Kaikkien roolipelien keisari: Aleksanteriana 1819

Kointähti

Koala on steroids
Koska yksi uusi ikuisuusprojekti päivässä pitää psykiatrin loitolla, julistan täten avatuksi Aleksanteriana 1819 pöytäroolipelin kehitystyön. Kaikki ovat tervetulleita talkoisiin, mutta pidätän kaikki oikeudet itselläni enkä anna osallistujille sen enempää vaurautta, mainetta kuin kunniaakaan, vaan käyttäydyn kuin orjaplantaasin omistaja konsanaan.

Mistä kaikki lähti liikkeelle? Ostin muinoin Victoriana-pöytäroolipelin kolmannen laitoksen sääntökirjan, jossa pelataan steampunkia vuoden 1856 fantastisteknologisessa maailmassa, ja tutkailin mahdollisuutta Tampere 1856 -fanilisäosalle. Aikaa kului omaa verkkaista tahtiaan, ja sittemmin tulin ostaneeksi historiallisia kirjoja (Torsten Ekman: Aleksanteri I, sekä Erkki-Sakari Harju: Kuninkaan kartasto Etelä-Suomessa 1776-1805), joiden pohjalta tulin miettineeksi eilen illalla esi-Victoriana RPG:n kehittelyä.

Britannian kuningatar Viktoriana I syntyi 24.6.1819, ja saman vuoden elokuussa Venäjän tsaari Aleksanteri I lähti kiertueelle Suomen suuriruhtinaskunnan alueelle. Tältä pohjalta vuosi 1819 olisi vallan mainio Suomesta ponnistavan previktoriaanisen roolipelimaailman nyt-hetki. Napoleon on lyöty Waterloossa neljä vuotta aiemmin, mutta hän on yhä hengissä St. Helenan saarelle vangittuna. Britannian hullu kuningas Yrjö III on eristettynä, ja hänen poikansa Walesin prinssi Yrjö toimii sijaishallitsijana. Kaikenlaista jännää tapahtuu, Suomikin on ollut vasta kymmenen vuotta osa Venäjää. Jos vielä pöllimme fantasiarodut ja magian keittoon mukaan, niin johan nyt on markkinat!
 
Ei tähän varmaan kukaan muu postaa, joten voin jatkaa itse. Tulin ajatelleeksi, että koska Role Playing Games = RPG, niin suomenkielellä voitaisiin ottaa käyttöön termi Peli Rooleista, Keinoista ja Leikillisyydestä = PERKELE.

Tämän pelin myyntinimenä olisi siis Aleksanteriana 1819 PERKELE.
 
Suomikin on ollut vasta kymmenen vuotta osa Venäjää. Jos vielä pöllimme fantasiarodut ja magian keittoon mukaan, niin johan nyt on markkinat!

Mutta ei steampunk-maailmaa? (Vaikka mitä mielekästä lisää se itse pelaamiseen toisikaan?)
 
Höyryteknologia on vähän kysymysmerkki, kun tämä ei ihan sitä ydinkautta ole historiallisesti, mutta toisaalta eipä niitä höyrykäyttöisiä taistelukävelijöitäkään tainnut 1800-luvulla tarkkaan ottaen näkyä. Näihin aikoihin kyllä James Finlayson on perustamassa Tampereella karstaus- ja kehruukonetehdasta, että jotain sentään voisi laittaa. Jospa Finlayson rakentaisikin varjomaailmassamme höyrykäyttöisten taistelukävelijöiden tehtaan, ja ruotsalaiset agentit aikoisivat räjäyttää sen? Jännitystä ja toimintaa!
 
Könni itse on varmaan Seppo Ilmarisen sukua, tuon 400-luvulla alkunsa saaneen, itse Arkhimedeen veroisen seppäsuvun, jälkeläisiä. Herulien perintö elää vahvana hänessä.
 
Könniläisistä tahoistahan on ihan mukavasti tekstiä suomenkielisessä wikipediassakin, hyvä että @Laichalaf palasi asiaan!

Skotlantilainen kääpiö James Finlayson ja Ilmajoen maahis-Könnit ajautuvat sotaan keskenään, ja taistelukävelijät kylvävät tuhoa laajalla taistelualueella. Koneille kateelliset nekromantikot nostattavat Ruovedellä poltetun noita Antti Lieroisen henkiin ja siitäpä alkaakin semmoinen kalmosavotta että siitä piisaa materiaalia B-leffoihin vielä 3000-luvullakin!
 
Tampereen historia -kirjasarjan ensimmäisestä osasta on paljon hyötyä. Nyt tiedän esimerkiksi, että Tampereella oli vuonna 1819 asukkaita 944 kappaletta, ja James Finlayson vieraili kaupungissa elokuussa ja keisari Aleksanteri I syyskuussa. Täytynee pyytää apurahaa Tampereen kaupungin kulttuuriosastolta...
 
On muistettava toki että noihin aikoihin kaupunkien rajat olivat aivan toiset kuin nykyään. Itsekin asun muinaisella Nummen pitäjän eli nykyisen Kaarinan entisillä mailla. Lisäksi Turku käsitti Ruotsin vallan aikana oikeastaan vain nykyisen Turun keskustaksi katsotun alueen, ja erilliset tullit oli järjestetty tärkeimmille sisääntuloväylille, oliko noita sitten 5 vai 6, en tiedä.

Varmasti Tampereenkin läheisyydessä tuolloin eli paljonkin enemmän väkeä kuin ns. syvemmällä maaseudulla.
 
Tuossa kirjassa on melko paljon erilaisia karttoja ja taulukoita, esimerkiksi tonttien omistajista pian vuoden 1779 perustamisen jälkeen löytyy oma karttansa. Tampereen kaupungin maat sijaitsivat vuonna 1819 vain Tammerkosken länsirannalla ja sielläkin nykyisen ydinkeskustan alueella. Asutus oli lisäksi harvaa, ja tonteilla olikin usein asuinrakennuksen lisäksi sauna ja muita rakennuksia. Rakennuskanta oli yksikerroksista paria kaksikerroksista rikkaiden taloa lukuunottamatta. Hyvin maalaismaista elämää siis ulkoisilta puitteiltaan.
 
Ruotsinvallan aikaista karttaa kaupittelivat tuolla, screenshotista ei saa joka paikan nimestä selvää, mutta Tampereen seudulla on ainakin kolme merkintää
.Screenshot_20201231-121426__01.jpg

Silleen kaupitteleminen on ehkä ok, kun tulostus- ja postikulut otetaan huomioon. Luultavasti tuokin kartta löytyt digitoituna Ruotsin tai Suomen omista (melko avoimista) arkistoista.
 
Last edited:
Kiitos vinkeistä! Otin heti tuon kuvankaappauksen itsellenikin talteen. :)

Ottaen huomioon pelinsuunnittelun nykyvauhdin, ehtii tässä vuosien varrella tulla varmasti vielä uusia karttapalveluja Kansallisarkistoon. 😊
 
Tässä olen ihan viime aikoina vilkuillut Wille Ruotsalaisen jälkikalevalaista Roudan maa -roolipeliä. Mietin, josko yrittäisi linkittää näitä niin, että Aleksanteriana 1819 olisi Roudan maan tulevaisuutta vajaan vuosituhannen päässä. Pitäisi varmaan olla jossain vaiheessa yhteydessä kyseiseen pelisuunnittelijaan, jos meinaan pitemmälle projektia viedä. Sitten joskus.
 
Tuolta löytyy vanhoja karttoja eri puolilta Suomea. Eri zoomauskorkeuksilta voi löytyä erilaisia karttoja, vasemmalta ylhäältä voi vaihtaa vuosilukuja. Ei kyllä vielä juurikaan vanhempia kuin 1800-luvun puolenvälin paikkeelta.

Doriasta löytyy myös kaikenlaisia karttoja. Oikealta voi valita miltä aikaväliltä karttoja haluaa, mm Carta marinaa vanhempi kuvaus pohjoismaista..
 
Keksin, että minähän voin tehdä Aleksanterianasta myös toisen ja kolmannen laitoksen keisareiden järjestysnumeroiden mukaisesti! Aleksanteriana II voisi sijoittua vuoteen 1856 Victioriana 3rd Editionin tavoin ja Aleksanteriana III vuoteen 1887, joka on Victorianan tekeillä olevan D&D 5:n moottoriin pohjautuvan version nyt-hetki. Täten höyrykin pääsisi tupruamaan Aleksanterianan maailmassa, ja Aleksanterin kirkko kohoaisi Tampereella Pyynikin laidalla (vihitty vuonna 1881).
 
Palasin juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista kirjoitetun kirjan Tampereen historia osa 1 pariin. Olen ihan kikseissä lukiessani ajureiden päivätaksoista ja kuinka ylipalkan maksamisesta rangaistiin 5 hopeariksin sakolla (oi niitä aikoja!), mutta olisivatko potentiaaliset roolipelaajat kiinnostuneita tällaisista asioista? Mikä olisi Aleksanterianan fokus? Entä pitäisikö kronologiaa noudattaa orjallisesti, vai voitaisiinko vuoden 1819 Tampereeseen sijoittaa niinkin anakronistisia tapahtumia kuin talven 1820 silakkamarkkinat Nokian Pyhäjärven jäällä? Päätöksiä, päätöksiä...
 
Minä itse ainakin pidän siitä, kun pelissä on menoa ja meininkiä. Mitä enemmän kaaosta, sen parempi. Sitä paitsi markkinat ovat oiva juonenkuljetusväline, siellähän voi tapahtua ihan mitä hyvänsä puistopususta murhaan.
 
Chaosium julkaisee Call of Cthulhu -lisäosan nimeltä Regency Cthulhu Jane Austenin hengessä! Georgiaaniseen Englantiin ja erityisesti vuosien 1811-1820 tienoille sijoittuva kirja voisi olla mainiota luettavaa myös Aleksanteriana 1819 :n kannalta, onhan sitä paitsi toinen Tampere-produktio Iku-Turson kutsu 1921 myös samaa henkeä! :D
 
Ylös