parempi nostaa omat keskustelunsa eri tarpeita varten. Kuten tähän mennessä on tehtykin

Itse kuulin juuri kovia kehuja koskien Linux Mandrakea. Turin Turambar oli asennellut sen ja oli erittäin tyytyväinen vaikkakin sanoi, että tottumiseen ohjelmien nimissä jne lienee menee aikaa jonkin verran.

Mitäs Linuxia Vesa sinä olet kokeillut ja testaillut?

Itselläni löytyy kaapista kyllä jokin vanha IT -linux sekä Red Hat 9, mutta kumpaakaan en ole saanut asennettua koneelleni vaikka joskus kokeilin. Tämä tosin johtui lienee kovalevyni asemien jaosta ja muista kiinni. En ole siis sitten kovemmin yrittänyt, mutta varmasti koittaisin jos olisi toinen kovalevy missä on enemmän tilaa kuin nykyisellä "disketilläni" (650mb kovalevy).

Käyttökokemikset eri järjestelmistä ovat ihan kohtalaiset. Tällä hetkellä käytän kotona XP Pro:ta ja koulussa Win2k:ta. Viime aikoina olen yrittänyt siirtyä Linuxiin, lähinnä Fedora Core ja Mandrake ovat olleet kokeilussa, mutta tämänhetkisen nettiliittymän "suosiollisen" avustuksen takia en siirtymistä ole saanut aikaiseksi. Nettiliittymä on siis WLAN, eikä Linuxista ole vielä löytynytsuoraa tukea WLAN-kortin piirisarjalle, kiitos TI:n joka ei ole niitä open source -yhteisölle luovuttanut.

Mielellään käyttäisin win2k:ta kotonakin, mutta sama nettiliittymä ei suostunut aikanaan toimimaan siinä, mikä kummastutti minua suunnattomasti. XP:n olen omassa käytössäni kokenut aika ajoin liian epävakaaksi. Mm. ohjelmien jumiutuminen ja muistin kuormituksen massiivinen nouseminen ilman näkyvää syytä. Kakstonnisessa en vastaavaa huomannut, vaikka käytin sitäkin yli kaksi vuotta.

Oma haaveeni on päästä käyttämään Applen OS X käyttöjärjestelmää. Ja alustana silloin on kaiketi G5. Mutta aikaisintaan G5:n kyytiin pääsen ensi syksynä.

Glen, tuo Mac OS X on kohtalaisen hyvä käyttöjärjestelmä. Windowsihan on kopioinut kovasti Macintoshia koko ajan.

Mac OS X on käytöltään ja graafisuudeltaan aivan eri luokkaa Mac OS 9:n kanssa kun vertaa. Ainoita huonoja puolia mitä olen Mac OS X:stä löytänyt on se, että esimerkiksi normaalin soittosarja (eli siis sen mistä pääsee modeemilla nettiin) löytäminen käyttöjärjestelmästä on minulle ollut todellinen ongelma. En vieläkään tiedä mistä sen sieltä löytää, muun kuin Ohjeen kautta.

Mutta muuten pidän kyllä Applesta, se on vakaa työkäytössä, mutta en alkaisi itselleni hankkimaan kalliin hinnan, huonon koneen moderoinnin ja pelien yms muiden takia.

Minulla on uusin versio MacOs X:sta, Jaguar. Oli aika shokki siirtyä siihen kun vanhassa koneessa oli MacOs 8.6, joka on päälle neljä vuotta vanha. Uusi kone on pari vuotta vanha G4 mutta aivan tarpeeksi nopea minulle. Isälläni on G5, se on kokonaisuutena upea kone. Olen käyttänyt lähinnä Macceja vuodesta -96 (MacOs 7.jotain), sitä ennen meillä oli joku vanha Windows. Moneeen vuoteen en juuri käyttänyt Windowsia mutta nyt koulussa olen joutunut. Olen melkein "kaksikielinen", tosin koulussa on vaikeaa käyttää Maccia kun on tottunut siellä Windowsin näppäinoikoteihin. MacOs on minulle täydellinen, se on tyylikäs ja vähän erilainen ja siinä on asennetta (mutta ei Linux-tyyliin), yleensäkin pidän Applen filosofiasta, varsinkin kun olen visuaalinen ihminen. Ahdistaa kun uuden koneen kanssa tuli iso ja harmaa Nokian näyttö. Macintosh sopii minulle sen takia ettei koneen rakentelu kiinnosta tippaakaan. Tietokone on minulle työkalu, ei minua kiinnosta miten se toimii. MacOs on tarpeeksi helppo, vanha koneeni oli minulla neljä ja puoli vuotta, onnistuin itse ratkaisemaan kaikki ongelmat joihin törmäsin.
MacOs X on kyllä aikaisempia vaikeampi, en olisi mitenkään päässyt koneen ohjeiden avulla nettiin. Ennen Macin ohjeet suunnilleen väänsivät kaiken rautalangasta, uusi olettaa että käyttäjä tietää jotain. Ja tiedostojen siirto oli todella vaikeaa, ennen riitti että koneet yhdistettiin kaapelilla ja AppleShare laitettiin päälle. Nyt se oli todella monimutkaista eikä sitä selitetty ohjeissa lainkaan, onnistuin siinä aivan sattumalta. Käyttöjärjestelmä tuntuu myös hyvin laajalta, tuntuu kuin asuisin suuren talon yhdessä nurkassa enkä ikinä uskaltaisi mennä muihin huoneisiin enkä tietäisi mitä siellä on. 8.6:n tunsin melkein läpikotaisin. Mutta on sitä kuitenkin ilo käyttää. Dock on kiva

Jaa-a. Mitähän kaikkiä käyttiksiä sitä on tullut vuosien varrella käytettyä. Monen moista teksti -ja graafista systeemiä on kokeiltu ja osaa jopa oikeasti käytetty johonkin hyödylliseen.

Kunnolla käyttämiäni käyttöjärjestelmiä ovat mm.
-AmigaOS 1.3, 3.0, 3.1, 3.5, 3.9
-MS-DOS 7.0 (Win95:n mukana tullut versio)
-Windows 95, 98, NT4, 2000, XP
-Windows NT4 Server, 2000 Server
-Mandrake Linux 7.2, 8.0, 8.1, 8.2, 9.0, 9.1
-Gentoo Linux
-MacOS 8.5

Vähän kokeilluissa on sitten mm.
BeOS 5.0, QNX RTOS (en muista versiota), SunOS, MacOS 7.x, Red Hat Linux 5.1, 6.0, 7.0, Windows 2003 Server, Windows ME, MS-DOS 4.0, 5.0, 6.2, Windows 3.1, 3.11, GEOS, etc...

Luultavasti eniten olen tykästynyt AmigaOS 3.x -versioihin. Niiden suunnittelu on ollut eleganttia. Tehokas, pieni, helppo käyttää, Unix-tyylinen moniajo yms.. En ole MacOS X:ää käyttänyt, mutta luulen että se on ehkä lähin vertailukohta AmigaOS:lle: "Kansantajuistettua" Unix-filosofiaa. AmigaOS tosin teki tämän jo vuonna -85. Vaikka OS3.0 julkaistiinkin vasta -93, oli samat perusajatukset toteutettu jo versiossa 1.0.

Tietysti siinä oli/on puutteensa (mm. ei kunnollista muistinsuojausta, tarkoittaen että varsinkin kun on paljon ohjelmia yhtäaikaa ajossa, kone tulee kaatumaherkäksi. Silti se oli paljon vakaampi kuin Win95). Kone tosin käynnistyi muutamassa sekunnissa, joka kompensoi vähän kaatumisriskiä.

Itsekin olen tässä ajan myötä alkanut kokeilla muitakin käyttöjärjestelmiä kuin Windowsia, mutta kokemukset ovat olleet melkein samat kuin Vesan - ongelmia on ollut, ja paljon.

Ensimmäinen käyttis on varmaa ollut Win 3.11, mutta on sitä joskus tullut 3.1:stäkin kokeiltua. Silloin Windowsin käyttö kylläkin on ollut vain Wordin ja Paintin käyttöä, joten suurimmat hyödyt on jäänyt ottamatta. Onneksi vanhoja aikoja voi aina terästää nurkassa makaavalla 486-rohmulla.

Seuraavat käyttikset ovat ollet 98, Xp ja nykyään testailen Linuxia. Tällä hetkellä kotona on kaksi konetta, joista toisella on XP ja toinen on ns. testipenkki, jolla on käynyt useampikin vieras. 98 toimi periaatteessa ihan mukavasti, jos mukaan ei lasketa erittäin ärsyttävää kaatuilua monta kertaa päivässä. Tämän ansiosta nykyään testailen Linuxeja, mutta houkutus 98:lle on kova - kaatuilusta huolimatta.

Valitettavasti Linuxin käyttä on hieman hankalaa minunlaiselleni helppoheikille, jolle kaikki pitäsi olla valmista. Tälläkin hetkellä ei toimi äänikortti, aiemmin oli Debianin kanssa ongelmia hiiren tunnistamisen kanssa, jonka takia siirryin Red Hat 8:siin, joka nyt on alla. Nöyryyttävintä on etten osaa edes asentaa ohjelmia, jos ne eivät ole rpm-paketteja. Mutta eninten sapettaa äänikortti, ohjeita olisi, mutta kunhan tajuiaisi niistä jotain. Onneksi kaverini on ollut pienoinen apu, etenkin Debianin asennuksessa mentiin hitaasti mutta varmasti hänen ohjauksessa. Ja meinaahan tuo Red Hat 8 olla jo hieman liian raskas 98 MB:n muistilla pyöritettäväksi, mutta 98:sin kaatuilua ei ole näkynyt.

Onneksi olen pysynyt vahvana enkä ole asentanut (vielä) Windowsia koneelle. Mielelläni Linuxia käyttäisin hyvän luotettavuuden ansiosta. Pelaaminen on jäänyt, enkä siten tarvitse Windowsia vaikkakin Linuxilla voisi käyttää Windows-ohjelmia (esim. Winellä, jonka olen asentanut, mutta sen käyttön opiskelu ei innosta)
Laiskuus on pahin viholliseni näissä puuhissa, ja se on tullut huomattua
Hyvänä puolena ainakin Linuxissa pidän sitä, että apua löytyy aika helposti monilta sivuilta....joten kai se on enää itsestäni kiinni saanko koneen toimimaan.

En varmasti muista kaikkia Linux-jakelupaketteja, joita olen käyttänyt, mutta koitetaan:

- jokin Debian vm. 1999
- IT-Linux vm. 2000 (tämän asennuslevy on osoittautunut loistotapaukseksi, saanut monesti sen fdiskillä korjattua partitiointivikoja ja -ongelmia)
- Mandrake vm. 2001
- Slackware vm. 2002
- Debian vm. 2003

Miksi käyttö kaatui?
- Debian vm. 1999 en tiennyt X:stä mitään, eikä sen setuppaaminen mitenkään helppoakaan ollut...
- IT-Linux: p-ä-t-k-i vanhalla koneellani, koki nopean kuoleman (odotellessa hiiren siirtymistä koneen sammuttamiseen ehdin juoda parit kaakaot)
- Mandrake: en muista enää, mutta ei kauaa elänyt
- Slackware: teki Lilon 99-virheen, käynnistyi vain boottikorpun avulla, muutamat kirosanat että sai koneen taas käynnistymään Windowsiin
- Debian vm. 2003: sama vika kuin Slackwaren kanssa (vähemmin kirosanoin, kokemusta!) ja ne ongelmat mitä luettelin aiemmin

Icegorn sanoi:

Mac OS X on käytöltään ja graafisuudeltaan aivan eri luokkaa Mac OS 9:n kanssa kun vertaa. (...)

Mutta muuten pidän kyllä Applesta, se on vakaa työkäytössä(...)

Click to expand...

No onhan OS X rakennettukin uudelle pohjalle. Se on kehittetty FreeBSD:n pohjalta (UNIX) ja sen vakaus on saatu sitä kautta. Tosin en itse oikein ymmärrä tätä karkkimaisuutta, mikä on tullut uudempien päivitysten kautta. Menee paljolti Windowsin suuntaan. Toisaalta, MS on helppo valinta käyttikseksi, tuttu ja turvallinen. Miksei siis Apple tekisi jotain Windowsin tyyppistä, jos se sillä saa lisää ostajia.
Kyllähän edelleen, vaikka erot ovat selvästi pienentyneet, Apple on SE laite, kun aloitetaan todellinen kuvan tai äänen muokkaus. Esimerkiksi Adobe optimoi tuotteensa nykyäänkin vain Applen koneisiin sopivaksi, kuten nyt julkaistu Creative Suite G5:n kanssa. Tosin Adobe tekee kuitenkin PC-puolen ohjelmat erikseen, eikä enään pelkästään convertoi niitä.

P.S. Onko teille koskaan sattunut windows-henkilöä kohdalle, joka on ihmetellyt mäcin tapaa poistaa CD raahaamalla se roskikseen? Ei minua kummastuta yhtään, mutta eräät ovat jopa kauhistuneet.

Uudessa X:ssä on tuo ikiaikainen tapa poistettu. Nyt kun raahaa levyn roskikseen niin se muuttuu eject-symboliksi. Pyhäinhäväistys
Muuten, oletko nähnyt uusinta versiota? Siitä puuttuu Pantterin karkkimaisuus ja tilalla on teräs. Tyylikästä. Voi tietenkin olla että tarkoitit juuri sitä mutta vaikea pitää Jaguaria karkkimaisena (se on vaarallinen ). Verrattuna Pantteriin huomattavasti tyylikkäämpi. Fonttien hallintaohjelmaa en pane pahakseni enkä muitakaan järjestelmän mukana tulleita. Exposee ei ole minulle erityisen tarpeellinen, enemmän se häiritsi. Nyt se ei ole käytössä. Jokaisessa Finderin ikkunassa oleva sivupalkki on yllättävän kätevä, saa suosikit talteen vähän eri tavalla kuin Dockiin.

Glen sanoi:

P.S. Onko teille koskaan sattunut windows-henkilöä kohdalle, joka on ihmetellyt mäcin tapaa poistaa CD raahaamalla se roskikseen? Ei minua kummastuta yhtään, mutta eräät ovat jopa kauhistuneet.

Click to expand...

Ihmettelin kyllä, mutta en järkyttynyt.

Tuossa on pöydällä PowerMac 5500, jossa ei korppuasemassa ole eject-namiskaa ollenkaan. CD-ROM asemassa kyllä on. Siinä, kuten lähes(?) kaikissa vanhemmissa mäkeissä korput poistetaan raahamalla sen kuvake roskakoriin. Toimivaa ja helppoa, mutta minulle kyllä tulee korpun roskakoriin raahaamisesta ensimmäiseksi mieleen korpun kaikkien tiedostojen tuhoaminen tai korpun alustaminen.

Lisäksi perin ikävää kun korpun poistoa varten jotuu koneen käynnistämään. Miksi siihen ei ole voitu laittaa sitä mekaanista eject-nappulaa? Vai pelkäsikö Apple että käyttäjät tuhoavat korppuja ottamalla ne ulos silloin kun niille vielä kirjoitetaan ja sitten syyttävät korpun tuhoutumisesta Applea?

Toinen käsittämätön juttu on se yksinappinen hiiri. Toki MacOS tukee useampaa nappia, mutta miksi oletuksena pitää mukana tulla se yksinappinen, kun 90% käyttäjistä kuitenkin ostaa sen tilalle rullahiiren tai vastaavan.

Yksinappinen hiiri kuuluu designiin.

Ei useammalla napilla tee mitään. Tapasin kerran ihmisen jolla oli ainakin viisi nappia hiiressään, vaikutti lievästi oudolta. Minun koneeni pro-hiiressä ei ole nappeja ollenkaan tai koko hiiri on nappi. Controlilla saa kaikki samat asiat kuin yleensä oikealla näppäimellä. Rullaa kyllä vähän kaipaan kun siihen ehdin tottua mutta muuten ei haittaa. iMacin kiekkomainen hiiri kyllä lievästi ärsytti, uusi on niin kauniskin.

Hmm, tuosta CD:n poisto operaatiosta sen verran, että itsekin kyllä ihmettelin kovasti ensimmäisellä kertaa kun sen näin ja sitä käytin. Mielestäni on silti loogisempaa että tietokoneesta löytyy myös mekaaninen nappi millä sen saa sieltä ulos jos sattuu joku virhe sovelluksessa tms.

Sitten tuosta hiiri jutusta, että siihen en ole vieläkään tottunut. Mielestäni se yksinappinen standardi hiiri on mitä kamalin käteen, enkä todellakaan pärjää sillä. Itselläni on tässä PC:n hiiressä 7 nappia ja käytän lähes kaikkia. Tosin nyt otin kyllä ohjelmiston avulla muutaman napin pois käytöstä koska olivat turhia, liika on liikaa.
Mutta silti, ilman rullahiirtä ja kahta tai kolmea nappia ei ole hiirestä mihinkään minun mielestäni.

Itselleni tuotti lieviä vaikeuksia tottua tuohon Macin yksinappiseen. Ehkä se on sitten sitä kun on 13 vuotta käyttänyt kaksi- ja kolmenappisia hiiriä ensin Amigalla ja sittemmin PC:llä. Ja tietysti se on Macillä design-kysymys, mutta se on juuri sitä designiä jota en ymmärrä. Samoin kuin tuo korpun eject-nappulan puuten oli, enäänhän noita ei edes mäkeistä löydy. Saisivat hankkiutua PC-puolellakin niistä eroon.

Pikkujuttuja, joiden muuttamisella saataisiin käytettävyttä nostettua.

Tottakai se on tottumiskysymyskin, mutta mielestäni kahdelle tai kolmelle napille löytyy vielä järkevää käyttöä. Loputon nappien lisääminen (tyyliin 5 nappia tai enemmän) ei enää vaikuta käytettävyyteen yleisellä tasolla. Toki jotkut haluavat enemmän nappeja hiireen, mutta suurin osa tyytyy 2-3 nappiin (tai 2+rulla).

Applen cd-asemat (ainakin vanhemmat) saa auki esim. klemmarilla (joka muutenkin on iMacin omistajan paras ystävä, koneen saa käynnistettyä uudestaan työntämällä avattu klemmari koneen sivussa olevaan koloon). Oman koneeni näppäimistössä on cd-aseman avaava näppäin ja hätätilassa on joku näppäinyhdistelmäkin. iMacissa on myös nappi joka avaa aseman. Se vähän riippuu mallista mutta kyllä se pitäisi pystyä avaamaan mekaanisestikin, miten muuten saisi cd:n sisään? Levykeasemia Apple taas ei ole harrastanut vuoden -99 jälkeen. En keksi mitä käyttöä sillä olisi minulle.

Kaikki CD-asemat saa auki klemmarilla, jos hätä tulee.
Eikä tuo eject-nappulan puute siksi CD-asemissa olekaan niin dramaattista, vaikka on joskus tilanteita joissa siitä on hyötyä. Esim. aina softa-eject ei toimi, ainakaan PC:llä. Klemmari-temppu ei kuitenkaan ole usein toistettuna välttämättä CD-aseman mekaniikan kannalta terveellistä, samoin kuin kelkan työntäminen sisään käsin (vaikka tätä itse harrastankin ).

Minulla oli iMac neljä vuotta ja ehkä kerran jouduin aukaisemaan cd-aseman klemmarilla (cd-aseman sai auki myös painamalla cd-asemaa kun kone käynnistyi, jos siellä oli levy sisällä ja kone päällä se ei toiminut, sillekään ei ollut yleensä tarvetta muuta kuin jos koko kone oli hyytynyt). Koneessa ei ollut ikinä laitteistosta johtua ongelmia, yleensä syy oli minussa tai liian täydessä kovalevyssä. Ja käytin sitä kuitenkin joka päivä, ammattimaisestikin. Se olisi muuten vielä riittänyt mutta kovalevyltä loppui tila samoin kuin mahdolliset poistettavat tiedostot. Kun sen aikoinaan sain niin neljää gigaa tuntui ruhtinaalliselta.